Joulukuussa Helsingin Sanomat kirjoittivat Tampereen yliopiston Veli-Matti Värrin huolesta, että kasvatamme lapsista materialisteja, jotka eivät muista toimia oikein, ilmastonmuutoksen vaatimalla tavalla.
Kasvuvyöhyke II: Taajamapihassa kotitarveviljelijän kasvatuksista perheelle sekä Maaperä- ja ympäristötiedettä.
14.1.2019
11.1.2019
Sienijuurista uutuuskirja
Sienijuuri on sienen ja kasvin juurien yhdistymä, jossa sieni saa kasvilta yhteyttämistuotteita ja kasvi saa sieneltä ravinteita, esimerkiksi fosforia. Todella merkityksellinen asia niin kasvin ravitsemuksen kuin monen muunkin kasvuun vaikuttavan osatekijän kannalta.
Nyt on sienijuurista ilmestynyt uusi kirja. En ole itse vielä päässyt tutustumaan, mutta toinen tekijöistä, Timonen Sari yliopiston lehtori mikrobiologian osastolla, on suosikkiluennoitsijani Helsingin Yliopistossa Viikin kampuksella ja olen lukenut muita hänen kirjoittamiaan tekstejä. Ovat olleet poikkeuksetta selkokielisiä ja mukaansatempaavia, joten sen perusteella samaa on todennäköisesti odotettavissa tässäkin kirjassa.
Kirjassa varmasti kaikista sienijuuren vaikutuksista paljon uusinta tutkimustietoa.
Ehdottomasti ostettavat kirjat-listallani nyt.
Rihman kiertämät, maaperän sienijuuret -tapahtuma, jos olet lähistöllä, laita kalenteriin....
7.1.2019
Lierotietoutta Some details about earthworms
Tiesitkö:
* 5 g painava liero kakkaa päivässä 3 g
* hehtaarilla madonkakkaa eli lieroskaa voi syntyä 75 tonnia vuodessa
* hehtaarilla lierojen käytäviä voi olla 500 km
Did you know?
* one earthworm of 5 grams can poo 3 grams per day
* there can be produced 75 000 kilos earthworm's poo in 100*100 meters (hectare) area per year
* there can be 500 kilometers length of pores of earthworms
lähde/source: Visa Nuutinen, Tiede &Tekniikka 20.6.2017
* 5 g painava liero kakkaa päivässä 3 g
* hehtaarilla madonkakkaa eli lieroskaa voi syntyä 75 tonnia vuodessa
* hehtaarilla lierojen käytäviä voi olla 500 km
Ei siis ole samantekevää, miten lierojasi kohtelet kasvimaallasi, sillä madonkakka on erittäin ravinteikasta ja se parantaa kasvimaasi mururakennetta eli kestävyyttä sateenrasitusta vastaan eli vesieroosiota ja tuulen kulutusta eli tuulieroosiota. Lierojen käytävät ovat loistavia salaojaputkia vedelle ja kasvien juurten on helppo kasvaa niitä pitkin. Mainittakoon vielä, että moinen tehokulutus on oiva keino saada kaikki maatuva aines hyötykäyttöön nopeasti.
Did you know?
* one earthworm of 5 grams can poo 3 grams per day
* there can be produced 75 000 kilos earthworm's poo in 100*100 meters (hectare) area per year
* there can be 500 kilometers length of pores of earthworms
So it does matter how do you treat the earthworms in your garden. The earthworm's poo is very nutrient rich, it improves the structure of the soil and helps to resist against the wind and water erosion. The pores are very good drainage and the plants can grow their root along with them. And a remarkable thing is the efficiency to utilize all organic material.
lähde/source: Visa Nuutinen, Tiede &Tekniikka 20.6.2017
5.1.2019
Sadon ravinnepitoisuudet: miten niihin voi vaikuttaa?
Kasvi ottaa ravinteet maasta, eli kasvimaasi multa/maa
määrittelee, paljonko saat ravinteita sadostasi. Pääravinteita typpeä,
fosforia ja kaliumia saatat lisäillä lannoitteilla, mutta hivenravinteita ei
välttämättä tule aina niiden mukana. Käyttämällä kompostimultaa ja kateviljelyä
saat kasvimaallesi näitä ravitsemuksellisesti hyvin tärkeitä ravinteita, joita
määrällisesti kasvit ja sinä tarvitsette kuitenkin vain vähän, siitä tulee nimi hivenravinne.
Maailmalla on alueita, joilta puuttuu tiettyjä ravinteita ja niitä pitää lisätä maahan, jotta ihmiset ja eläimet saavat kaiken tarvitsemansa. Tietyllä alueella esiintyvää paikallista sairautta kutsutaan endeemiseksi sairaudeksi ja maaperän ravinnepuutokset ovat eräs endeemisten sairauksien syy.
Suomessa tällainen maaperästä puuttuva aine on seleeni. Tämän vuoksi kotieläinten rehuun lisätään seleeniä. Seleeniä emme kuitenkaan lisäile kotipuutarhoissamme maahan, mutta otin tämän yhtenä esimerkkinä esille.
Kullakin ravinteella on oma merkityksensä kasvin kasvussa ja kehityksessä. Siksi tasapainoinen ravinnetila on kokonaisuudessaan paras. Viljelykierto-postauksessani kerron kasvivaihtelun merkityksestä ja kateviljelyn eduista.
Suomessa tällainen maaperästä puuttuva aine on seleeni. Tämän vuoksi kotieläinten rehuun lisätään seleeniä. Seleeniä emme kuitenkaan lisäile kotipuutarhoissamme maahan, mutta otin tämän yhtenä esimerkkinä esille.
Kullakin ravinteella on oma merkityksensä kasvin kasvussa ja kehityksessä. Siksi tasapainoinen ravinnetila on kokonaisuudessaan paras. Viljelykierto-postauksessani kerron kasvivaihtelun merkityksestä ja kateviljelyn eduista.
Labels:
compost,
crop rotation,
fertilizer,
hivenravinne,
kasvivaihtelu,
komposti,
maa,
mulching,
multa,
ravinnepitoisuus,
ravinnepuutos,
sato,
seleeni,
viljelykierto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)