Kasvuvyöhyke II: Taajamapihassa kotitarveviljelijän kasvatuksista perheelle sekä Maaperä- ja ympäristötiedettä.
29.3.2023
Viisas tekee vähemmän, ei siis ole kyse laiskuudesta
26.3.2023
Kompostia kasvimaalle
Kevät odotuttaa, mutta linnut ovat jo aloittaneet valmistautumiset
Tyhjensin talven aikana kertyneet kompostit kasvimaan päälle lumelle. Tumma massa sulattaa auringon avulla lunta ja pieneliöt toimivat ruoka-apuna pesintäänsä aloittaville linnuille. Meillä tontilla 9 linnunpönttöä, joissa asustaa useita lintupariskuntia, varsinkin pikkuvarpusia. Naapurien kuusissa on myös vilkasta pesintää, eli hyönteisiä ja pieneliöitä on tarpeen olla runsain mitoin hyvän pesintätuloksen avuksi. Tosin tästä on kyllä sekin hyvä puoli, että hyttysiä ei pahemmin ole pönttöjen asentamisen jälkeen ollut vaivoinamme. Jos olisi vain yhdestä vuodesta kokemusta, niin voisi olla sattumaa ja luonnollista hyttysvaihtelua, mutta tätä on kestänyt jo monta vuotta.
Harmaa massa, joka näkyy kompostoin seassa, on savea, jota olen laittanut kivennäislisäksi. Nuo vähän pidemmät varret ovat kevyesti kompostoitua kasviköynnöstä sisältä. Lieroille vähän purtavaa.
Naapurin kanssa kompostointi on loistavaa yhteistyötä. Omin voimin uutta massaa ei tule 2 aikuisen ja 2 lapsen taloudesta riittävästi. Kompostia ei saisi pysymään toiminnassa talvikautena. Nyt ei ole mitään ongelmaa. Lämpö 50 astetta, nousee kohta yli 60 asteen, kun laitoin uuden "panoksen", eli tyhjensin naapurin täyttämän tynnyrin kompostiini.
Vettä on nyt kertynyt uskomattoman paljon, maaliskuussa. Tynnyrit ovat lähes täynnä, eli seuraavaksi pitää tehdä siirto 1000 litran säilytystankkiin. Aiemmin olen tehnyt sen hyötyliikuntana, eli ämpäreillä, mutta tänä vuonna ajattelin osta pienen pumpun, jolla saan työn tehtyä. Tässä rännissä, jossa on tämä "rosvo", saan lappoamalla täytettyä 3 tynnyriä yhtä aikaa, kukin 200 litraa. Ihan merkittävä etu siis saada yhden tynnyrin sijaan monta peräkkäin. Kolmella muulla keruupaikalla ei mahdu ketjuttamaan, mutta niissä kerryttävä kattopinta-alakin on pienempi, joten ne ehtii hyvin tyhjentää sadekuuron jälkeen. Yhteensä tynnyreitä on 5*220 l + 2*150 l + 1*200 l + 1*300 l eli 1900 litraa plus se tuhannen litran tankki, joka on kertyneen veden säilytystä varten. Nuo 150 litraiset ovat usein haketynnyreinä kompostia varten, joten 1600 litraa on varsinainen vedenkeruukapasiteetti jatkuvasti. Melkoisen paljon olen siis vuosien aikana kantanut vettä, sillä kaikki vesi kannetaan joko ämpärillä säiliöön tai kasvihuoneen tihkukastelua varten. Nuo tynnyrit täyttyvät kesän aikana useamman kerran.
17.3.2023
Biomuovi, biohajoava, kompostoituva? Mitä nämä oikeasti tarkoittavat?
Puutarhurilla on monta asiaa mietittävänään nykyään
21.2.2023
Miten lämpökompostorin saa tehtyä ja toimimaan edullisesti?
Ilmavuutta ei sovi unohtaa, eli se biojätepussi kannattaa ripotella väljästi kompostiin, eikä suinkaan laittaa tiukasti kiinnisolmittuna pusseja vieri viereen. Silloin mädäntymisen haju on takuuvarma ja multaa saa odotella melkoisen kauan.
Muuta lannoitusta ei sitten tarvitakaan, omat kompostimullat ja katteet kesällä ja kasvit voivat hyvin.
muut komposti-postaukset
2.1.2023
Kasvihuoneen sai vähän korkeammaksi lattiaa mataloittamalla
Pohja odottamassa kevään hevoskaa lämmityskauden avajaisissa
7.9.2020
Pystynkö hoitamaan puutarhaa? Mietitkö tällaista?
Ihan varmasti pystyt!
Syksy on mahdollisuuksia täynnä
Nyt on juuri oikea aika aloittaa hommat!
Puutarhailu ei ole pelkkää unelmaa!
Sen voi toteuttaa ja siitä voi nauttia!
25.8.2020
Syksyllä pari vuotta sitten näytti ihan erilaiselta
Joka vanhoja muistelee... muistelen silti
Näin silloin tuumailin ja tällaista satoa korjasin
Pensaspapu ei tarvitse tukea. Sato kannattaa ryöpätä nopsasti ja pakastaa pilkottuna sopiviin paloihin annospusseihin. Helppo lisätä talvella ruuanlaitossa kastikkeisiin, keittoihin ja soseihin.
Pirteän kirpeä punaherukka. Raikas lisä smoothieen.
Punasipuli odottelee sadonkorjaajaa. Eivät haittaa pienet rikat kasvua.
Oma päärynä! Se se vasta herkkua on. Kaupan makeimmatkin päärynät kalpenevat kotipihan herkkujen rinnalla. Aromit ovat aivan uskomattomat kotimaisessa/-pihaisessa päärynässä.
Eipä uskoisi kevään alussa, miten suureksi tämä pieni sinnikäs raparperi kasvaa syksyyn mennessä.
Valmis salaattisekoitus on kätevä. Yhdestä pussista monet maut yhdellä kylvöllä.
Uniteetä varten: tuoksuampiaisyrtti. Pölyttäjät tykkäävät ja itselle saa ilta"teetä" hiostetuista kuivatuista lehdistä kukintoineen. Herkullista koti"teetä". Tee-sana on hipsuissa, koska se ei sisällä tee-pensaan lehtiä, eikä siten ole oikeasti teetä.
Satoa korjaavat niin ihmiset kuin bestikseni, lierot.
Nurmikolla näkyy kauniita ruusuja, jotka ovat lierojen maahan vetämiä vaahteranlehtiä. Isosta lehdestä riittää havaintojeni mukaan 2-3 päiväksi ruokaa. Sen ajan kun malttaa odottaa, on pihan haravointi tullut turhaksi. Toki ei ne kaikki lehdet kahdessa päivässä mene, ellei lieroja ole ihan tosi tosi paljon. Hyvähän se on, että ruokaa riittää pitkäksi aikaa ja maahan muodostuu paljon ilmakäytäviä ja ravitsevaa madonkakkaa. Juuri sopivassa muodossa kasvien käytettäväksi.
Maissi ei ole ihan tyypillien suomalainen viljelykasvi, mutta sekin onnistuu katteen ja lierojen avulla. Alkukasvatus toki tarvitaan keväällä ja hyvä olisi, jos jokin välikasvatusvaihe ulkona onnistuisi ennen kevään lämmitystä. Taimista tulee terhakoita ja vahvoja sisäilmaa viileämmässä ja kosteammassa kasvuympäristössä.
Maissipenkki ei ole sen kummempi kuin kasvimaan päädyssä hevoskalla ja kompostilla vahvistettu pääty.
Tässä pieniä näytteitä edelliskesän maisseistani.
Ja rakkolevän hellässä huomassa perunatkin saavat näköä ja kokoa. Makukin kohdallaan.
Alla näet valkosipulini kynsiä. Kylvän valkosipulini aina syksyllä, vähän ennen kuin ennakoin maan jäätyvän, siten, että ehtivät vielä juurtumaan syksyn aikana. Penkkini on koholla ja multa kompostimultaa, jonka vaihdan joka vuosi. Käytetty siirtyy kasvimaalle ja uudet valkosipulit saavat vahvan uuden mullan.
Omasta sadosta jätän aina jonkin verran seuraavaa vuotta varten kylvettäväksi ja täydennystä ostan paikallisesta puutarhasta. Maku on syvä ja voimakas, olematta kuitenkaan polttavan pistävä. Kotisipulien jälkeen ei kannata enää tarjota kaupan ulkomaalaisia ruuanlaittoon. Kertakokeilu riitti, tatziki meni suoraan kompostiin. 😝
Valkosipulin kylkeen mahtuu sopivasti pari pientä mansikantainta rönsyistä leikattuna. Ei malta kompostiinkaan heittää mansikkamaanperkauksesta. Katteena silputtua olkea täälläkin.
14.5.2019
Sama kasvi kolmessa eri maassa voi olla todella eri kokoinen
Raparperin koko voi vaihdella hurjasti
26.3.2019
Tulkoon halla, tulkoon pakkanen, ei haittaa lain!
Kevään kylvökset turvassa hallalta ja pakkaselta
Lämpöpatjalla on hyvä olla. |
Kausarin eli kausikasvihuoneen lämmitys hevoskalla
Ihan hetikään ei sammu 44.3 asteisen patterin voima. |
4.3.2019
Omavaraisuus ja me sekä tietenkin lierot
Miten kevään mittaan omavaraisuus etenee?
Tähän voi sanoa tällaisena lumisen talven keväänä, että hitaasti mutta varmasti.
Keittiössä pakkanen alkaa näyttää melko tyhjältä, mikä kertoo varmaa viestiä ensi syksyn marjamäärien lisäämistarpeesta, suuresta tarpeesta. Kevään synttäreiksi ei riitä enää mansikoita täytteeseen. Mustikoita on muutamaan smoothieen ja pari pientä pussia mustia viinimarjoja. Vähiin käy ennen kuin loppuu -sanotaan, pitää paikkansa.
Pinaattikeittoa varten pinaatteja on pakkasessa kahta kokkauskertaa varten enää.
Omavaraisuutta voi toteuttaa tälläkin tavalla:
Mahdollisimman paljon kierrätystä, pois viedään vain syötävä sato ja takaisin tulee kaikki se, mitä ei syöty, kuten perkuujätteet. Naapureilta saadaan suuri tuki biojätteen keräämisessä, hakemateriaalin tuomisessa, sadostamme tehtyjen herkkujen maistelussa.