Miksi savimaata pitää kastella, vaikka maassa olisi syvällä paljon vettä?

Mitä kasvimaan maaperä merkitsee?

Savimaan rakenne on olennainen, jos haluaa kasvattaa savimaassa.

Savimaa eli maa, jossa on paljon hyvin pieniä kivennäismaan partikkeleita, siis sitä sormiin tuntuvaa pehmeää materiaalia, on ominaisuuksiltaan erilaista, kuin multava maa.

Huonorakenteisessa maassa on teräviä särmiä muokkauksen jälkeen.

Huonorakenteisessa maassa lohkareet liukenevat sateella savipuuroksi.

Hyvärakenteisessa maassa on palleroita, jotka kestävät sateen.

Mutta miksi savimaa ei saa kuivua?

Syitä on monia ja perustietoa (teoriaa) kerron yläpalkeissa Maaperässä tapahtuu yksityiskohtaisemmin talven aikana. Tässä haluan tuoda esille valmiiksi mietintään ensi kevään kylvöhetkiä. Savimaa, joka kyllä kykenee pidättämään paljon vettä, voi myös kuivua hyvin tiukaksi, kovaksi. Kasvien kannalta se merkitsee, että jos juurien alueelle muodostuu tällainen kova kerros, ne eivät kykene kasvamaan syvemmälle kohti kosteampaa maata.

Tästä syystä, savimaa ei saa päästä kuivumaan kylvösyvyydeltä. Pienten taimien hennot juuret ovat erityisen herkkiä kärsimään kuivuudesta ja hyvin alkanut taimettuminen pysähtyy kuin seinään.

Miten välttää tämä kuivuminen?

Nyt päästään asian ytimeen. Kateviljelyn yksi olennainen etu on vähentää maan pinnalta tapahtuvaa haihtumista ja esimerkiksi savimaan kovettumia ei pääse niin herkästi syntymään. Kun seuraat blogiani, kasvimaan kasvualustan parannusvinkkejä ja opastusta tulee koko ajan lisää.

Katetta kerrakseen

Mitä kate tarkoittaa puutarhassa?

Lehtikaali.

Harrastuksissa on aina myös raha-asiat mukana

Nyt ei ole kyse kateviljelystä niin kuin muissa postauksissa, vaan rahallisesta katteesta.

Jos teillä on perheessä tai jollain lähipiirissä lemmikkinä jyrsijöitä, on sinulla niin sanotusti tuhannen taalan paikka saada tuhtia tuntipalkkaa harrastuksestasi eli puutarhuroinnista:

Jyrsijöille myydään nimittäin kuivattuna monenlaista puutarhasta huimaan hintaan:

• Karhunvatukat 396,60 €/kg
• Mansikka 238,00 €/kg
• Punajuuri 39,60 €/kg
• Punaviinimarja 148,75 €/kg
• Palsternakka 39,60 €/kg
• Juuripersilja 39,60 €/kg
• Porkkana 39,60 €/kg
• Nokkonen varsineen 39,60 €/kg
• Punahattu varsineen 39,60 €/kg
• Vadelmanlehti 47,60 €/kg

Nokkosia saa moni kitkeä kyllästymiseen asti. Vadelmanlehtiä on ihan tavattoman nopea kerätä.

=> laitapa kuivumaan ja anna tutun hamsterille, marsulle tai kanille. Ovat huipputerveellistä ruokaa, sanoivat kaupassa. Marjoja kuulemma pitää antaa vähän varoen, jottei poloinen pääse lihoamaan.

Oman ruoan kasvattamisen hyödyt – terveys, ympäristö ja arjen ilo

Mitä hyötyä on mullan kanssa touhusta?

Oman ruoan kasvattaminen on paljon enemmän kuin sato lautasella. Se tukee vastustuskykyä, vähentää ympäristökuormaa, lisää kasvisten käyttöä ja tarjoaa mielekästä tekemistä arkeen – yksin tai yhdessä.

Papuja, tomaatteja, maisseja ja kesäkurpitsaa omasta puutarhasta.

Mullan kanssa puuhailu tukee terveyttä

Mullan kanssa työskentely lisää tutkitusti vastustuskykyä ja voi pienentää allergioiden riskiä. Maaperän mikrobien kanssa kosketuksissa oleminen on luonnollinen osa ihmisen elinympäristöä, ja puutarhatyöt tuovat tämän osaksi arkea.

Kasvun seuraaminen on monelle myös henkisesti tärkeää. On rauhoittavaa ja palkitsevaa nähdä, miten siemenestä kehittyy syötävä kasvi. Pienikin viljelyala riittää, kun tavoitteena on kokemus, ei omavaraisuus.

Omia retiisejä.

Lyhyemmät kuljetusmatkat ja tuore ruoka

Kun ruokaa ei kuljeteta satoja kilometrejä, säästyy energiaa ja päästöjä. Omien ajokilometrien ei tarvitse lisääntyä, ne voivat vain suuntautua eri paikkaan – esimerkiksi taimien hakuun tai kompostointipaikalle.

Oman sadon etu on tuoreus. Retiisit, salaatit ja muut vihannekset voi korjata juuri ennen ruokailua. Maku ja rakenne ovat erilaisia kuin pitkän kuljetusketjun läpikäyneissä tuotteissa.

Tiedät, miten ruokasi on kasvatettu

Kun kasvatat itse, tiedät tarkalleen, millaisissa olosuhteissa ruoka on kasvanut. Voit päättää, miten luonnonmukaisia menetelmiä käytät ja miten paljon haluat panostaa esimerkiksi pölyttäjien ja maaperän hyvinvointiin.

Kasvatusmenetelmillä voi kunnioittaa luontoa monella tavalla: välttämällä turhaa kemikaalikuormaa, suosimalla monimuotoisuutta ja pitämällä maaperän kasvipeitteisenä mahdollisuuksien mukaan.

Yhdessä tekemistä ja ravinteiden kierrätystä

Puutarhurointi sopii hyvin yhteiseksi tekemiseksi perheen tai ystävien kanssa. Kylvö, kastelu, kitkentä ja sadonkorjuu ovat konkreettisia tehtäviä, joihin eri-ikäiset voivat osallistua.

Ravinteiden kierrätys on luonteva osa omaa viljelyä. Biojätteet voi kompostoida ja käyttää kompostimullan kasvustoissa. Näin ravinteet palaavat takaisin kiertoon, eikä kaikkea tarvitse hankkia uutena säkistä.

Kasvisten lisääminen ruokavalioon helpottuu

os tavoitteena on lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossa, oma viljely tekee siitä helpompaa ja edullisempaa. Kun salaatti, retiisi tai yrtit kasvavat omassa pihassa tai parvekkeella, niitä tulee käytettyä useammin.

Pienikin sato riittää muuttamaan arjen tottumuksia. Yksi rivi retiisejä tai laatikollinen salaattia voi olla hyvä alku.

"Kaikki muu paitsi puutarhurointi on turhaa."

Palmukaalia ja nauriita.

Parvekeviljely onnistuu – näin saat satoa kerrostalossa - ilman vuokra-aaria

Parveke tarjoaa yllättävän hyvät mahdollisuudet hyötyviljelyyn, vaikka kerrostaloelämä ei sallisi vuokra-arpaa. Kun ruukut, multa ja olosuhteet ovat kohdallaan, satoa syntyy pienessäkin tilassa.

Riittävän suuri ruukku on parvekeviljelyn perusta

Parvekkeella voi kasvattaa samoja kasveja kuin avomaalla, kunhan ruukku on tarpeeksi iso. Pitkäjuurisille kasveille, kuten porkkanoille, tarvitaan syvempi laatikko kuin lehtivihanneksille.

Itse suosin suuria ämpäreitä. Ämpärin valinnassa pitää ottaa huomioon valmistusmateriaali ja valmistajan merkinnät käyttötarkoituksesta.

• Materiaali kestää säätä

• Tilavuuksia on monia

• Multaa mahtuu riittävästi

Tavalliset kukkaruukut ovat usein liian pieniä. Niissä kasvatus onnistuu vain, jos kastelu ja säältä suojaaminen ovat todella tarkkaa.

Kastelu ja salaojitus helpottavat arkea

Ruukun pohjalle kannattaa lisätä lecasoraa, jotta ylimääräinen vesi pääsee pois. Lecasoran ja mullan väliin voi laittaa harsoa, jotta multa ei valu soran sekaan.

Elokuussa postasin, miten rakensin aiemmin ohjeen säiliöllisestä kasvualustasta ämpärin, ruukun ja kastelumattosoirojen avulla. Vesisäiliö tasaa kosteutta ja vähentää päivittäistä kastelutarvetta. Lopputulos oli toimiva: paprikat kasvoivat hyvin ja maku oli erinomainen, vaikka muoto ei ollut suippomainen.

Parvekkeella kasvukausi on yllättävän pitkä

Parvekkeella kevät lämpenee nopeammin ja halla saapuu myöhemmin kuin maan tasalla. Harsoilla suojaamalla ensimmäiset lehtisalaatit saa pöytään varhain.

Ystäväni on kasvattanut parvekkeella jopa viinirypäleitä ruukussa. Siihen en vielä osaa antaa tarkkoja ohjeita – opettelen vasta rypäleen kasvatusta maassa.

Parvekkeen erityisolosuhteet: aurinko ja tuuli

Parvekkeella on muutama asia, jotka poikkeavat avomaasta:

• Aurinko: Lasitettu parveke voi kuumentua liikaa. Varjostusta tarvitaan osaksi päivää.

• Tuuli: Voi olla voimakkaampaa kuin maan tasalla. Se kuivattaa multaa ja voi riepottaa kasveja.

• Tuulensuoja: Kevyet seinäkkeet, jotka päästävät hieman tuulta läpi, toimivat parhaiten. Täysin suljetut esteet aiheuttavat helposti pyörteilyä.

Mitä itse kasvatan ruukuissa

Ruukkuihin päätyvät usein ylijäämäsiemenet, joita en kasvata täysikasvuisiksi. Nauti ne jo pieninä – aivan kuten kaupoissa myytävät baby leaf -vihannekset.

Omat suosikkini:

• Retiisin lehdet: rapsakoita ja maistuvat retiisiltä

• Kaskinauriin lehdet: erityisen hyviä leivän päällä salaattilehden tilalla

• Pinaatti: maukasta pienenä, ennen kuin ehtii kukkia