Oletko sinäkin kiinnostunut puutarhasi hiilimäärästä?

 Hiilivarasto vai jopa Hiilinielu?

Ladattua biohiiltä odottamassa kasvualustan sekoittamista.

Mietin usein, että onko pihani hiilinielu vai mikä. Tontillemme tulee naapureiden biojätteet, jotka kompostoin ja käytän puutarhassani. Tontillemme tulee myös alueen naapureilta pensasaitojen kaatorisut, jopa useita satoja pensasaitametrejä vuodessa, jotka haketan ja käytän joko katteena tai komposteissa seosaineena. Hamsterin häkissä käytetty hamppukuivike lisätään kompostin muun hakeseosaineen joukkoon. Syödyn ruuan perkuu- yms. jätteet kompostoidaan itse ja multa käytetään puutarhassa. Keväällä tuon 3 metrisen peräkärryn täynnä hevosenlantaa kasvihuoneeseen palamaan ja lämmittämään sitä. Tontillemme tulee siis hyvin paljon ulkoista biomassaa ja se jää pihaamme. 

Naapurilta tullutta puutavaraa haketukseen.

Poistuvaa hiiltä on tietenkin hengitetty hiilidioksidi, sekä eliöiden tuottama aineenvaihduntahiilidioksidi. WC on vesivessa ja hiiltä poistuu vedenpuhdistuslaitokselle. Tontille tulee puutavaraa, joita käytetään rakennelmissa. Puiden lehtiä ei haravoida pois, vaan silputaan ruohonleikkurille nurmikonparanteeksi. 

Nurmikkosilppua katteena.

Palsternakkaa ruohosilpussa.

Uuden lavakauluksen pohjalle voi laittaa keskeneräistä kompostia, risuja ja vaikka mitä orgaanista ainesta.

Maahan saa jäädä lehdet joko sinällään, tai nurmikolla leikkurilla käsiteltyinä.

Kateainetta saa kätevästi olkipaaleista, joita saa ilmaiseksi esimerkiksi talleilta. Hevosille ei voi käyttää kuivikkeina kastuneita paaleja.

Pihassa on runsaasti puita ja perennoja, linnuille ja hyönteisille asumuksia. 900 neliön tontilla on jo 12 pönttöä ja juuri sain valmiiksi 2 lisää, yhden kuusitiaiselle ja yhden sinitiaiselle. Edelliset kaksi olivat lentoaukoltaan harmaavarpusille suunnattuja.

Kasvimaan menetelmänä on kateviljely orgaanisella katteella. Sadevesiä otetaan runsaasti talteen ja hyödynnetään kasvimaalla, jolloin vesi imeytetään maahan, eikä valuteta hulevetenä jokeen. Avointa mullosta ei ole kuin vähän keväällä, kun kylvöksille ja pienille taimille ei täyskatetta voi vielä laittaa. 

Hakekasa odottamassa käyttöä tai siirtoa tynnyriin säilytystä varten.

Kompostimullan käyttö ja elävä kate vilkastuttavat maan hajottajaeliöiden aktiivisuutta ja lieroja on runsaasti ja ovat todella suuria. Kasveja on niin syvä- kuin pintajuurisia. Kukkamaissa on maanpeitekasvit.

Riikka Aro on ollut mukana kirjoittamassa artikkelia "Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen". Nämä ovat vaikeita asioita. Yksi iso kriisi maailmalla voi muuttaa tilanteita niin paljon, että tavallisen kuluttajan tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet voivat muuttua aivan päälaelleen. Ukrainan sota yhtenä esimerkkinä mainitakseni asumiskustannusten vaikuttajana ja sitä kautta hiilijalanjälkeen lämmitysmuotojen valinnassa. Toisaalta se toi muitakin muutoksia. Maailmankaupan myötä kotimaisen huoltovarmuuden merkitys kasvoi entisestään, vaikka korona-pandemiakin jo herätteli pohtimaan.

CO-CARBON tutkimushanke on tehnyt kotipihan hiilikortiston. Hanke on monialainen ja mittaa sekä tutkii kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. 

Hiilikortiston avulla voi käydä oman pihan ominaisuuksia läpi ja selvittää hiilensidontakykyä. 

Voin olla melko tyytyväinen oman pihani ratkaisuihin. Vaikka kortiston avulla ei voi laskea lukemia, olen kuitenkin tehnyt juuri oikeita toimia. 

Biohiileen tutustuminen Klaus Peurlan luona

 Biohiili kasvattaa lisää jopa runsasmultaisella luomutilalla

Olin viime syksynä vierailemassa Alasatakunnan viherpeukaloiden retkellä Uudessakaupungissa Klaus Peurlan tilalla. Hän polttaa itse biohiiltä ja tekee monenlaisia kasvatuskokeita tilallaan biohiilen vaikutuksesta sadon määrään ja laatuun.

Aiemmin olin tutustunut biohiileen lähinnä tieteellisten artikkeleiden kautta opiskellessani Helsingin Yliopistossa Maaperä- ja ympäristötiedettä Viikissä. Siksi vierailu oli mielenkiintoinen, käytön kokemuksia ammattiviljelijällä.

Klausin tavassa esittää asiat on lämminhenkistä omakohtaisuutta. Ei ole kyse markkinatempauksesta eikä maksetusta mainoksesta, vaan ihan oikeasta omasta vuosien kokeiluista ja kokemuksista ja tavoitteesta saada sidottua omalle tilalle mahdollisimman paljon hiiltä maahan, muodostettua hiilinielu.

Polttojärjestelyt eivät ole monimutkaiset, eivätkä vaadi suuria investointeja. Paloturvallisuus on huomioitu ja hiiletettävänä materiaalina käytetään sellaista, jota ei muuten hyödynnettäisi tilalla.

Valmiin biohiilen rakenne ja koostumus vaihtelee lähtömateriaalin mukaan.

Isommasta lähtömateriaalista tulee isompaa biohiilijaetta.

Biohiili pitää aina ladata ennen käyttöä, eli imeyttää siihen kosteutta ja ravinteita. Kuivana maahan laitettu biohiili aiheuttaa aluksi kuivuutta ja ravinteiden katoamista, sillä hiili nappaa ravinteet ja kosteuden itseensä. Ladattu biohiili sen sijaan luovuttaa ravinteita pitkän ajan kuluessa ja tasapainottaa maan kosteutta.

Kuulin, että ilmeisesti taas syksyllä on tulossa retki. Laita siis @Alasatakunnan viherpeukalot seurantaan Facebookissa jos mielit mukaan.