#suuntana omavaraisuus 4 2024

 Mikä sai minut liikkeelle?

ranskanrakuuna

Eri puutarhuroijilla ja omavaraistelijoilla on varmastikin hyvin erilaiset motiivit ja syyt, jotka ovat alun perin innostaneet kasvatustouhuihin. Olen tykännyt puutarhailusta aina. Muutettuamme omakotitaloon tein heti pienen kasvimaan ja appeni teki kompostin. Touhu oli pienimuotoista. Kun lapset syntyivät, tuli mukaan herneet ja monet muut lapsille mieluisat satokasvit.

Lavakaulukset lasten puutarhailua varten.

Pienimuotoisena harrastus olisikin varmasti pysynyt, ellei toisella lapsista olisi ollut erittäin vaikeaa ruoka-aineallergiaa, joka esti esimerkiksi valmismausteiden käytön kokonaan ja ruokien raaka-aineet olivat hyvin rajoitetut. Aloin kasvattaa yrttejä mausteiksi. Lapset tykästyivät tuoreisiin yrtteihin ja niitä popsittiin "hampurilaisina" eli moneen kerrokseen paketoituina tuoreherkkuina leikkien lomassa pihalla. Puutarhailussa oli lapset alusta asti mukana ja molemmille lapsille tuli myöhemmin omat puutarhat, joissa ei ollut mitään rajoituksia aikuisilta. Aikuiset auttoivat voimaa vaativissa jutuissa. Sadostakin joutui maksamaan, esimerkiksi 20 senttiä per retiisi.

Apupuutarhuri alkoi lopulta puhua omasta pellosta. No, ei meillä peltoon ollut mitään mahdollisuutta, mutta palstaviljelyyn kylläkin. Sain ensin 4H-yhdistyksen kautta 1 aarin. Alueella traktori tuli kyntämään syksyllä koko pellon. Koska harrastan no-dig kateviljelyä, harmitti kyntäminen ihan hirveästi. Rikkaruohojen siemeniä nousi loputtomasti pinnalle, alueella vaivannut minttu ja maa-artisokka jakautuivat loputtomasti pilkkoutuvien juurien takia ja vaivalla kuljettamani katteet menivät hukkaan maahan. Onneksi sain nopeasti monivuotisen palstan kaupungin palsta-alueelta, jossa ei kynnetty.

katteet puuttuvat vielä

Palstailusta alkoi tämä bloginikin ja matkan varrelta olen kirjoittanut paljon tarinoita. Vaikka vastaan on tullut myös vastoinkäymisiä, ovat puutarhailun antama ilo, herkullinen sato ja yhteinen tekeminen kuitenkin niin positiivisia asioita, että kaikki vastoinkäymiset unohtuvat hyvin pian. Meillä harrastetaan yhdessä puutarhailua. Olen saanut äitienpäivälahjaksikin lahjakortin Apumiehen työtunneista 😂 akantappoaseen käyttöön, eli perunasahran ohjaamiseen. Emäntä vetää sahraa ja isäntä ohjaa, siitä laitteen nimi juontaa juurensa. Vetäminen on huomattavan raskasta. Tämä akka tosin tappoi ensimmäisen sahran.... ei kestänyt vetovoimaani vaan vääntyi pilalle. Sain palautettua, sillä ei tällaisen 163 senttisen naisen kuulu saada omin voimin moista laitetta rikki. Myyjä ei tosin ymmärtänyt vitsiäni siitä, että akka tappoikin akantappoaseen.

perunasahra odottamassa perunanistutusta

Olen aina valtavan iloinen, kun joku innostuu kokeilemaan kompostointia, kateviljelyä, no-dig menetelmää, uusia satokasveja ja mitä tahansa minulta kuulemansa tai blogista lukemansa perusteella. Ihanaa, jos saa innostettua uusia puutarhailijoita.

Merilevä, ruokomörskä odottamassa levitystä katteeksi.

Maittavat kasvikset ja lasten toteamukset hyvästä mausta, vaikkapa kaurajuurisosekeiton tai mustajuurisosekeiton myötä, ovat todella palkitsevia. En varmastikaan olisi noita tarjonnut pienille lapsille, jos en olisi niitä itse kasvattanut. Ei tule kaupasta ostettua kovinkaan helposti erikoisjuureksia. Lapsemme ovat tottuneet, että kaikkea on kiva maistaa. Uusissa mauissa ei ole ollut koskaan ongelmaa.

Tässä oli kaurajuurisosekeittoa.

Mielestäni kannattaa aloittaa ihan pienestä, vaikka vain salaatin, basilikan ja tillin kasvattamisesta. Onnistumisen kokeminen on kannustavaa ja puutarhailu nappaa ihan vaivihkaa valtaansa. Kannattaa kasvattaa sellaisia kasviksia, joita haluaa syödä. Pari lavakaulusta on jo tosi hyvä alku. Niihin mahtuu kasvamaan paljon ja ovat helppohoitoisia. Ei tarvitse tehdä raskaita maankääntötöitä alussa, mullan voi ostaa valmiina, kastelu on pienimuotoista ja tarvittaessa lavat voi nostaa ylemmäs, jos selkä ei kestä kyykistelyä. Kastelun voi hoitaa vaikka tihkukastelujärjestelmällä, niin ei tarvitse kannella kastelukannujakaan.

Pienessä lavakauluksessa mahtuu kasvamaan uskomattoman paljon syötävää.

En koe tekeväni työtä, kun hoidan puutarhaa. Olen luvannut lopettaa harrastuksen sitten, kun se on työtä. Nautin vapaa-ajastani kaikkein eniten, kun saan touhuta mullan ja kompostin kanssa tai hakettaa. Mitä enemmän touhuttavaa, sitä parempi mieli illansuussa. En kaipaa joutenoloa, se ei rentouta minua yhtään.

Puutarhailu johdatti minut opiskelemaan Maaperä- ja ympäristötiedettä Helsingin Yliopistoon. Matkan varrella olen oppinut luonnon monimuotoisuuden merkityksen ja puutarhassani ei käytetä mitään torjunta-aineita. Aiemmin olin tietämätön ja torjuin rikkaruohoja ja voikukkia ruiskutuksilla. Ihan kauhistuttaa tuo tuon aikainen minäni. Torjuntajoukkoja olen rekrytoinut pihaan sen sijaan lukemattomia. 900 neliön tontilla on 12 linnunpönttöä, monta hyönteishotellia, hyönteisystävällisiä perennoja ja luonnonkukkia. Yritän saada luonnon huolehtimaan tasapainosta itse.

Luonnonkukat ovat todella näyttäviä kukkapenkissäkin.

Samalla on tullut jokapäiväiseen elämään mukaan kierrätys, kulutuksen vähentäminen ja uusiutuvat energiamuodot. Luonnon ja luontovarojen kunnioittaminen. Koen eläväni hyvää elämää, kun saan auttaa luontoa. En kaipaa rientoja enkä juhlia.

#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Kirjoituksen lopussa on aina linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/diy-basebetonia-markatiloihin

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/omavaraisuusaloittelijan-vinkit-aloittelijalle/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/03/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu-2024.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/04/aloita-helpoimmista-omavaraisuus.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/04/suuntanaomavaraisuus-huhtikuu-2024-alku.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-4/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/maalaiselon-alkupiste

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18225

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/04/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-4-ma.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-mista-kaikki-alkoi/

Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisuus-aloittaminen/

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/miten-aloittaa-omavaraisempi-elama

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/04/07/huhti-24-miten-aloittaa

Pinaattisato pakkasessa

 ja herkuttelukeitto maisteltu

Pinaatit meinasivat päästä yli-ikäisiksi. Olisi harmittanut aivan kamalasti, jos en olisi saanut satoa pakkaseen. Ensin oli liian kiireinen viikko ja sitten tuli tuo häntäluun murtuma. Kolmanneksi pakastin meni rikki. Siihen pitää laittaa Super-pakastus aina aamulla päälle, jotta lämpötila laskee. Otan yöksi pois, jolloin lämpötila on noussut ja aamulla taas uudestaan Super päälle. Huolto on jo tilattu.

Aurinko paistoi ja pinaatit alkoivat jo muodostaa kukkaa. Onneksi apupuutarhuri keräsi kasvit ja yhdessä riivittiin lehdet ryöpättäväksi ja lopulta pussitettiin pakkaseen. Yhden testikeiton tein ja kyllä maistui.

En huomannut ottaa annoksista enkä kasveista kuvaa, sen verran olen kipeä häntäluustani. Ajatus ei oikein toimi koko ajan. Siispä tässä kirjoituksessa on vuosien takaa vanhat kuvat, jotka aina muistuttavat, miten herkullista itse kasvatetuista pinaateista tehty keitto on. Maku on oikeasti erilainen. Kaupan pinaateissa on pistävä maku, vähän metallinen. Omista, hitaasti kompostimullassa kasvaneissa sitä ei ole lainkaan. Meillä ovat lapsetkin tykänneet Kippari Kallen voimaruuasta ihan aina.

Ajattelin koittaa vielä toista satoa. Pinaatti on nopea kasvuinen ja meillä kuluu pinaattia tosi paljon talvella.