5.5.2024

#suuntanaomavaraisuus 5 2024

 Ilmastonhaltijana puutarhassa


Aika raflaavasti sanottu, vai mitä. Eihän puutarhailija säälle mitään voi tietenkään, mutta on tosi paljon juttuja, joihin voi vaikuttaa. Kyse on kasvien kasvuolosuhteista ja niihin vaikuttamisesta ja säiden vaikutuksen tasaamista.


Isot raparperit estävät tuulen vaikutuksen.


Moni ihmettelee, miksi "naapuri onnistuu, mutta oma yritys ei". Kyse on monien yhteensattumien vaikutuksesta, mitkä kuitenkaan ei ole välttämättä sattumaa lainkaan, vaan harkiten rakennettu kokonaisuus.

Tämän juttusarjan, #suuntanaomavaisuus, blogit on jaoteltu kasvuvyöhykkeittäin, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa, miten kirjoittajan puutarha sijoittuu Suomen kartalla ja millaiset kasvuolosuhteet siellä vallitsevat. Kasvuvyöhykkeitä voi kuitenkin vähän huijata omalla pihalla.


https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvuvyohykkeet


Kasvin kasvuolosuhteisiin vaikuttaa ensinnäkin maaperä. Mitä materiaalia se on? Savista, hiekkaista, turpeista vai multaista? Miten tiivistä se on, millainen vedenläpäisykyky siinä on, entä vedenpidätyskyky? Onko maaperäeliöitä, mikrobeja ja muita hajottajia? Onko puutarha rinteessä? Mihin ilmansuuntaan se on? Onko ympärillä metsää vai avonaista peltoa? Millainen puutarha itsessään on? Onko se avoimessa maassa, kasvilavoissa, rakennuksen suojassa, rakennusten välissä? Mistä kasveista on kysymys? Varmastikaan ei ole kahta puutarhaa, joissa olisi samat olosuhteet.


Maissi viihtyy runsasravinteisessa maassa ja vaatii paljon kosteutta.


Säidenhaltija puutarhassa tekee asioita, joilla tasoitetaan erilaisten säiden vaikutuksia. Huolehditaan siitä, että tuulinen ilma ei kuivata ja polta kasveja, Kuiva poutajakso ei aiheuta vedenvähyyttä, rankat ukkoskaatosateet eivät upota  puutarhaa. Pelkkä savi tekee maasta vaikeasti muokattavaa, se liettyy sateella ja kuivuu kivikovaksi poudalla. Savella on kuitenkin erittäin hyviä ominaisuuksia. Se pidättää erittäin paljon vettä ja ravinteita, mutta vesi voi jäädä kasvien ulottumattomiin, jos maassa ei ole saven lisäksi muuta. Savimaa kannattaa parantaa kompostimullalla, jolloin muodostuu loistava yhdistelmä. Pidättää kosteutta ja ravinteita, on helposti muokattavaa, kestää poutaa ja kaatosadetta ja vesi sekä ravinteet ovat kasvien ulottuvilla.


 

Varjostusta liialta auringonporotukselta.

Aurinko on elinehto kasveille, mutta liiallisena se polttaa. Kasvi ei ehkä saa maasta riittävästi vettä haihtuneen tilalle ja kasvi kuivuu. Yhteyttäminenkin voi mennä ns. överiksi, eli kasvi joutuu suojelemaan solujaan liialta kuumenemiselta, jolloin yhteyttämistä vähennetään. Suojaa voi tehdä ihan verkoilla tai toisilla, aurinkoa paremmin kestävillä kasveilla.

Kateviljelyssä rakennettaan maata pikku hiljaa ja hyödynnetään maaperäeliöitä. Lierot ja muut hajottajat sekoittava maata, vapauttavat ravinteita katteesta ja parantavan maan vedenläpäisykykyä ja sateenkestävyyttä. Lierot murustava maata ja lierojen tekemät murut ovat erittäin laadukkaita muruja, ne eivät rikkoudu sateenkaan vaikutuksesta, mutta kasveille niistä vapautuu ravinteita.


Kate estää haihtumista ja auttaa sadetta imeytymään maahan sekä tasaa lämpötilavaihteluita aurinkoisella säällä.


Maaperän hyvällä hoidolla saadaan lisättyä sen poudansietokykyä. Multava maa ei kuoretu poudalla, ei lennä tuulen mukana naapuriin, imee kaatosateetkin helposti ja pidättää kuivana kautena paljon kosteutta kasvien juurten ulottuville.


Maaperän ominaisuuksista olen kirjoittanut ihan omalle sivulleen pysyvän tekstin. Kompostoimalla saa kierrätettyä sekä ravinteita, että autettua maaperän säänkestävyyttä.



Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.


Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2024-saa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/05/haasteena-pitkat-sateettomat-jaksot.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/05/matkalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-5/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18343

Kasvuvyöhyke 6

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/05/05/touko-24-tunne-kasvimaasi/

10 kommenttia:

  1. Tää oli hyvä teksti ja muistutus siitä, miten pihassa voi muokata pienilmastoa vähän suotuisampaan päin 😊 ja ihanan selkeästi kuvasit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukava kuulla. Siitä on jo monta vuotta, kun kuulin sanan mikroilmasto ensimmäisen kerran. Se jotenkin kolahti heti tosi voimakkaasti. Sen jälkeen aloin katsella maailmaan ihan uusin silmin ja omat onnistumiset ja epäonnistumiset saivat selityksiä.

      Poista
  2. Raparperi onkin näppärä tuulensuojan antaja, en ole itse sitä hoksannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, satoa tosin tulee aivan liikaa silloin, mutta onneksi moni on iloinen raparperituliaisista. Joskus lähetin tutun mukana hänen äitinsä hoivakotiinkin piirakkatarpeita. Olivat kovin iloisia lahjoituksesta.

      Poista
  3. Tuntuu että tuota muhevaa multaa ei ole koskaan tarpeeksi. Tänä kesänä onkin suunnitteilla lehtikompostin rakentaminen, jotta saadaan lisättyä karikkeen määrää kasvulavoissa ja matosille syötävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit laittaa lehtiä suoraan sinne kasvulavaan pohjalle. Silloin saat todella suuren hyödyn, sillä lierot tulevat suoraan oikeaan paikkaan. Pilko lehdet ruohonleikkurilla, niin silloin ne maatuvat todella nopeasti.

      Poista
    2. Niin olen tehnytkin silloin kun olen perustanut uutta lavaa, ja toisinaan myös sekoittanut lehtiä valmiiseen lavaan syksyllä, mutta aina vaan lavojen multa on höttöä pinnasta. Mun kaikki lavat on kaksikerroksisia niin niissä on todella paljon multaa ja joudunbjoka kevät sitä lisäämään. Isäntä hoitaa meillä leikkurihommat eikä suostu ajamaan lehtien päältä. Pitää yrittää suostutella vielä että saisin vaahteranlehdetkin paremmin hyödyksi.

      Poista
    3. Saman olen huomannut monikerroksisissa lavoissa, että joka vuosi pitää lisätä valtavasti multaa. Orgaaninen aines ns. katoaa, kun se hajotetaan. Sain vähän hienojakoista savea, sitä lisäisen kompostimullan sekaan, niin tulee vähän kivennäistä mukaan ja paranee entisestään ravinteiden ja veden pidätyskyky. Minä hoidan meillä ruohonleikkuun kotona ja mökillä, nyttemmin apupuutarhurikin on jo apuna. Ruohonleikkaus on jotenkin tosi rentouttavaa mielestäni.

      Poista
  4. Jännitän, mitä seuraa siitä kun pihalta kaadettiin iso koivu, mitä se vaikuttaa ympäröivään alueeseen. Koivu on imenyt kaiken kosteuden, mutta on myös varjostanut paahteista aluetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli mökkipihassa monta valtavaa koivua, osa ihan talon rappusillakin. Nurmikko paloi joka vuosi karrelle ja kukkia joutui kastelemaan ihan hurjasti. Koivujen poistamisen jälkeen piha muuttui ihan uudenlaiseksi, paljon rehevämmäksi, eikä kastelua tarvitse tehdä enää samalla tavalla. Olen myös toki samaan aikaan laittanut kompostimultaa ja katetta kaikkialle, mitkä myös ovat vähentäneet kasteluntarvetta vähentämällä haihtumista ja parantamalla maan vedenpidätyskykyä.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla