Haitalliset vieraskasvit puutarhassa – mitä jokaisen kannattaa huomioida

Puutarhajätteitä siistiessä on hyvä pysähtyä miettimään, voisiko omassa pihassa kasvaa lajeja, jotka eivät kuulu Suomen luontoon. Monet kauniit ja harmittomilta vaikuttavat kasvit voivat levitessään olla haitallisia vieraslajeja, ja siksi niiden käsittelyyn kannattaa kiinnittää huomiota.

Haitalliset vieraskasvit puutarhassa

Tämä aihe on ajankohtainen aina, kun puutarhaa siistitään tai kasveja jaetaan eteenpäin. Moni kaunis kukka, naapurin antama taimi tai muuten mieluisa kasvi voi levitessään olla haitallinen vieraslaji. Haitallinen vieraslaji on kilpailukyvyltään ylivoimainen kotoperäisiin kasveihin nähden, ja sen leviämistapa voi yllättää. Se voi tuottaa valtavan määrän siemeniä, kasvattaa juuristoa nopeasti tai erittää kemikaaleja, jotka haittaavat muita kasveja.

Jättipalsami esimerkkinä

Aikanaan jättipalsamia pidettiin harmittomana ja jopa kauniina kukkana. Sittemmin se on levinnyt laajalle ja syrjäyttänyt luonnonkasveja. Porin Hevosluodossa ja lähialueilla tilanne on ollut erityisen hankala. Kaupunki on järjestänyt talkoita palsamin kitkemiseksi, mutta työtä riittäisi enemmänkin.

https://www.pori.fi/uutinen/2018-06-25_porin-luonnon-hyvinvointia-edistetaan-kesalla-vieraslajitalkoilla

Ennaltaehkäisy on tärkeintä

TParas tapa ehkäistä vieraslajien leviämistä on käsitellä puutarhajätteet asianmukaisesti. Onneksi verkossa on selkeät ohjeet siitä, miten eri lajeja tulisi käsitellä ja mihin ne voi hävittää. Suosittelen tarkistamaan, löytyykö omasta puutarhasta kasveja, jotka vaativat erityistä huomiota.

Hyvät ohjeet löytyvät täältä: http://www.vieraslajit.fi/fi/ohjeita-ja-oppaita

Havainto Sastamalasta

Sastamalassa törmäsin etelänruttojuureen, joka oli levinnyt Kokemäenjoen rantaan. On mahdollista, että tällaisia kasveja kulkeutuu veden mukana myös Poriin. Siksi havainnot ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä.

Uuden alan raivauksen jatkoa

Eilen oli mitä ihanin kesäinen syysilma tehdä sadonkorjuuta ja uudisalan raivausta. Koivut saivat kyytiä ja kasvusto leikkattiin niin lyhyeksi kuin keräävällä leikkurilla pystyi terää rikkomatta. Leikkuutähteen laitoin paksuksi kerrokseksi mulloksella olevalle alueelle talteen.

Lyhyttä on. Seuraavana päivänä aurinko oli vielä "kivasti polttanut" eli auttanut rikkojen näivettämisessä. Juurien voima joutuu koetukselle kun vielä puskee ensi viikolla aurinkoisina päivinä uutta vartta. Keväällä onkin sitten paljon helpompi kuluttaa viimeisetkin voiman rippeet juurista ja päästä rikoista eroon nopeammin.

Puiden rangat karsittuna odottamassa kuljetusta pois alueelta. Jos syksyn lämpöä vielä riittää, jyrsitään maa ja peitetään pressulla talveksi. Auttaa keväällä paljon, kun rikat eivät saa heti ensimmäisiä auringonsäteitä käyttöönsä.

Keväällä otan pressua pois siten, että tiedän ehtiväni joko leikkaamaan kasvun tai jyrsimään uudelleen riittävän aikaisin. Juolavehnä pitää torjua, kun siinä on enintään 4 lehteä. Silloin juuren voimaa ei ole vielä kertynyt lisää, vaan kasvi on käyttänyt kasvuunsa juurien voimaa.

Ohdakkeiden ja juolavehnän yhteistorjunta on hieman hankalampaa. Ohdake pitäisi torjua kun se on 15-10 cm pitkä. Jos sen torjuu aiemmin, on riskinä, että taimesta tulee tiheä puska. Siitäkin on kyllä kokemusta. Jyrsittäessä sen voi kyllä torjua pienenäkin, se joutuu joka tapauksessa kasvamaan pienestä juurisilpusta ja kuluttamaan juuren voimia.

Nämä oksat pääsevät hyönteishotelliin asujaimistoja tarjoamaan.

Kevääksi valmiiksi kylvetty

Tiesitkö, että porkkanan voi kylvää jo nyt syksyllä, mikäli maa on läpäisevää, eli siihen ei jää vesi makaamaan.

Syyskylvön etuna on, että porkkana saa nauttia kevään sulaisvesistä ja saa kilpailuetua porkkanatuholaisilta. Muista silti, porkkana kuten kaalikasvit, on hyvä pitää harsolla suojattuna vaikka koko kasvukauden.

Kylvöhetki on silloin kun päivälämpötila ei enää houkuta siemeniä itämään (ei nouse yleisesti yli 5 asteen), mutta maa ei ole vielä jäässä.

Myös talvivalkosipulit on kohta syytä laittaa maahan. Muista peittää hyvin katteella.

Näistä tämän vuoden sadosta otan ensivuoden sipuli-istukkaat. Valitsen isoja, jotta tulee isoja ensi vuonnakin. Lisäys on niin sanottua kasvullista, eli uusi valkosipuli saa samat geenit kuin istukassipulikin.

Lieroille katto talveksi ja ruokaa varastoon

Syksyllä kannattaa muistaa erityisesti lieroja. Kaikenlaista haravoimisjätettä ja muuta, mitä ei halua jättää jostain syystä nurmikolle tai muuten näkyviin, kannattaa laittaa kasvimaalle ja päälle vaikka vanha räsymatto eristämään kylmää. Lieroilla pysyy hyvä olot paljon kauemmin, eivätkö joudu kaivautumaan niin kovin aikaisin roudalta suojaan. Maanmuokkausaikaa on näin ollen paljon kauemmin ja mururakennetta vahvistavat samalla.