1.2.2020

Perunoiden suojaus kuntoon ja lämpömittari maahan

Nyt on kaaret, muovit, pakkasharsot ja styroksit


paikoillaan. Uusi lämpömittari käyttöön ja anturi maassa, 2,2 astetta näyttää.




Ensin kaaret ja tuplana kasvihuonemuovi. Pääsee aikanaan valoa sisään, mutta eristää paremmin. kerrosten välillä ilma on eristeenä.


Styroxit muovin päälle ja styroksien päälle pakkasharso kaksinkertaisena.



Ja lopulta vielä pakkasharso huolellisesti reunoilta mullalla kiinni. Ei saa jäädä yhtään aukkoa, josta lämpö voisi karata.

30.1.2020

Ehkä paras tapa saada tekemään jotain on kieltää se.....

Vapuksi omia perunoita


Pakkohan se on kokeilla, niin hauskalta idealta tämä kuulostaa


Kotipuutarhurin perunaopas on idean ilmiantaja


ja toki hän kyllä kielsi, että älkää kokeiltu tätä kotona. No, sehän tuntuu melkein haasteelta, varsinkin tällaiselle uusia juttuja innokkaasti kokeilevalle puutarhuroijalle. Innostusta ei suinkaan vähennä se, että on itäneitä siemenperunoita tallessa. Niiden oli muutenkin tarkoitus mennä keväällä varhaisperunoiksi, mutta en tiennyt, että jopa talviperunoita voisi kasvattaa, tai ainakin yrittää kasvattaa.

Kausari, eli teoriassa lämmittämätön kasvihuone pääsee nyt kokeiluun mukaan. Sen pinta-alasta voin varata kahdelle perunalle sopivan alan, ja silti voin keväällä käynnistää lämmityksen hevoskalla tuttuun tapaan.


Vapuksi omia perunoita -projekti käynnistyi 26.1.2020


Teoriassa 8 viikon jälkeen on satoa, mutta en ole ihan niin optimistinen kasvukauden noudattavan normaalia kehitystä, vaan uskon siihen menevän pidempään. Hurjan hauskaa tämä kokeilu, sillä Kotipuutarhurin perunaopas on alan taitaja, hän tietää ihan kaiken mahdollisen perunasta, ja minä taasen ihan tavallinen tossuntallaaja peruna-asioissa.




Siinä ne nyt ovat, kaksi voimakkaasti itänyttä perunaa.




Päälle runsaasti viime vuonna käytössä ollutta multaa, kolminkertainen styrox-suojaus pakkasen varalta. Viikon päästä korjaan vielä vähän. Laitan kirkkaat muovit alimmaiseksi kaarituettuina, jotta kasvuvaiheessa saan valoa taimille ja kuitenkin pysyvät koko ajan suojattuina. Tämä riittänee nyt viikoksi, jotta maa ei pääse kylmenemään enempää. Lopuksi laitan sitten vielä pressun tiiviisti kaiken päälle, reunoista hyvin maahan kiinnittäen, jottei ilma pääse karkaamaan sisään tai ulos.



27.1.2020

Mistä tiedän mitä pitää korjata puutarhassani?

Sinä olet puutarhasi olosuhteiden paras asiantuntija!



Kuivuiko maa karrelle, kun vettä ei satanut moneen viikkoon? Pitikö hyppiä lammikoiden yli syyssateissa? Nuukahtaako puutarhasi, kun tulee kuuma hellepäivä? Kaatuivatko taimet kumoon tuulisilla säillä? Oliko sadonkorjuu tuskaista liian kovan maan vuoksi? Katkesivatko porkkanat tai purjosipulit, vai olivatko porkkanat kenties lyhyitä pönäköitä tai kiemuroita vänkyräsääriä? Oliko pienten taimien vaikeaa kasvaa ensi alkuun? Vai kenties jotain aivan muunlaista juttua harmittelit?

Dokumentoi havaintosi eli kirjoita ne muistiin



Jos et ole huomannut miettiä näitä aiemmin, niin nyt uuden kasvukauden kynnyksellä kannattaa aloittaa jokin muistiinpanovihko, johon teet havaintoja. Seurannastasi tulee näin systemaattista eli järjestelmällistä. Muisti pakkaa pettämään ja puolen vuoden päästä ei ole enää lainkaan niin selvää, mitä tapahtui missäkin puutarhankolkassa ja nurkassa.




Ongelma ja sen seuraus

Havainnot ovat siis seuraus jostain mahdollisesta ongelmasta. Vielä ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä toisin. Joskus käy niin, että sama seuraus tai oire voi olla monesta eri asiasta ja tekeekin korjausliikkeen itse asiassa ihan väärään juttuun. No, korjausliike ei välttämättä ole silti mikään huono asia, mutta ei korjaa olemassa olevaa ongelmaa. Jos näin käy, pitää miettiä uudelleen, että mistäköhän tässä nyt on ihan oikeasti kyse. 

Voit laittaa minulle vaikka viestiä, niin mietitään yhdessä.



Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia? Se on seuraavan kerran aiheena.


25.1.2020

Inkiväärinkasvatusta ilmassa tai siis monella mielessä

Inkivääriä omasta puutarhasta?


Minäkin aion yrittää vielä kerran


Olen kerran aiemmin kasvattanut inkivääriä, ja kirjoitin siitä blogissani, lyhyesti hauskana kokeiluna. En ajattelut, että se olisi oikeasti mahdollista, siis saada omaa satoa. Keittiössä oli juuri alkanut kasvamaan ja tuikkasin sen multiin, kuten kaiken kasvavan.

Nyt on inkivääri ankkuroitunut makumaailmaani niin voimakkaasti, että on kovasti alkanut harmittamaan kaupassa olevien inkiväärinjuurien epätasalaatuisuus niin tuoreudessa kuin maussakin. Joskus on maistuvaa makeaa, joskus mautonta juurta ja joskus polttavaa mautonta. Ja kaikkea näiden makujen väliltä.


Miten kasvatetaan inkivääriä?


Hitaasti, se on nyt tullut selväksi, kun olen tutustunut aiheeseen. Sain hyvä videovinkin, jossa oikein hienosti näytetään jakaminen ja kasvatus. Sen ohjeilla aloitan nyt oman inkiväärintuottamisen.


1) paloittelen kaupasta ostamani luomuinkiväärijuurakon

2) multaan kasvatuslaatikkoon melko tiheään

3) kastellaan läpikotaisin

4) annetaan kuivua kuivaksi

5) kastellaan jaksoittain kasvatuksen aikana.



Siispä tuumasta toimeen



Inkiväärit paloiteltu



 Tiiviisti multaan




Multaa päälle ja lopuksi kastelu runsaalla kädellä.



Ja sitten vain malttia ja odottelua!