Omavarainen puutarhan maan parantaminen, miten se onnistuu?

Aurinko sen kertoi viikonloppuna, kevättä kohden olemme menossa

Seuraavan kasvukauden valmistelujen touhu täytti perheen päivän

Mikäpä sen tärkeämpää voisi olla kasvukautta ajatellen, kuin maan parantaminen. Se on muutenkin lähellä sydäntäni, ja tänä vuonna aihe on punaisena lankana tiiviimmin kuin aiemmin blogissani. Käyn hyvän maan ominaisuuksia pikku hiljaa läpi ja kerron, miten sitä voit omassa puutarhassasi huomioida. Yritän välttää liian raskaita kertapläjäyksiä, ettei tule ihan ähkyä lukiessa. Jonkin verran tulee tietenkin kertausta, jos olet seurannut blogiani jo aiemmin, mutta nyt kun asioita käydään läpi vähän rauhallisemmin, niin uskon kaikille tulevan jotain uutta ja helpotuksia omaan puutarhaan.

Kompostin hoitaminen ja seosaineen tynnyreihin täyttäminen

Syksyllä saimme onneksemme taas ihanilta naapureilta paljon oksia ja risuja haketusta varten. Hakettahan käytän todella monessa paikassa puutarhassani. Suurin jatkuva kulutus on kuitenkin kompostorin seosaineena, sillä teen itse kaiken tarvitsemani seosaineet. Harmiksemme vuosia palvellut suurin hakettimemme meni rikki, ja työt jäivät vähän kesken. Jäi myös osa tehty hake vielä säkkeihin odottamaan tynnyreihin siirtämistä, sillä tynnyreissä se pysyy kuivana ja on myös kätevää säilyttää aina yhtä käyttötynnyriä kompostorin vieressä. Tänään vihdoin tyhjensimme loput suursäkit, ja nyt on tynnyrit täynnänsä haketta.

Kompostoreja on käytössäni kaksi, kuten olen kertonutkin. Tänään tyhjensin muhimassa olevan suursäkkiin odottamaan kesän käyttöä ja täyttökompostorin käänsin muhimiskompostoriin. Ihan samanlaisia kompostoreita molemmat ovat, mutta tällainen kääntö tekee hyvää massalle ja auttaa tasalaatuisen kompostimullan valmistamisessa. Vaivatonta, sillä muuta kääntämistä kompostorit eivät tarvitse, kunhan on huolehtinut riittävästi seosaineesta säännöllisesti ja on levittänyt biojätepussien sisällöt kerroksittain. Kompostimassa kannattaa säilyttää säkeissä suojassa sateelta ja kevään lentäviltä rikkaruohonsiemeniltä. Myöskään ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan, kun sade ei piiskaa massaa.

Miksi tämä työ kannattaa tehdä?

On valtavan mielenkiintoista nähdä, miten paljon multaa syntyy lapsiperheen ja lähipiirin biojätteistä vuosittain. Tällä hetkellä minulla on 800 litran suursäkki täynnä viime kasvukauden jälkeen kompostissa syntynyttä uutta massaa. Siis ns. talvikauden aikana! Aika paljon siis. Kompostiin eivät riitä täytteeksi oman perheemme biojätteet, vaan saamme "avustusta" lähipiiristämme. Mietipä, mitä maksaisi sen ostaminen. Pitäisi ostaa paljon enemmän kaupan multaa, jotta saisi saman määrän orgaanista ainesta, sillä tässä ei ole lainkaan hiekkaa sekoitettuna. Myöskään ei-uusiutuvaksi määriteltyä turvetta ei tällöin tule käytetyksi mullan täyteaineena. Kompostimassa on myös ravinteikasta, sillä keittiöjätteen mukana niitä tulee melko paljon. Ravinteiden määrän olen todennut suurista sadoista, sillä vuosikausia kompostimulta oli ainoa ravinnelähde puutarhassani. Olen kyllä miettinyt massan ravinnearvojen mittauttamista joskus.

Nyt viljelykset ovat laajentuneet niin paljon, että multa ei riitä enää yksinomaan lannoitteeksi ja joudun käyttämään jonkin verran ostettua orgaanista luomulannoitetta, merileväkanankakkarakeita. Enää en nimittäin pysty vahvistamaan riittävästi kasvualustoja uudella kompostimullalla vuosittain, että se riittäisi ravinteiden antajaksi täysimääräisesti kaikkiin alueisiin. Vadelmat ja marjapensaat ovat nykyään joutuneet tottumaan ostolannoitteeseen.

Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa multaa. Maan pieneliöt rakastavat tällaista ainesta ja maa pysyy elävänä, mikä tarkoittaa tehokasta ravinteiden kiertoa. Maassa olevista muistakin aineksista kuin annetusta kompostista, vapautuu tällöin ravinteita. Lierojen määrä lisääntyy ja niiden kaivamat reiät pitävät maan happitilannetta kunnossa, ne kakkaavat ravinteikkaita papanoita ja muodostavat kestäviä maanmuruja, jotka eivät liejuunnu kovallakaan sateella.

Kerron näistä tutuista aiheista vähän tarkemmin vuoden kuluessa. Jos sinulla on jokin tietty asia, joka askarruttaa, niin laita kommenttikenttään kysymys tai lähetä se yksityisviestillä. Käyn kysymyksien aiheita sitten läpi.

Ja ruoka kasvaa sydämellä!

Tämä on osa yhteiskirjoitussarjaa ja alla kirjoitukset kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuina.

Kasvuvyöhyke 1 

Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2020/
Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/2020/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2020-1.html
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/kuudes-vuosi-iso-orvokkiniitylla
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/01/06/urbaania-omavaraisuutta

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarha https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/suunnitelmia-talle-vuodelle.html
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1068
Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/01/omavarainen-puutarhan-maan-parantaminen.html
Rouva yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/01/rouva-yrttinen-esittaytyy.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/01/tammikuu-2020.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2019/12/rapparina-ja-nuohoojana.html

Kasvuvyöhyke 3

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/01/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-1.html
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/01/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-1.html
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-osa-1.html
Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu-2020/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-1-keta.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=3005

Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=972

Onko kompostisi "bensa- vai dieselmoottori" paloperiaatteeltaan?

Komposti ja sen toiminta on mitä ihmeellisin asia. Mitä oikeastaan kompostissa tapahtuu?

Mitä tarkoittaa kompostin palaminen?

Kompostin palaminen kuulostaa ensi alkuun ehkä vähän oudolta sanonnalta. Eihän liekkejä ja savua näy, eikä takasta tuttua tuhkaakaan synny. Palaminen kuvastaa kuitenkin hyvin mikrobien aineenvaihdunnassa syntynyttä lämpöä, joka näkyy kompostin kuumenemisena, siis palamisena. Olosuhteiden pitää olla sopivat: lämmön, kosteuden ja materiaalin osalta. Tuloksena siis syntyy hiilidioksidia, vettä ja epäorgaanisia suoloja, lämpöä ja hyvin pitkälle hajonnutta orgaanista materiaalia.

Vaiheittainen prosessi

Kompostin toiminnassa on erilaisia vaiheita, jotka eroavat tuotetun lämmön määrässä. Alkuvaiheessa mikrobit hajottavat helposti hajoavaa materiaalia ja prosessi etenee kohti vaikeammin hajotettavia osasia. Yllä olevassa kuvassa näkyy, että kuumimmillaan komposti on termofiilisessä vaiheessa. Käytännössä, kun kompostiin laitetaan koko ajan lisää uutta hajotettavaa, ei synny tällaista voimakasta eroa lämmössä, ainakaan omassa kompostissani. Lämpö pysyy korkealla koko ajan, kunnes tulee aika tyhjentää täytössä oleva "kehkeytyvään". Erilaisilla mikrobeilla on erilaiset kyvyt hajottaa erilaisia materiaalia ja se on yllä olevan kaavion näyttämän lämpöjakauman syy. Lämmöntuotto on erilaista eri vaiheiden uurastajilla. Sienet pärjäävät alemmassa ph:ssa kuin bakteerit, joista useimmat nauttivat olostaan pH:n ollessa lähempänä 7:ää

Alussa touhussa ovat aktiivisesti mukana bakteerit ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tämä on helppo havaita ihan käytännön kokeella. Kokoa esimerkiksi ruohonleikkuujätettä, joka on hyvin typpipitoista, kasaan ja jo parissa päivässä voit huomata kasan sisällä nousseen kuumuuden. Samoin käy kompostissasi.

Prosessi etenee ja viimeisinä uurastajina ovat sienet. Ne kykenevät hajottamaan myös kaikkein vaikeimpia materiaaleja. Tällöin lämpö ei nouse enää korkeaksi. Vähitellen massan lämpötila lähenee ympäristön lämpötilaa. 

Happokuilu riesana alussa

Kompostoitumisprosessissa on alussa ns. happokuilu, mikä käytännössä johtaa hetkelliseen kompostoitumisen hidastumiseen. Tämä näkyy yllä olevassa kuvassa sinisen viivan alamutkana mesofiilisessa vaiheessa. Itse laimennan tätä kuilua välillä pienellä määrällä tuhkaa. Vanhoissa oppaissa on usein suoranainen kielto tuhkan laittamisesta kompostiin, mutta se on jopa välillä tarpeen, mikäli kompostiin laittaa paljon keittiöjätettä tai hapanta puutarhajätettä, kuten vaahteran tai tammen lehtiä. Asiasta on luettavissa mielenkiintoinen tutkimus yliopiston opinnäytetyönä tehtynä Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala 2008 Helsingin yliopisto). 

Mitä eroa on kompostilla ja kompostilla?

Netistä jos etsii kompostointiin liittyvää tietoa, niin herkästi hukkuu tietotulvaan. Mistä tietää, millainen komposti tai kompostori juuri itselle sopii? Tärkeää on miettiä, mitä kompostoi. Jos tarkoituksena on käsitellä vain puutarhajätettä, ei valinnalla ole mielestäni suurtakaan väliä, eikä mitään erityistä välttämättä edes tarvitse ostaa. Kunhan keosta tulee riittävän suuri, sillä pieni ei lämpene. Omasta mielestäni on puutarhajätteessäkin tärkeää saada suojattua maatuva massa ilmasta tulevilta rikkaruohon siemeniltä ja loppuvaiheessa estää mahdollisten elinkykyisten siemenien itäminen. Mullan käyttö on perin hankalaa, jos se pitää ensin puhdistaa rikkaruohokasvustosta.

Keittiöjätettä kompostiin

Jos sen sijaan haluat kompostoida myös keittiöjätettä, on vaatimukset suuremmat. Edelliseen verrattuna yhtäläistä on riittävä koko, tai oikeammin sopiva koko. Liian pieni ei pysy kuumana eli toiminnassa ja liian iso ei kuume riittävästi. Omasta  lempimallistani olen postannut aiemmin, joten siitä en sen enempää kerro tässä. Oman asuinalueen säännökset kannattaa tarkistaa ruokajätteen kompostoinnin osalta.

Toimintaperiaatteet eri malleissa

Jos haluat kompostoida ympärivuotisesti ja myös keittiöjätettä tarvitset jyrsijöiltä suojatun, lämpöeristetyn mallin. Joko teet tai teetät sen tai ostat, sillä ei ole merkitystä tässä toimintaperiaate-asiassa. Olennaista on, että ymmärtää, mikä ero on tuossa minun valitsemassani mallissa ja monissa markkinoilla olevissa, "keuhkollisissa" malleissa. Markkinoilla on myös ns. keuhkottomia malleja. Keuhkolla tarkoitan kompostin sisällä olevaa ilmaputkea, josta tulee massaan tarvittavaa ilmaa. Muistelen keuhko-sanaa käytetyn yhdessä markkinoilla olevassa tuotteessa.

Oma kompostini, jossa keuhkoa ei ole, kuumenee laaja-alaisesti ja aiemmissa postauksissani kertomani mukaisesti, käännän sen kertaalleen: täytettävästi kompostista kehkeytyvään, ja muuta sekoitusta en tee. Tuloksena on silti tasalaatuinen massa, kunhan on huolehtinut seosaineen täyttämisestä kerroksittain aina biojätteen laittaisen jälkeen. Tyhjennän kehkeytyvän kompostin isoon säkkiin silloin, kun täytettävä on tyhjennysvaiheessa eli täyttynyt. Tämä kompostini toimii ikään kuin diesel-moottorin lailla: palotila eli komposti toimii koko alueeltaan, happea on valmiiksi sekoittuneena kaikkialla, onnistuneen seosainekoostumuksen avulla. Massa ei haise pahalle tyhjennysvaiheessa. Säkkivaihe on käytössä vain talvella, kesällä massa menee suoraan käyttöön kasvimaalle.

Markkinoilla olevat keuhkolliset ovat sitä vastoin "bensamoottoreita" toiminnaltaan eli niissä polttoaineeseen (uusi biojätemassa) syötetään happi keuhkoista ja reaktio etenee keuhkoista poispäin etenevänä rintamana. Niitä pitää tyhjentää alaluukusta hyvinkin keskeneräisenä, jotta uutta massaa saa pudotettua säiliön sisällä ylempää alemmas keuhkon kohdalle palamaan. Moni tuttavani harmittelee tyhjennettävään massan pahaa hajua ja jälkikompostointitarvetta kasassa tai muualla ennen hyödyntämistä kasvimaalla.

Miten käynnistän kompostini toiminnan uudelleen?

Kompostin käynnistämiskeino riippuu syystä, miksi se on hiipunut alun perin. Jos et ole lisännyt pitkään aikaan uutta biojätettä, käynnistyy prosessi, kun lisäät taas uutta massaa.

Jos komposti haisee pahalle eikä lämpene, todennäköisesti massa on liian märkää ja/tai typpipitoista. Sekoita massa ja lisää samalla seosainetta kosteutta keräämään. Itse olen turvautunut joskus hienojakoiseen sahanpuruun. Sahajauho kerää tehokkaasti kosteuden, hyödyntää keittiöjätteen typen ja lämpö nousee parissa päivässä 60 asteeseen. Tähän oli tarvetta silloin, kun en ollut vielä omavarainen hyvärakenteisen seosaineen osalta ja välillä oli liikaa uutta jätettä ilman riittävää määrää kuohkeaa haketta. 

Talvella komposti voi jäätyä, jos uutta biojätettä ei tule tarpeeksi tai jäte on liian märkää eikä seosainetta ole käytetty riittävästi. Tällöin mikrobitoiminta ei tuota riittävästi lämpöä ja ulkoilman ollessa pakkasella, jäätyy kompostikin vähitellen. Sitä on turha alkaa sulattamaa kuumilla vesillä, sillä tuloksena voi olla liikaa märkyyttä, ravinteita huuhtoutuu maahan ja vielä tiukemmin jäätyvä märkä massa. Odota rauhassa, kevät tulee ja komposti kyllä käynnistyy.

Sinun marraskuusi

Onko marraskuu synkkää vai ihana jännityksen tiivistäjä, jonka jälkeen joulun aika alkaa?

Olen miettinyt viime päivien otsikoita, joissa yhteen ääneen kerrotaan, miten masentavaa ja synkkää aikaa elämme tällä hetkellä.

Tulee herkästi mieleen sama ajatus, kuin jota aina välillä pohdin kokeillessani mitä kummallisemmalta kuulostavia materiaaleja kasvimaanpohjalle. Lasken leikkiä ja kerron, että "shhh.. ei saa sanoa ääneen, että tämä ei ole ohjeiden mukaan toimivaa, koska meidän puutarhassa kasvit ja maaperäeliöt eivät osaa niitä itse lukea".

Jos otsikot tuputtavat masennusta ja musta synkkyyttä, niin johan mieli menee alas. Ei siis ole aina hyvä juttu lukea kaikenlaista negatiivista.

Marraskuu aloittaa matkan jouluun. Tunnelmaa voi alkaa luoda pikkuhiljaa, suunnittelemalla ja kokeilemalla. Laatikot voi hyvin valmistaa jo nyt pakkaseen. Mieli kevenee, kun tehtävää on vähemmän ja joulunalusaikaan vapautuu mukavaa yhdessäoloa ystävien ja perheen kanssa. Joulukoristeidenkin laittamiseen jää enemmän aikaa sitten joulukuussa.

Voimme itse vaikuttaa hyvin paljon siihen, miltä aamun jälkeen päivä näyttää. Ei se aina onnistu, mutta ainahan kannattaa yrittää. Kerro ääneen itsellesi, että "Kylläpäs on upea keli lieroille ja muilla maaperäeliöille, saan kasvimaalle enemmän ravinteita käyttöön ensi kesänä kuin tavallisesti." Työaikaa on paljon pidempään maan alla. Pakkanen ei pauku eikä eliöt vetäydy levolle tai syvälle maahan routaa pakoon.

Jos näyttää kurjalta, synkältä ja pimeältä pihamaalla, voit laittaa pienen lyhdyn palamaan ja katsella, miten moninaisia sävyjä voi lehdistä ja märästä maasta löytää. Oikeastaan aika kaunista, kun tarkasti katsoo. Valokuvaan en saanut vivahteita näkyviin lehdistä, joten nyt on kuvassa valoa laatoilla

Joulun valmistelut täyttävät kivasti kompostoria. Perunalaatikko, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, etikkapunajuuret, lohipatee jne. jne. Kaikkien näiden ruokien valmistuksesta tulee kohtalaisen paljon biojätettä, ensikasvukauden mustaa kultaa. Taas yksi ilon aihe! Paljon herkkuja, paljon multaa!

Kinkkurasva, jota ei saa laittaa viemäriin kovettumaan lujaksi tulpaksi, kannattaa imeyttää ja viedä jyrsijäsuojattuun kompostoriin. Multaa siitäkin tulee.

Marraskuu on oikeastaan ihan kivaa aikaa, lumella tai ilman. Viimeisiä syksyn askareita tehdään pihalla ja odotellaan joulunajan alkamista.

Mietipäs, jos ei ole olisi marraskuuta, olisi aika kiire heti lokakuun jälkeen aloittaa joulun valmistelut!