Mitä eroa on biomuovilla, biohajoavalla ja kompostoituvalla?

Puutarhurilla on monta asiaa mietittävänään nykyään

Kymmenen vuotta sitten maailma oli melko erilainen puutarhurin näkökulmasta. Ymmärrys muovin vaikutuksesta maaperän eliöihin, eläimiin, ihmisiin ja ylipäätään kaikkeen maailmassa, ei ollut kovin valistunutta. Totta kai oli jo silloin ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneet aiheesta, mutta lähdemateriaalia ei ollut niin helposti saatavilla kuin nykyään on.

Ajan mittaan asenteet muuttuvat, onneksi. Kuvassa on aiempien palstalaisten maahan jättämää muoviroskaa, jotka piti ensin siivota pois, ennen kuin pystyi aloittamaan varsinaiset puutarhatoimenpiteet.

Kateviljelyä ja kompostointia harrastavana olen joutunut näitä asioita pohtimaan. Onneksi tietoa löytyy ja onneksi on joitain luottoasiantuntijoita, joiden jakamaan tietoon uskaltaa luottaa.

Oma luottoasiantuntijani on Leena Luoto, joka pitää Facebookissa Puutarhan parhaaksi -ryhmää. Hän pitää myös paljon webinaareja, julkaisee kirjoja, käy puutarhaseuroissa luennoimassa ja antaa haastatteluja. Toki voi olla niin, että elän tietynlaisessa kuplassa ja huomaan Leenan näkymisen herkemmin kuin keskimäärin, ainakin itsestäni nimittäin tuntuu, että on meneillään varsinainen Leena-buumi puutarhasektorilla. Hyvä näin, sillä luonnon monimuotoisuus on hurjan tärkeä juttu, ja meillä jokaisella on oma tärkeä roolinsa siinä. Turhaa kemikaalien käyttöä on tästä syystä vältettävä ja toimittava aina kulloinkin uusimman tiedon mukaisesti. Kirjat vanhenevat, kun uusia tutkimuksia julkaistaan. Facebook-ryhmä on siinä mielessä hyvä, että siellä pystyy jakamaan aina uusimman tiedon laajalle kuulijakunnalle.

Tässä sinullekin pari linkkivinkkiä:

Leenan pitämä muovi-ilta webinaari:

https://hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat/muovia-maaperassa-puutarhan-muovi-ilta/

Leenan haastattelu Ylellä:

https://yle.fi/a/3-10541067

Mielenkiintoinen luentosarja tarjolla

 Puutarhaliiton järjestämänä

    

 

Tässä saamani viesti Puutarhaliitosta: 

Luentosarja aloitteleville puutarhaharrastajille sekä puutarhayhdistysten järjestämät tapaamiset PUUHA-hanke järjestää huhti- ja toukokuussa luentosarjan, joka on suunnattu aloitteleville puutarhaharrastajille/puutarhayhdistysten tuleville uusille jäsenille. Luentosarjaan kuuluu kolme luentoa ja luennoitsijana toimii Riitta Peräinen. Luennot järjestetään etäluentoina Teamsin kautta tiistai-iltoina 18.4., 25.4. ja 16.5. klo. 18.30–20.00. 18.4. Puutarhan kasvuolosuhteet Kasvuvyöhykkeen, pienilmaston ja valo-olosuhteiden merkitys puutarhan hoidossa Puutarhan maaperän merkitys kasvivalinnoissa, pH ja ravinteet Vanhan puutarhan huomioiminen uutta istuttaessa 25.4. Puutarhan hyöty- ja koristekasvit Yksivuotisten ja monivuotisten taimien istutus ja hoito Istutusalueiden valmistelu Puutarhan kevättyöt 16.5. Puutarhan hoidon perusteet Rikkakasvit ja niiden hallinta puutarhassa Puutarhan haittaeläimet ja -eliöt ja niiltä suojaaminen Maan hoitaminen, lannoitus ja kastelu Tarkoituksena on, että luentosarjan aikana uudet harrastajat pääsisivät tutustumaan puutarhayhdistysten jäseniin ja niiden toimintaan esimerkiksi puutarhayhdistyksen järjestämän puutarhaillan tai pihakävelyn muodossa. Tapaamisten aikana voidaan yhdessä perehtyä käytännön asioihin puutarhassa, saada ja jakaa vinkkejä ja keskustella puutarhanhoitoon liittyvistä asioista paikan päällä. Mikäli haluatte ilmoittaa tapaamisten ajankohdan etukäteen, laittakaa siitä sähköpostia Jaanalle, niin päivitämme tiedon hankkeen kotisivuille. Luentosarjaan voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jaana.ojanen@puutarhaliitto.fi Luentosarjaan ilmoittautuneita pyydetään omien yhteystietojensa lisäksi kertomaan minkä puutarhayhdistyksen jäseniä he ovat tai minkä yhdistyksen toiminnasta he ovat kiinnostuneita, jotta voimme välittää tiedon eteenpäin ko. yhdistykselle. Ystävällisin terveisin Jaana Ojanen Hankekoordinaattori, Puutarhaliitto ry +358 50 518 5715 jaana.ojanen@puutarhaliitto.fi

www.puutarhaliitto.fi

Puutarhakauden valmistelutoimia: mitä voin tehdä nyt?

Lomakauden kastelu ja veden säästäminen

Helppo ja halpa ratkaisu altakasteluruukuksi

Teen näitä rakennelmia useita, tarpeen mukaan. Vesi ei pääse haihtumaan säiliöstä, kasvualusta pysyy tasaisen kosteana ja itse voin olla murehtimatta asiaa.

Osaan teen vain siten, että kastelualtaan päälle laitan laudat tukemaan mutasäkkiä, multasäkin pohjaan reiät, josta nuo kastelukankaat tulevat läpi ja kylvö suoraan säkkiin tai taimien istutus leikattuihin reikiin. Haihtuminen minimoituu, kun multaa ei näy. Helppoa, yksinkertaista ja halpaa. Säiliön voi verhoilla haluamallaan materiaalilla ja säkin pinnan voi  peittää myös jollakin. 

Tässä linkki aiemmin tekemääni kirjoitukseen.

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2018/08/kestokastelua-ruukkuistutuksiin.html

MIksi kannattaa kompostoida omassa puutarhassa?

 Raparperin koko voi vaihdella hurjasti

Jos mietit, että onkohan sinun lajikkeesi erilainen kuin mitä näkyy joissain aiemmissa kirjoituksissani, joissa raparperini ovat melkoisen suuria.

Tässä on hauska kuvaparivertailu. Samasta kantaraparperista eri paikkoihin laitetut yksilöt ovat aivan erilaisia.

Raparperi kompostilla ja katteilla reheväksi.

Tässä lähikuva kotipihassa, kompostilla lannoitetussa maassa kasvaneesta yksilöstä, sama kantajuurikasvi lähtönä. Kasvupaikka varjoinen, vain ilta-aurinko pääsee paistamaan. Lehden pituus 98 cm..

Lehdellä on pituutta. Vettä ja ravinteita on ollut runsaasti.

Tiukkaan tallattuun nurmikkoon laittamani raparperi sinnittelee ja on tällaista pientä kasvustoa kasvattava yksilö. Tästä ei voi edes satoa kerätä, muuten näivettyisi.

Kuivassa ja vähäravinteisessa maassa ei jaksa raparperi kasvaa isoksi.

Tässä on palstalla, kateviljelyllä ja kompostilla lannoitettu yksilö tänä keväänä 1.5. Kuten huomaat, kasvusto on aivan eri mittaluokkaa. 

Rehevän raparperin tunnistaa ja keväällä.

Nämä kaikki siis alun perin samasta juurakosta otettuja lähtöjä, eli geneettisesti samaa kasvia.