Alavilla mailla hallavaara

 Onneksi kuulin töissä tärkeän uutisen

Meillä on töissä monta ammattiviljelijää, jotka tietävät pomminvarmasti kaikki varoitukset, mitä tulee säähän. Onneksi lounaalla puhuttiin sen verran kasvatuksista, että tuli puheeksi ensi yön hallan vaara. Tokihan huomasin ilman viilenneen, mutta en ajatellut hallaa tulevaksi.

Olisi ollut aivan hirveän harmillista, jos hyvin kasvuun lähteneet perunat olisivat saaneet hallaa. Siinä olisi mennyt juhannusperunatoiveet.

Nyt on paksulti harsoa, halla saa tulla, miten vain haluaa, perunoiden osalta.

Toiset kasvattaa perunoita ämpärissä.... onko tämän nyt jättikurpitsan kasvattamista ämpärissä? Pitää muistaa ottaa suojaukset aamulla pois, etteivät saa lämpöhalvausta, jos aurinko lämmittää.

Kasvihuone vuorattu, sääennuste uhkaa lumisateella

Takatalvea lupailevat sääennusteessa

Vuorasin varoiksi kasvihuoneen routasuojalla, jotta taimet eivät palellu. Inkiväärit ovat niin pitkällä kasvussa, että olisi todella harmillista, jos nyt menettäisin ne.

Takaseinälle tuli toinen kerros kasvihuonemuovia. Ovi on jo aiemmin kaksinkertainen.

Vielä ehtii ja talven puhteita

Sääennuste kertoi, että pikatalven jälkeen tulee vielä piiiiitkä lämmin jakso. Katsahda siis vielä kasvimaatasi päin. Jos et vielä peittänyt multaa millään, niin tee se viimeistään nyt. 

Naapurisi on todennäköisesti iloinen, jos kysyt, saatko kerätä lehdet heidän nurmikoltaan. Tai naapurinnaapurisi. Yleensä löytyy aina joku, joka ei halua nähdä vilaustakaan lehdistä nurmikollaan.

Olen erittäin onnekas naapurusten suhteen, saan jättisäkit täyteen lehtiä. Vaikka ovatkin niin sanottuja vaikeasti maatuvia vaahteranlehtiä, kyllä ne maatuvat, kun kosteutta ja mikrobitoimintaa on riittävästi. Vähän avitan tuhkalla happamuutta pois. Ei haittaa, vaikka keväällä olisi vielä lehtiä näkyvissä, massa käy aivan hyvin katteeksi keväällä. Silloin tarvitaan taas uutta katetta, kun kasvimaa kylvetään ja multa pitää muokkauksen jälkeen peittää, jotta tuuli ja aurinko eivät kuivata ja jotta rikkaruohon siemenet eivät pääse itämään kylvöksiä nopeammin. Haravoitujen lehtien seassa on aina myös jonkin verran ruohoa ja multaa, jotka auttavat maatumisessa.

Keväällä voi vaikka ottaa lehtisäkistä pieniä eriä ja pikakompostoida lämpökompostorissa keittiöjätteen seassa. Multaa tulee uskomattoman nopeasti.

Kevättä ajatellen talvella voi valmistaa lämpökompostorin. Itselläni on erittäin toimivat 2 lämpökompostoria, jotka on rakennettu "Iltalukemista Sinulle"-kohdassa olevan Kotikomposti-kirjan ohjeilla. Kirjojen kansista otetut kuvat ovat aika huonoja, mutta varmasti auttavat tällaisinakin kirjan löytymistä netistä tai kirjastosta.

Jos päätät tai edes suunnittelet kompostorin tekoa talven aikana, jätä jonkin verran risuja jemmaan. Ne on hyvä laittaa uuden kompostorin pohjalle aluksi. Niiden avulla pysyy ilmankierto kunnossa. Pohjana on omissa kompostoreissani metalliromuttamolta ostetut ruostumattomat teräsritilät. Vaikka lämpöä on jopa yli 70 astetta parhaimmillaan, voi kompostoinnin alussa ja lopussa ennen tyhjennystä olla rotille ja muille jyrsijöille sopivia lämpötiloja. Siksi pitää tällainenkin asia ottaa huomioon, mikäli kompostoi keittiöjätettä ja niinhän tietenkin kannattaa tehdä, jos kompostorin omistaa. Aivan turhaa kuljetuttaa ravinteita pois tontilta.