7.6.2019

Ranskanrakuuna sinnittelee, hitaasti mutta varmasti

Ranskanrakuunan tarina on hauska




Olin lukenut monesta eri paikasta, että ranskanrakuuna on huomattavasti hienostuneempi ja parempi kuin venäläinen rakuuna. Kuitenkaan minulla ei ollut silti mitään käsitystä, että miltä se maistuisi.

Ongelmana vain on, että ranskanrakuunaa ei voi lisätä siemenestä, vaan ainoastaan kasvullisesti. Olin asiani kanssa melko myöhään liikenteessä vuosia vuosia sitten, juhannusalusviikoilla. Soittelin ja kyselin monesta paikasta, mutta mistään ei silloin tuntunut taimea löytyvän. Vihdoin nappasi ja löytyi luomupuutarha, jonka nimeä en valitettavasti enää edes muista. Jos satut olemaan juuri se puutarha, niin ilmianna itsesi kommenttikentässä. Heillä oli vielä pari taimea, mutta seuraava ongelma oli, että heiltä oli pitkä matka Poriin, eivätkä toimittaneet taimia postitse. Kaikeksi onneksi heidän matkansa suuntasi juhannuksena Merikarvialle, eli Porin pohjoispuolelle ja ajoivat Porin läpi. Niinpä sovimme taimitreffit paikalliselle huoltoasemalle, juhannusaattona 21:00. Tunsin itseni tosi viherpiipertäjäksi odottaessani juhannuksena autiolla huoltoasemalla yhtä pientä ranskanrakuunan taimea. Olin myös hyvin iloinen, että puutarhuri oli näin luova ongelmanratkaisussa ja kaupanteko eteni.

Puutarhuri saapui ajallaan ja taimi vaihtoi omistajaa. Monta vuotta sain sen talvehditettua ja se kasvoi kesän aikana aina todella isoksi. Yksi talvi oli kuitenkin vaikea ja taimi kuoli. Onneksi oli siihen mennessä jakanut siitä pistokkaita eteenpäin monille. Viime vuonna kyselin kasvin perään ja sainkin uuden alun itselleni. Nyt taimi on vielä hento ja pieni, mutta eiköhän siitäkin tule iso vielä. Nyt on ainakin paremmat kasvuolosuhteet sen kasvupaikassa. Talvella paikka  on suojaisempi ja maapohja läpäisevä multava. Tämä penkki odottaa vielä katetta. Helteiden vuoksi en voi leikata uudelleen vielä nurmikkoa, jotta se ei pala karrelle.

Uutuuskokeilu lakritsiyrtti makoisaa naposteltavaa

Mikkelin -reissulta puutarhatuliaisena


tuomani lakritsiyrtti on lähtenyt hyvin kasvuun, vaikka olikin vähän nukkavieru ostettaessa. Parhaat yksilöt oli jo ostettu ja muutama ruukku oli enää jäljellä. Maku on aniksen ja lakritsin yhdistelmä. Iltakierroksella on "ihan pakko" ottaa aina maistit. Kuvassa yrtissä näkyvät valkoiset pisteet ovat pienenpieniä kukkia.

Vierellä kasvava minttu on istutettu isoon muoviruukkuun, jotta ei pääse leviämään penkissä hallitsemattomasti


Vasemmalla lakritsiyrtti ja oikealla minttu.





6.6.2019

Papupäivitystä: loput taimet pelastettu kausarista avomaalle

28 asteen helle ja kausarin täydeltä papuja


on yhdistelmä, josta pitää päästä nopeasti eroon. Kasvu oli niin hurjaa, että kasvatuslaatikot eivät enää riittäneet mitenkään juuristolle ja maanpäällisille osille.

Kuten jo kerroinkin, muuttunut suunnitelma palstalla uhkasi romuttaa haaveet papusadosta. Papujen kasvatusala meni ajattelemattomuuttani (=kylvöinnostuksissani) perunalle ja uuden alueen jyrsintään ei ollut aikaa... eikä se olisi edes soveltunut ensimmäisenä vuotena pavuille. Hätä keinot keksii, sanotaan ja niin tälläkin kertaa. Kotipihan nurmi sai luvan väistyä arvokkaille pavuntaimille. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että Walesta tuoduista pavun- ja herneensiemenistä, Maatalouskonemessuilta saaduista Sampo-pavuista ja 20 pensaspavun taimea olisi mennyt suoraan kompostiin esikasvatuksesta. Papujen osalta pitäisi omavaraisuus olla täydellinen ensi talvena. Palstalla on nimittäin vielä lisää papua ja hernettä.



Pavut ovat nyt valvovan silmän alla kotipihassa, ehkä lopulta parempi niin, jotta puput tai muut eläimet eivät pääse yllättämään. En käy palstalla joka päivä tarkistelemassa kasvustoja.

Taimia olisi pitänyt karaista aurinkoon vähän kauemmin, joten varoiksi suojasin ne verkoilla nyt aluksi. En tiedä toimiiko... mutta yritän kuitenkin. Ihan karmean ruman näköinen kokonaisuus on tällä hetkellä, mutta onneksi tilanne on vain väliaikainen....

Yllättävää oli, miten märkää nurmikko oli helteistä huolimatta. Meillä on Porissa vahva vanhan merenpohjan savipatja maan syvyyksissä, joten vesi jää sen yläpuolelle. Tontin maa on multavaa, vedenpidätysominaisuudet ovat ihan hyvät ja rakennekin on kunnossa. Teimme vain ihan kevyen muokkauksen, lähinnä rikoimme pintamaata, jotta taimet sai istutettua. Nyt yritän haalia katetta väleihin, jotta kosteus ei kaikkoa muokatusta maasta.





5.6.2019

Miten kauan herneen kukan kehittyminen paloksi kestää?

En ole aiemmin miettinyt, mutta nyt kiinnostaa



sillä ensimmäiset herneet kukkivat jo nyt. Penkissä katteena uusi katekokeilu poistovilla lampurilta.