Muista tyhjentää kompostisi viimeistään marraskuussa

 Muuten uhkaa usein täyttyminen talvella

Taidetta kompostin sisäkannessa.

Olen jo monena vuotena noudattanut sääntöä, että marraskuussa pitää tyhjentää komposti. Tänä vuonna rytmi vähän muuttui, kun uuteen kasvihuoneeseen menee loputtomasti kompostimultaa. Sinne laitettavan massan ei tarvitse olla valmista, riittää, että se ei enää houkuttele jyrsijöitä.

Kaksi kompostia rinnan ja suojasilta väliin tyhennyksessä.

Ei varise kompostia väärään paikkaan.

Siisti homma.

Aloitimme apupuutarhurin kanssa tänään syystoimet. Ensimmäinen asia oli, että muhituskomposti tyhjennettiin kasvihuoneeseen ja täyttökomposti siirrettiin muhituskompostiin. Rutiineihin syksyllä kuuluu aina lisäksi se, että kompostien jyrsijäturvallisuus tarkistetaan ja kompostin alta otetaan ravisseet mullat pois.

Tyhjennyksessä tarkistetaan, että ei löydy aukkoja jyrsijöille

5 mm reiät ruostumattomassa teräslevyssä estävät hiiret ja muut.

Seinien pitää olla myös ehjät ja kaikki saumaukset.

Täyttökompostin alla on tiilet. Väleissä urat, jotta ilmankierto on taattu.

Muhituskomposti on laattojen päällä ja pienet urat niiden välissä.

Tällä kertaa täyttökompostikin oli jo niin maatunutta, että sen olisi voinut laittaa suoraan kasvihuoneeseen, mutta ajattelin, että on varmastikin ihan hyvä muhittaa sitä vielä hetki. Kääntämisen jälkeen lämmöt nousevat yleensä vielä ylös ja se on hyväksi massan hygienisoitumisen takia. En tietenkään halua uuden kasvihuoneen multaan mitään tautiriskiä.

Ei houkuttele jyrsijöitä, mutta maatuu vielä lisää muhituksessa.

Tyhjennyksen yhteydessä haen aina naapureiden kompostitynnyrit, vaikka olisin ne ihan hiljan tyhjentänyt. Mitä enemmän saa biomassaa kerättyä, kun aloittaa ihan tyhjästä kompostista, sitä tehokkaammin prosessi alkaa ja kuumentuu hyvin korkeisiin lämpötiloihin ja hygienisoituminen hoituu.

Uudet biojätteet ladattu ja kuivikkeita päälle.

Lopuksi juurikkaiden naatteja maasta kotiloita houkuttelemasta.

Parin päivän päästä kansi mene jo helposti kiinni.

Uppopumppu, pelastajani

 odotti mökin kellarissa joutilaana

Ehkä muistat, että kerään sadevedet tynnyreihin lappoketjulla, eli monen tynnyrin välillä on lappoketju, jolloin suurikin sade mahtuu tynnyreihin, eikä yön aikana tarvitse käydä tyhjentelemässä mitään. Usean päivän poissaolokaan ei ole aiheuttanut ongelmaa, kunhan on tyhjentänyt saavit ennen lähtöä.

No, saavitkin siis täyttyvät aina aikanaan ja seuraava vaihe on ollut crossfittiä, eli vesi on siirretty ämpäreillä 1000 litran tankkiin eli kuutioon. Toki tämä on terveellistä hyötyliikuntaa, mutta vähän se ns. nyppii aina välillä. Olen hakenut netistä pieniä pumppuja, joilla saisin veden siirrettyä kätevästi. Onneksi en ole ehtinyt tilata, sillä muistin meillä mökillä joutilaana olevan uppopumpun.

Tuntuu ihan uskomattomalta, että nyt ei tarvitse enää miettiä vesiä. Kaikki siirtyy kuutioon ja pumppu hiljenee, kun vesi on siirtynyt. Uskomaton fiilis, kun monta vuotta vaivannut asia hoituikin näin helposti. Seuraavaksi voin ottaa tästä suuren katon rännistä koko lappoketjun pois, sillä yksi tynnyri riittää uppopumpun kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tynnyreitä riittää nyt useampaan paikkaan, kunhan hankin lisää rännirosvoja eli niitä välikappaleita, joiden avulla vesi ei menekään alas hulevesikaivoon, vaan poistuu puolivälistä tynnyriin.

Voi tätä ilon päivää 😍.

Omavarainen puutarhan maan parantaminen, miten se onnistuu?

Aurinko sen kertoi viikonloppuna, kevättä kohden olemme menossa

Seuraavan kasvukauden valmistelujen touhu täytti perheen päivän

Mikäpä sen tärkeämpää voisi olla kasvukautta ajatellen, kuin maan parantaminen. Se on muutenkin lähellä sydäntäni, ja tänä vuonna aihe on punaisena lankana tiiviimmin kuin aiemmin blogissani. Käyn hyvän maan ominaisuuksia pikku hiljaa läpi ja kerron, miten sitä voit omassa puutarhassasi huomioida. Yritän välttää liian raskaita kertapläjäyksiä, ettei tule ihan ähkyä lukiessa. Jonkin verran tulee tietenkin kertausta, jos olet seurannut blogiani jo aiemmin, mutta nyt kun asioita käydään läpi vähän rauhallisemmin, niin uskon kaikille tulevan jotain uutta ja helpotuksia omaan puutarhaan.

Kompostin hoitaminen ja seosaineen tynnyreihin täyttäminen

Syksyllä saimme onneksemme taas ihanilta naapureilta paljon oksia ja risuja haketusta varten. Hakettahan käytän todella monessa paikassa puutarhassani. Suurin jatkuva kulutus on kuitenkin kompostorin seosaineena, sillä teen itse kaiken tarvitsemani seosaineet. Harmiksemme vuosia palvellut suurin hakettimemme meni rikki, ja työt jäivät vähän kesken. Jäi myös osa tehty hake vielä säkkeihin odottamaan tynnyreihin siirtämistä, sillä tynnyreissä se pysyy kuivana ja on myös kätevää säilyttää aina yhtä käyttötynnyriä kompostorin vieressä. Tänään vihdoin tyhjensimme loput suursäkit, ja nyt on tynnyrit täynnänsä haketta.

Kompostoreja on käytössäni kaksi, kuten olen kertonutkin. Tänään tyhjensin muhimassa olevan suursäkkiin odottamaan kesän käyttöä ja täyttökompostorin käänsin muhimiskompostoriin. Ihan samanlaisia kompostoreita molemmat ovat, mutta tällainen kääntö tekee hyvää massalle ja auttaa tasalaatuisen kompostimullan valmistamisessa. Vaivatonta, sillä muuta kääntämistä kompostorit eivät tarvitse, kunhan on huolehtinut riittävästi seosaineesta säännöllisesti ja on levittänyt biojätepussien sisällöt kerroksittain. Kompostimassa kannattaa säilyttää säkeissä suojassa sateelta ja kevään lentäviltä rikkaruohonsiemeniltä. Myöskään ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan, kun sade ei piiskaa massaa.

Miksi tämä työ kannattaa tehdä?

On valtavan mielenkiintoista nähdä, miten paljon multaa syntyy lapsiperheen ja lähipiirin biojätteistä vuosittain. Tällä hetkellä minulla on 800 litran suursäkki täynnä viime kasvukauden jälkeen kompostissa syntynyttä uutta massaa. Siis ns. talvikauden aikana! Aika paljon siis. Kompostiin eivät riitä täytteeksi oman perheemme biojätteet, vaan saamme "avustusta" lähipiiristämme. Mietipä, mitä maksaisi sen ostaminen. Pitäisi ostaa paljon enemmän kaupan multaa, jotta saisi saman määrän orgaanista ainesta, sillä tässä ei ole lainkaan hiekkaa sekoitettuna. Myöskään ei-uusiutuvaksi määriteltyä turvetta ei tällöin tule käytetyksi mullan täyteaineena. Kompostimassa on myös ravinteikasta, sillä keittiöjätteen mukana niitä tulee melko paljon. Ravinteiden määrän olen todennut suurista sadoista, sillä vuosikausia kompostimulta oli ainoa ravinnelähde puutarhassani. Olen kyllä miettinyt massan ravinnearvojen mittauttamista joskus.

Nyt viljelykset ovat laajentuneet niin paljon, että multa ei riitä enää yksinomaan lannoitteeksi ja joudun käyttämään jonkin verran ostettua orgaanista luomulannoitetta, merileväkanankakkarakeita. Enää en nimittäin pysty vahvistamaan riittävästi kasvualustoja uudella kompostimullalla vuosittain, että se riittäisi ravinteiden antajaksi täysimääräisesti kaikkiin alueisiin. Vadelmat ja marjapensaat ovat nykyään joutuneet tottumaan ostolannoitteeseen.

Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa multaa. Maan pieneliöt rakastavat tällaista ainesta ja maa pysyy elävänä, mikä tarkoittaa tehokasta ravinteiden kiertoa. Maassa olevista muistakin aineksista kuin annetusta kompostista, vapautuu tällöin ravinteita. Lierojen määrä lisääntyy ja niiden kaivamat reiät pitävät maan happitilannetta kunnossa, ne kakkaavat ravinteikkaita papanoita ja muodostavat kestäviä maanmuruja, jotka eivät liejuunnu kovallakaan sateella.

Kerron näistä tutuista aiheista vähän tarkemmin vuoden kuluessa. Jos sinulla on jokin tietty asia, joka askarruttaa, niin laita kommenttikenttään kysymys tai lähetä se yksityisviestillä. Käyn kysymyksien aiheita sitten läpi.

Ja ruoka kasvaa sydämellä!

Tämä on osa yhteiskirjoitussarjaa ja alla kirjoitukset kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuina.

Kasvuvyöhyke 1 

Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2020/
Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/2020/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2020-1.html
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/kuudes-vuosi-iso-orvokkiniitylla
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/01/06/urbaania-omavaraisuutta

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarha https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/suunnitelmia-talle-vuodelle.html
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1068
Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/01/omavarainen-puutarhan-maan-parantaminen.html
Rouva yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/01/rouva-yrttinen-esittaytyy.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/01/tammikuu-2020.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2019/12/rapparina-ja-nuohoojana.html

Kasvuvyöhyke 3

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/01/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-1.html
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/01/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-1.html
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-osa-1.html
Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu-2020/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-1-keta.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=3005

Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=972

Miten lappo-ilmiö toimii sadevesisaavissa?

Lappoilmiöllä sadevedet useaan saaviin automattisesti

Kuvien kera ohje, miten homma toimii käytännössä

Sadevesikourusta vesi kerätään saaviin, josta ei pysty ottamaan vettä kastelukannuun.

Saavista lähtee vedellä täytetty letku seuraavaan saaviin, josta saa tarvittaessa kannulla vettä.

Edelleen vielä yhden kerrran vedellä täytetty letku kolmanteen saaviin. Kuvassa näet, miten vesi pulppuaa letkusta lappo-ilmiön avulla. Kun et tyhjennä saaveja kokonaan, pysyvät letkut täynnä koko ajan ja vaikka sataisi yöllä, kerääntyy vesi näihin saaveihin tasaisesti.

Samaa lappoilmiötä käytän, jotta liian isosta saavista saadaan vettä matalemmalle lasten ulottuville. Ei tarvitse pelätä, että kukaan tippuisi saaviin päällensä vettä kurkottaessaan.

Muistelmia kesän Strömssöön-reissulta

Kesällä piipahdin Satakunnan puutarhaseuran matkalla Strömssöön puutarhassa ja vähän muissakin puutarhoissa matkan varrella.

Tässä muutamia kuvia teille nautittavaksi.

Kivireunuksinen kohopenkki.

Yrttimaa

Nurinpäin käännetystä autonrenkaasta kasvupenkki.

Halkaistuista tynnyreistä kasvupenkki.

Tallinseinän kaunis maalaus.

Tynnyrien hyötykäyttöä.

Avaimenperäpenkki haloista.

Viherportti.

Avoimen puutarhan satoa.

Ihana vesiaihe yksityisessä puutarhassa.

 Kohopenkkejä ja reunuksia voi tehdä näinkin yksinkertaisesti: puun runkoja pinoamalla.

Reunukset puunrungoista maantasalla.