Miksi kemialliset torjunta‑aineet eivät ole ongelmattomia puutarhassa

Leppäkerttu on tuiki tärkeä apulainen

Moni pohtii, pitäisikö puutarhassa käyttää kemiallisia torjunta‑aineita rikkaruohojen ja tuholaisten hallintaan. Tässä muutamia näkökulmia, jotka auttavat arvioimaan, mitä kaikkea kemikaalien käyttö voi aiheuttaa maaperässä ja koko pienessä ekosysteemissä.

Kemialliset aineet eivät ole tarkkoja kohteissaan 

Torjunta‑aineet ovat epäspesifejä. Ne eivät vaikuta vain yhteen rikkaruohoon tai yhteen tuholaislajiin, vaan samalla kärsivät monet muutkin eliöt – myös ne, joista olisi puutarhalle hyötyä.

Hyötyeliöiden väheneminen voi näkyä esimerkiksi pölytyksen heikkenemisenä tai hajottajaeliöiden vähenemisenä.

Moni varmasti miettii, että pitäisikö vai eikö pitäisi käyttää kemikaaleja torjumaan puutarhasta rikkaruohoja ja tuholaisötököitä. Otan tässä esille muutamia näkökulmia, joista jokainen voi sitten päättää, että antaako niiden vaikuttaa päätöksentekoon ensi kerralla.

Maaperän reaktiot ovat monimutkaisia

Maaperä ei ole laboratorio. Siellä on jatkuvasti käynnissä lukemattomia kemiallisia ja biologisia reaktioita, joihin torjunta‑aineet voivat osallistua tavoilla, joita ei täysin tunneta.

Vaikka aineita testataan paljon, todelliset olosuhteet vaihtelevat niin suuresti, että kaikkia mahdollisia reaktioita ei voida ennustaa.

Osa aineista muuttuu matkan varrella haitallisemmiksi

Kaikki kemialliset aineet eivät hajoa suoraan harmittomiksi. Osa muodostaa välituotteita, jotka voivat olla alkuperäistä ainetta myrkyllisempiä.

Tämä vaihe jää helposti huomaamatta, koska välituotteet eivät näy valmiissa tuoteselosteissa, mutta ne voivat vaikuttaa maaperän eliöihin pitkään.

Suomen ilmasto hidastaa hajoamista

Laboratoriokokeet eivät vastaa Suomen olosuhteita. Meillä on:

• vetinen ja viileä syksy

• pitkä kylmä talvi

• sulamisvesien kevät

Kylmä ja märkä maa hidastaa kemiallista hajoamista. Aineet voivat pysyä maassa huomattavasti pidempään kuin testitulokset antavat ymmärtää.

Mitä tapahtuu, kun maaperän hajottajat kärsivät?

Kun torjunta‑aineet osuvat hajottajaeliöihin, seuraukset näkyvät nopeasti:

• Maatuminen hidastuu.

• Kasvijätteet eivät hajoa normaalisti.

• Ravinteet eivät vapaudu kasvien käyttöön.

• Tarvitaan enemmän ostolannoitteita.

• Kasvijätteet voivat alkaa mädäntyä ja tuottaa haitallisia yhdisteitä.

• Taudit voivat säilyä kasvijätteissä ja tartuttaa uutta kasvustoa.

• Ravintoketju kärsii: hajottajia syövät eliöt vähenevät, ja niiden perässä kärsivät sammakot, linnut, jyrsijät ja monet muut.

Pienessäkin puutarhassa vaikutus voi olla yllättävän laaja.

Liero ja sarvikuonokkaan toukka.

Nyt saa talvi tulla

Lämmin syksy on toisaalta harmillinen ja toisaalta aivan ihana asia. Harmillinen sikäli, ett kasvustot eivät osaa aloittaa lepotilaa, mutta ihana sen vuoksi, että itselle jää enemmän aikaa tehdä talvivalmisteluja.

Nyt on hyvä mieli. Palstalla enää jyrsintää vaativat jutut tekemätä, mutta niiden osalta ei ole enää kiire, sillä multa-alueet on suojattu presulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka jyrsintää mansikkamaan perustamista varten ei ehtisikään tehdä, ei rikkaruohot pääse valtaamaan aluetta keväällä. Tilanne ei siis pääse muuttumaan rikkaruohojen osalta huonoksi viivästymän vuoksi.

Tältä nyt näyttä, kun on kolme 6*10 m pressua perä perää. Viime postauksessa käytin kokomainintaa 5*10, sillä sellaiseksi mitat muistin. Pressut ovat 6 vuotta vanhoja ja näin se muisti saattaa pettää. Nyt piti ottaa pussista ihan uusi yksilö (samaa ostoerää), ja siinä sitten tuoteseloste sanoi, että 6 m on leveys ja 10 m pituus. Että silleen. En väitä vastaan ; )

Aiemmin kaadetuista koivuista jääneitä oksia pinottiin vähän hyönteishotellin päälle. Osa, paksummat oksat, jätettiin odottamaan kevättä. Pääsevät varmaan johonkin tukipuiksi. Jonkin verran ohuita oksia ja varisseet lehdet jätettiin ilmavaksi kasaksi suojaamaan siilejä ja muita talvehtijoita. Oksat pitävät lehdet ilmavana, eikä kasasta tulee tiivistä jääpaakkua.

Tehdyn työn jälkeen on mukava istahtaa hetkeksi lämpimälle kahville. Mikäs sen ihanampaa kuin aurinkoinen sää ja maistuva kahvikupponen nenän alla.

Miksi savimaata pitää kastella, vaikka maassa olisi syvällä paljon vettä?

Mitä kasvimaan maaperä merkitsee?

Savimaan rakenne on olennainen, jos haluaa kasvattaa savimaassa.

Savimaa eli maa, jossa on paljon hyvin pieniä kivennäismaan partikkeleita, siis sitä sormiin tuntuvaa pehmeää materiaalia, on ominaisuuksiltaan erilaista, kuin multava maa.

Huonorakenteisessa maassa on teräviä särmiä muokkauksen jälkeen.

Huonorakenteisessa maassa lohkareet liukenevat sateella savipuuroksi.

Hyvärakenteisessa maassa on palleroita, jotka kestävät sateen.

Mutta miksi savimaa ei saa kuivua?

Syitä on monia ja perustietoa (teoriaa) kerron yläpalkeissa Maaperässä tapahtuu yksityiskohtaisemmin talven aikana. Tässä haluan tuoda esille valmiiksi mietintään ensi kevään kylvöhetkiä. Savimaa, joka kyllä kykenee pidättämään paljon vettä, voi myös kuivua hyvin tiukaksi, kovaksi. Kasvien kannalta se merkitsee, että jos juurien alueelle muodostuu tällainen kova kerros, ne eivät kykene kasvamaan syvemmälle kohti kosteampaa maata.

Tästä syystä, savimaa ei saa päästä kuivumaan kylvösyvyydeltä. Pienten taimien hennot juuret ovat erityisen herkkiä kärsimään kuivuudesta ja hyvin alkanut taimettuminen pysähtyy kuin seinään.

Miten välttää tämä kuivuminen?

Nyt päästään asian ytimeen. Kateviljelyn yksi olennainen etu on vähentää maan pinnalta tapahtuvaa haihtumista ja esimerkiksi savimaan kovettumia ei pääse niin herkästi syntymään. Kun seuraat blogiani, kasvimaan kasvualustan parannusvinkkejä ja opastusta tulee koko ajan lisää.

Katetta kerrakseen

Mitä kate tarkoittaa puutarhassa?

Lehtikaali.

Harrastuksissa on aina myös raha-asiat mukana

Nyt ei ole kyse kateviljelystä niin kuin muissa postauksissa, vaan rahallisesta katteesta.

Jos teillä on perheessä tai jollain lähipiirissä lemmikkinä jyrsijöitä, on sinulla niin sanotusti tuhannen taalan paikka saada tuhtia tuntipalkkaa harrastuksestasi eli puutarhuroinnista:

Jyrsijöille myydään nimittäin kuivattuna monenlaista puutarhasta huimaan hintaan:

• Karhunvatukat 396,60 €/kg
• Mansikka 238,00 €/kg
• Punajuuri 39,60 €/kg
• Punaviinimarja 148,75 €/kg
• Palsternakka 39,60 €/kg
• Juuripersilja 39,60 €/kg
• Porkkana 39,60 €/kg
• Nokkonen varsineen 39,60 €/kg
• Punahattu varsineen 39,60 €/kg
• Vadelmanlehti 47,60 €/kg

Nokkosia saa moni kitkeä kyllästymiseen asti. Vadelmanlehtiä on ihan tavattoman nopea kerätä.

=> laitapa kuivumaan ja anna tutun hamsterille, marsulle tai kanille. Ovat huipputerveellistä ruokaa, sanoivat kaupassa. Marjoja kuulemma pitää antaa vähän varoen, jottei poloinen pääse lihoamaan.