Tunnetko kotipuutarhurin perunaoppaan?

  Nimen takana aito perunatutkija-asiantuntija

Perunan voisi ajatella olevan helppo ja yksinkertainen viljeltävä, tavallista perusruokaa, jossa ei ole paljon mitään opittavaa. Toisin kuitenkin on oikeasti. Perunalajikkeita ja niiden erityispiirteitä on aivan hurjasti. Suomessa myynnissä vain pikkiriikkinen määrä lajikkeita. Erilaisia ruokareseptejä on myös aivan valtavasti, arkiruuasta hyvinkin juhlaviin luomuksiin. Vain mielikuvitus on rajana.

Sain tutustua tutkijaan opiskellessani Viikissä ja käydessäni kurssia Crop quality, jossa käytiin erilaisten satokasvien sadon laatuun vaikuttavia asioita. Perunasta kurssilla vastasi nimen takana oleva Paavo Ahvenniemi, jolla on Facebookissa Kotipuutarhurin perunaopas-sivu ja netissä laaja perunaportaali Energiapaju. En ole huomannut kysyä, että miksi perunasivun nimi on pajuun liittyvä termi. No, kuitenkin siis Ahvenniemi on pitkänlinjan peruna-asiantuntija ja -tutkija Helsingin Yliopistosta ja vastannut perunoiden keittolaatuluokituksista. Hän tuntee perunalaadut ja - taudit ja kaikki mitä perunaan liittyy. Hänen tietoonsa voi luottaa ja se on nykyään tärkeää, sillä somessa on vaikka mitä ohjetta ihan mihin tahansa.

Perunahan on erinomainen elintarvike myös ravinnepitoisuuden osalta. Petla eli perunantutkimuslaitos on tehnyt erinomaisen vertailun perunan ja banaanin välillä. Se on mainiota luettavaa. Peruna voittaa. Olohuoneessani kasvaa kyllä pari banaaniakin.... mutta ei taida niistä tulla koskaan satoa. Ei taida haitata, sillä perunasta saa aina sadon.

Moni kasvattaa ämpäriperunoita. Niistäkin löytyy todella yksityiskohtainen ohje. 

Energiapajun sivu on ryhmitelty helpoksi käyttää. Aiemmin ajankohtaiset jutut löytyi Facebookista, mutta nyt ne luetaan Perunapäiväkirjasta. Itselleni oli Fb helpompi, mutta löytyyhän se tieto näinkin.

Perunareseptejä arkeen ja juhlaan

Paavo ylläpitää Pinterest-sivua, joka on nyt avattu julkiseksi, eli me kaikki voimme nautti kootusta tiedosta. Suosittelen kurkkaamaan, itselleni tuli yllätyksenä perunan monipuoliset valmistustavat.

Oma aiempi perunapostaukseni 

on tavallisen puutarhuroinnin näkökulmasta kasvatukseen motivointia. 

Sadevesiratkaisuja Porin messualueella

 Uudet kokeilut testissä Porissa

Meillä oli Porissa maanantaina Satakunnan puutarhaseuran ja Porin kaupungin yhteinen hulevesikävely. Osallistujia olisi kuvitellut olevan paljon enemmän, mutta ehkä hulevesi-termi ei ole ns. suurelle yleisölle tuttu. Joku saattoi kuvitella, että pitää kahlata saappaat jalassa jossain vesiojassa. Olin jo syksyllä käynyt kuuntelemassa luennon aiheesta, eli sinänsä kävelyllä nähtävät ratkaisut olivat kuvista tuttuja. Porin kaupungilta asiantuntijoina olivat Aleksi Siirtola ja Tapani Söderberg.

65 senttiä vettä jokaiselle neliölle keskimäärin

Sen verran meillä Porissa on keskimäärin vuotuinen sademäärä. No, onneksi se ei tule yhdellä kerralla. Vuoden 2007 tulvassa keskustassa tuli 3 tunnin aikana 120 mm vettä. Ylen uutisen mukaan yhtä tuhoisaa kaupunkitulvaa ei olla muulloin nähty. Nykyrakennussäännöissä on määrätty, että jokaista 100 m2 läpäisemätöntä pintaa kohden pitää olla 1 m3 veden viipymäallasta. Tämä auttaa, että viemäristöön ei tule koko sade heti, vaan pidemmän ajan kuluessa. Osa ehtii myös imeytyä sinä aikana maahan, jolloin lopulta viemäristöön menee paljon vähemmän vettä, eikä kaikki katujen tomut ja liat mene lainkaan jokeen.

Uudet ratkaisut

Perinteinen menetelmähän on tämä viemäri kadussa. Käytännössä se tarkoittaa, että vesi menee suoraan viemäristöön ja siitä edelleen puhdistamattomana Kokemäenjokeen.

Sitä mukaa kun asutus tihenee, olemassa olevan jätevesijärjestelmän kapasiteetti ei enää riitä vastaanottamaan kaikkia vesiä ankarimpien kuurojen aikana. Silloin syntyy tulvia ja viemäreistä alkaa nousta vesi ylöspäin, kun paine tulee liian suureksi. Porissa koettiin erittäin paha sadetulva 12.8.2007. Jotta vastaavaa ei enää tulisi, on ryhdytty suunnittelemaan uusia ratkaisuja ja niitä kokeillaan uusimmalla asuntomessualueellamme. Samalla siis saadaan jokaisen sateen vedet viipymään vähän kauemmin ennen kuin ne menevät jokeen, jolloin joen vesi puhdistuu tai ainakin saastuu vähemmän.

Katuihin tehdään sadevedelle viipymäallas.

Oranssitakkinen Aleksi Siirtola seisoo siinä kohdalla viipymäallasta, josta tien vedet pääsevät kasvusto-osuuteen, jossa kesällä on kosteikkokasveja. Altaan molemmissa päissä on poistoputket ja siihen mennessä kun vesi menee putkesta kasvialueeseen, isot roskat jäävät tähän syvänteeseen.

Kasviosuudessa on kesällä kosteikkokasvit, jotka nyt olivat talven jäljiltä vielä ruskeina. Kasvialueella on myös tulvaviemäri, jos tulee todella paljon vettä. Tämä estää kadun tulvimisen.

Nämä samat oli siis nähty aiemmin kuvina luennolla.

Sadevettä voi kotipihassa kerätä myös viipymäaltaaseen, josta ei edes välttämättä erota, että on kyse sadevesien hallintajärjestelmästä. Tällainen painanne, jossa on asianmukaisesti valittu pohjamateriaali: huokoinen, jossa ei ole pienainesta estämässä veden imeytymistä maahan.

Tai voi kasvattaa kosteisiin olosuhteisiin sopivia kasveja, kuten esimerkiksi pajuja. Kuvassa kääpiöpunapaju.

Kesällä tulee vielä toinen kävely, kun kasvit ovat vihreinä. Suosittelen seuraamaan Satakunnan puutarhaseuran ilmoittelua, niin pääset mukaan.

 

Ensimmäiset varhaisperunat itäneet

 Siiklit pinnalla ja välikasvina retiisi

Muistatko, kun istutin ensimmäiset siiklit 16.4.? Kurkkasin tänään harson alle ja kas vain, siellä on ensimmäiset taimettuneet pintaan asti. Eivät kaikki, mutta joitakin.

Kylvimme retiisejä vähän myöhemmin samaan riviin ja nekin ovat nyt päässeet sirkkalehtivaiheeseen.

Retiiseistä ehditään saada sato ennen kuin perunat peittävät liikaa penkkiä. En usko, että pitää edes mullata perunoita aiemmin.

Kasvihuoneessa on varhaisretiisit. Laitan aina pari siementä kasvihuoneeseen, jotta saamme makusteluretiisit hyvin aikaisin. Näistä saa jo ihan kohta satoa.

Nyt pitäisi kiireen vilkkaa saada uuteen perunamaahan katetta. Nurmikko ei ole vielä alkanut kasvaa, joten leikkuusilppua ei saada. Merilevämörskää ei ole tänä vuonna paljonkaan tullut rantaan, eli nyt on oikeasti pulma asiassa. Puolivalmista kompostiakaan ei ole vielä, koska kaikki komposti on levitetty kasvimaahan ennen kylvöjä.

Vadelmanpenkin kunnostus jatkuu ja tuennasta vinkki

 Keltainen vadelma hiiletetty, peruslannoitettu ja aseteltu riveihin

Meillä on kotipihassa kaksi pientä vadelmapenkkiä, lähinnä tuoresyöntiä varten. Niistä ei siis riitä pakkaseen satoa. Nyt kun ei ole enää palstan vadelmien hoitoa, on enemmän aikaa katsoa kotipihan penkkejä kuntoon. Viimeksi kunnostin maurin makean, nyt oli vielä keltaisen vadelman penkki hoitamatta.

Molemmissa penkeissä on päätytuet menneet lähes poikki, eli nekin on vaihdetta kokonaan. Muuten ei saa laitettua vaijereita, joihin kiinnitän vadelmat. Ennen työn aloitusta tuntui molemmissa penkeissä, että uusia varsia oli liian vähän. Totuus oli toinen, kun kaikki oli kaivettu ylös ja irroteltu toisistaan. Molemmissa oli lopulta tilanne se, että kaikkea ei meinannut saada edes mahtumaan. Laitoin aika tiiviisti, sillä ajattelin, että ehkä joku ei selviä käsittelystä.

Uusi vadelma viime keväältä

Viime vuonna ostin tällaisen vadelman, joka on melko matala ja kasvaa pensasmaisesti. Istutin sen anoppini tekemään suureen saviruukkuun. Talvehtiminen on ilmeisesti onnistunut hyvin, sillä uutta kasvua tulee runsaasti. Viime vuonna ei tullut vielä satoa, joten mausta ei ole mitään tietoa.

V-tuenta

Olen jo vuosia käyttänyt vadelmissa V-tuentaa, jolla satovarret kiinnitetään tukiin ja uusi kasvusto saa tilaa penkin keskellä. Sadonkorjuu on myös helppo, kun varret ovat penkistä ulospäin.

Tässä aiemmin tekemäni kirjoitus kuvineen ja ohjeineen.