Sipulien kasvu on alkanut paremmin kuin viime vuonna

Onkohan odotettavissa hyvä sato?

Viime vuonna sato oli suuri ja laadukas. Talven aikana ei tullut juurikaan varastotappioita. Näyttää aika lupaavalta, että tänä vuonna saadaan määrällisesti yhtä hyvä sato.

Nyt voi käydä laittamassa merileväkatteet paikoilleen. Sadetta tuli runsain mitoin ukkoskuuron jälkeen, eli hetki on mitä oivallisin maan peittämiselle juuri nyt.

Raparperit mukavan kokoisia vähällä hoitamisella

Raparperit ovat helppo ja nopeakasvuinen tuuliseinä

Kasvu on joka vuosi niin valtavaa, että mitenkään en pysty käyttämään satoa. Toisaalta, tarkoituksena on ollutkin alusta asti kasvattaa raparperit suojaamaan maata rikkaruohoilta ja katkaisemaan aavalta pellolta tulevaa tuulta. Kauniitakin ne mielestäni ovat, ainakin tällaisessa kukkaloistossa. Juurillaan niillä on olkikatetta ja sadonkorjuussa varsista poistetut lehdet.

Mittatikkupoika 140 cm

Valoverhotunnelissa parsakaalit voivat mainiosti

Eivät ole iskeneet ötökät

ja kasvu on myös voimallista. Kuumuus ei nouse tunnelissa liian korkeaksi ja sade menee läpi (jos sellaista sattuu tulemaan). Vasemmassa reunassa näkyy valkosipuleita, jotka myös ovat tykänneet verhon tuomasta suojasta varsin paljon.

Verhotunneleita aion ommella kyllä ehdottomasti lisää, heti kun näitä pienisilmäisiä verhoja löytyy. Marjasinikuusamalle olen ompelemassa isommalla reiällä olevasta verhosta lintusuojaa, menevät kypsenevät marjat muuten siivekkäille ystäville.

Ranskanrakuuna sinnittelee, hitaasti mutta varmasti

Ranskanrakuunan tarina on hauska

Olin lukenut monesta eri paikasta, että ranskanrakuuna on huomattavasti hienostuneempi ja parempi kuin venäläinen rakuuna. Kuitenkaan minulla ei ollut silti mitään käsitystä, että miltä se maistuisi.

Ongelmana vain on, että ranskanrakuunaa ei voi lisätä siemenestä, vaan ainoastaan kasvullisesti. Olin asiani kanssa melko myöhään liikenteessä vuosia vuosia sitten, juhannusalusviikoilla. Soittelin ja kyselin monesta paikasta, mutta mistään ei silloin tuntunut taimea löytyvän. Vihdoin nappasi ja löytyi luomupuutarha, jonka nimeä en valitettavasti enää edes muista. Jos satut olemaan juuri se puutarha, niin ilmianna itsesi kommenttikentässä. Heillä oli vielä pari taimea, mutta seuraava ongelma oli, että heiltä oli pitkä matka Poriin, eivätkä toimittaneet taimia postitse. Kaikeksi onneksi heidän matkansa suuntasi juhannuksena Merikarvialle, eli Porin pohjoispuolelle ja ajoivat Porin läpi. Niinpä sovimme taimitreffit paikalliselle huoltoasemalle, juhannusaattona 21:00. Tunsin itseni tosi viherpiipertäjäksi odottaessani juhannuksena autiolla huoltoasemalla yhtä pientä ranskanrakuunan taimea. Olin myös hyvin iloinen, että puutarhuri oli näin luova ongelmanratkaisussa ja kaupanteko eteni.

Puutarhuri saapui ajallaan ja taimi vaihtoi omistajaa. Monta vuotta sain sen talvehditettua ja se kasvoi kesän aikana aina todella isoksi. Yksi talvi oli kuitenkin vaikea ja taimi kuoli. Onneksi oli siihen mennessä jakanut siitä pistokkaita eteenpäin monille. Viime vuonna kyselin kasvin perään ja sainkin uuden alun itselleni. Nyt taimi on vielä hento ja pieni, mutta eiköhän siitäkin tule iso vielä. Nyt on ainakin paremmat kasvuolosuhteet sen kasvupaikassa. Talvella paikka  on suojaisempi ja maapohja läpäisevä multava. Tämä penkki odottaa vielä katetta. Helteiden vuoksi en voi leikata uudelleen vielä nurmikkoa, jotta se ei pala karrelle.