Nykyinen puutarhani on nyt 20 vuotta vanha. Aluksi oli vain pieni 2*2 m alue, jonka raivasin nurmikkoon muuttaessamme tähän kotiin. Pikku hiljaa alue kasvoi ja tuli uusia kasvimaita. Perheen kasvaminen, lasten kiinnostus puutarhanhoitoon ja lapsen vaikeat ruoka-aineallergiat ovat yhdessä olleet eteenpäin vieviä voimia.
Samaan aikaan yhteiskunta ja maailma on muuttunut. Kiinnostus omaan satoon, vaikka ihan pienessäkin mittakaavassa on koko ajan kasvanut. Samanlaista aaltoliikettä on ollut iät ajat. Sen voi todeta vanhoja puutarhalehtiä selaamalla ja lukemalla Marttaperinteen sivuja. Me olemme eläneet viimeiset vuodet täysin poikkeuksellisia aikoja. Ensin korona-pandemia sulki rajoja ja nosti keskusteluun kansallisen omavaraisuuden ruokahuollossa, sen jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heikensi maailman ruokaturvaa, sillä Ukraina on suuri vilja-aitta ja maataloustuotteiden tuottajamaa. Inflaatio nostaa erityisruoat monen ulottumattomiin, ja ihan peruselintarvikkeetkin pitää valita huolella.
Peruna ei ole kallista kaupassa, mutta ruuassa ei olekaan kysymys vain rahasta. Itse kasvatettu ruoka maistuu paremmalta. Voi olla ihan lume-vaikutus, eli pelkästään omaa kuvittelua, mutta ei se haittaa. Pääasia, että ruoka maistuu hyvälle.
Kiistatonta on kuitenkin omien pakastettujen yrttien maun syvyys verrattuna talvikauden kasvihuonekasvatuksiin. Ruokaan pakkasesta rutistellut basilikan lehdet ovat aivan uskomattoman herkullisia. Yrteissä syntyy jo ihan taloudellistakin hyötyä. Yhdessä talvikauden ruukkubasilikassa ei ole montakaan lehtiparia pitkien varsien päässä. Tyypillisesti 2. Jos haluaa oikeasti niistä makua ruokaan, ei yksi ruukku riitä. Kalliiksi tulee maustaminen. Timjamit ovat talvella aivan mitäänsanomattomia maultaan, mutta pakastettuna sen maksu säilyy aivan huumaavana, samoin rosmariinin. Näissä ruoka saa uusia maku-ulottuvuuksia talvella ja rahaa oikeasti säästyy.
Omiin valkosipuleihin totuttuaan, ei halua enää käyttää kaupasta ostettuja. Niissä on usein pistävä metallinen maku ja valkosipulimaisuus on poissa.
Kasvuvyöhyke 3
 |
| ranskanrakuuna |
Messuilla oli siis aiheena Koti ja piha. Yllättävän vähän oli pihaan liittyviä näytteilleasettajia. Itse olin Satakunnan puutarhaseuran osastolla ja kerroin kasvualustasta, maasta, biohiilestä, kompostoinnista ja bokashoinnista. Pidin myös kaksi esitystä lavalla. Kaikki aiemmat luennot ovat olleet ilmoittautuneelle yleisölle, eli tämä tällainen avoin tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan. Luulin, että olisi jännittänyt enemmän. Esitysten aiheena oli No Dig-puutarhanhoitomenetelmä ja kateviljely ja kerrotut asiat perustuivat sekä tieteeseen että kokemukseen. Osaan asian niin hyvin, että siksi ei kai tarvinnut edes jännittää.
 |
| minttu |
 |
| lakritsiyrtti |
 |
| pyhä basilika |
 |
| curry-yrtti |
Messuhankintani olivat melko vähäiset. Ostin vain viittä yrttiä. Ranskanrakuunaa minulla on ollut aiemminkin, mutta en ollut varma viime talven vaikutuksesta, eli ostin varmuuden vuoksi. Lakritsiyrttikin on ollut aiemmin, mutta se ei ole talvehtinut koskaan, eli pitänyt ostaa aina uusi. Uusia tuttavuuksia ovat sen sijaan pyhä basilika ja curry-yrtti. Ohjeessa luki, että sitä voisi käyttää mausteena. Tällä hetkellä lehdet eivät kyllä maistu pätkän vertaa currylta, ehkä maku muodostuu vasta myöhemmin ulkoilmassa. Pyhä basilika oli jotenkin erilainen basilika, nyt vaan en muista mitä erilaista siinä on. Mintun lajikettakaan en muista, mutta siitä sanottiin, että sopii erityisesti teeksi. Mielestäni myytävissä yrteissä pitäisi olla aina nimilappu mukana. Kotona ei enää muista kaikkea tarkasti. Ranskan rakuunaahan ei pysty kylvämään siemenestä, vaan ainoastaan pistokaslisäys on mahdollista. Siemenestä voi kasvattaa venäläistä rakuunaa, mutta sen maku ei ole yhtä hyvä.
