#suuntanaomavaraisuus 5 2024

 Ilmastonhaltijana puutarhassa

Aika raflaavasti sanottu, vai mitä. Eihän puutarhailija säälle mitään voi tietenkään, mutta on tosi paljon juttuja, joihin voi vaikuttaa. Kyse on kasvien kasvuolosuhteista ja niihin vaikuttamisesta ja säiden vaikutuksen tasaamista.

Isot raparperit estävät tuulen vaikutuksen.

Moni ihmettelee, miksi "naapuri onnistuu, mutta oma yritys ei". Kyse on monien yhteensattumien vaikutuksesta, mitkä kuitenkaan ei ole välttämättä sattumaa lainkaan, vaan harkiten rakennettu kokonaisuus.

Tämän juttusarjan, #suuntanaomavaisuus, blogit on jaoteltu kasvuvyöhykkeittäin, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa, miten kirjoittajan puutarha sijoittuu Suomen kartalla ja millaiset kasvuolosuhteet siellä vallitsevat. Kasvuvyöhykkeitä voi kuitenkin vähän huijata omalla pihalla.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvuvyohykkeet

Kasvin kasvuolosuhteisiin vaikuttaa ensinnäkin maaperä. Mitä materiaalia se on? Savista, hiekkaista, turpeista vai multaista? Miten tiivistä se on, millainen vedenläpäisykyky siinä on, entä vedenpidätyskyky? Onko maaperäeliöitä, mikrobeja ja muita hajottajia? Onko puutarha rinteessä? Mihin ilmansuuntaan se on? Onko ympärillä metsää vai avonaista peltoa? Millainen puutarha itsessään on? Onko se avoimessa maassa, kasvilavoissa, rakennuksen suojassa, rakennusten välissä? Mistä kasveista on kysymys? Varmastikaan ei ole kahta puutarhaa, joissa olisi samat olosuhteet.

Maissi viihtyy runsasravinteisessa maassa ja vaatii paljon kosteutta.

Säidenhaltija puutarhassa tekee asioita, joilla tasoitetaan erilaisten säiden vaikutuksia. Huolehditaan siitä, että tuulinen ilma ei kuivata ja polta kasveja, Kuiva poutajakso ei aiheuta vedenvähyyttä, rankat ukkoskaatosateet eivät upota  puutarhaa. Pelkkä savi tekee maasta vaikeasti muokattavaa, se liettyy sateella ja kuivuu kivikovaksi poudalla. Savella on kuitenkin erittäin hyviä ominaisuuksia. Se pidättää erittäin paljon vettä ja ravinteita, mutta vesi voi jäädä kasvien ulottumattomiin, jos maassa ei ole saven lisäksi muuta. Savimaa kannattaa parantaa kompostimullalla, jolloin muodostuu loistava yhdistelmä. Pidättää kosteutta ja ravinteita, on helposti muokattavaa, kestää poutaa ja kaatosadetta ja vesi sekä ravinteet ovat kasvien ulottuvilla.

 

Varjostusta liialta auringonporotukselta.

Aurinko on elinehto kasveille, mutta liiallisena se polttaa. Kasvi ei ehkä saa maasta riittävästi vettä haihtuneen tilalle ja kasvi kuivuu. Yhteyttäminenkin voi mennä ns. överiksi, eli kasvi joutuu suojelemaan solujaan liialta kuumenemiselta, jolloin yhteyttämistä vähennetään. Suojaa voi tehdä ihan verkoilla tai toisilla, aurinkoa paremmin kestävillä kasveilla.

Kateviljelyssä rakennettaan maata pikku hiljaa ja hyödynnetään maaperäeliöitä. Lierot ja muut hajottajat sekoittava maata, vapauttavat ravinteita katteesta ja parantavan maan vedenläpäisykykyä ja sateenkestävyyttä. Lierot murustava maata ja lierojen tekemät murut ovat erittäin laadukkaita muruja, ne eivät rikkoudu sateenkaan vaikutuksesta, mutta kasveille niistä vapautuu ravinteita.

Kate estää haihtumista ja auttaa sadetta imeytymään maahan sekä tasaa lämpötilavaihteluita aurinkoisella säällä.

Maaperän hyvällä hoidolla saadaan lisättyä sen poudansietokykyä. Multava maa ei kuoretu poudalla, ei lennä tuulen mukana naapuriin, imee kaatosateetkin helposti ja pidättää kuivana kautena paljon kosteutta kasvien juurten ulottuville.

Maaperän ominaisuuksista olen kirjoittanut ihan omalle sivulleen pysyvän tekstin. Kompostoimalla saa kierrätettyä sekä ravinteita, että autettua maaperän säänkestävyyttä.

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2024-saa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/05/haasteena-pitkat-sateettomat-jaksot.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/05/matkalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-5/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18343

Kasvuvyöhyke 6

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/05/05/touko-24-tunne-kasvimaasi/

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?

Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.

Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?

Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.

Maan koostumus

Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.

Maalaji

Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.

Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi

Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti

Huokoset ja alaspäin valuva vesi

Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.

Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 

• kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
• huokosia, 
• joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
• joissa on kasvien juuria varten ilmaa.

Onko kasvimaasi rakenne kunnossa?

Miltä kasvimaasi näyttää poudalta tai sateella?

Savimaa, jossa ei ole hyvää rakennetta.

Sateella huomioitavaa

Syksyn sateiden saapuessa, tarkastele kasvimaasi reagointia sateisiin. Jääkö vesi pitkiksi ajoiksi kuoppiin imeytymättä? Syntyykö vesipuroja, jotka kuljettavat maata? Imeytyykö kaikki vesi välittömästi sateen aikana?

Sateen jälkeen huomioitavaa

Sateen jälkeen tarkastele, miltä kasvimaan pinta näyttää? Näetkö pieniä rakeita, vai onko koko pinta liettynyt tasaiseksi massaksi? Onko kuivunut pinta tiukkaa ja kovaa kuin betoni, vai murenevaa?

Sormin tunnusteltavaa ja tutkittavaa

Ota maata hieman käteesi ja yritä rullata ohutta makkaraa. Miten ohueksi pystyt rullaamaan, ennen kuin pötkö katkeaa?

Nämä kaikki ovat helppoja kotitestejä, joiden avulla voit arvioida kasvimaasi maan rakennetta sekä maan savipitoisuutta. Kirjoitan näistä tarkemmin blogin yläpalkissa oleviin teksteihin talven aikana. Pysy kuulolla!