Hyönteiset ruokaturvamme perusta

Tarvitsemme hyönteisiä! ja Hyönteiset tarvitsevat meitä!

Hyönteispölytys on maailmanlaajuisesti edellytys, jotta meille riittää ruokaa. On arvioitu että kolme neljästä hedelmästä tai siemenestä maailman ruuantuotannossa vaatii pölytyksen joko kokonaan  tai osittain (FAO). FAO:n raportista voit lukea lisää pölyttäjien merkityksestä. 

Suomen MehiläishoitajainLiitto kertoo sivuillaan paljon hyödyllistä asiaa.

Sen lisäksi, että pölyttäjähyönteisten avulla saatu sato on parempilaatuista ja sitä muodostuu enemmän niidenkin kasvien osalta, mitkä selviävät myös tuulipölytteisinä. Hyöty on siis laajempaa kuin hyönteispölytteisten kasvien satovaikutus.

Tämän yhteiskirjoituksen myötä muistelin, miten olen itse omassa toiminnassani huomioinut pölyttäjiä, ja ilokseni voin todeta samoin kuin Korkela -bloggaaja, että tuntuu että olen jotain tehnyt oikein. Tässä kirjoituksessa olen poiminut linkkeihin tästä aiheesta olevia aiempia kirjoituksiani sekä yleisiä lähteitä asioista, pääset niihin kätevästi sinisellä merkityistä sanoista.

Käytän viljelykiertoa, jossa varsinkin typensitojakasvit ovat suosittuja pölyttäjille, samoin viherkesantoa, jossa hunajakukka on varhainen pölyttäjien suosima kukka. 

Puhumattakaan ihanasta yrttihaudukkeen valmistamiseen käytettävän tuoksuampiaisyrtin käytöstä puutarhassa kukkana. Mehiläiset surraavat ihan mahdottoman innokkaina sen kukissa. Bertalan Galambosi opastaa, että tuoksuampiaisyrtti kuluu kasvilajiin, joiden ominaisuutena rauhoittavuus, eli illalla yrttihauduke auttaa nukahtamaan. Itse lisään siihen vielä hiostettuja ahomansikan lehtiä ja mesiangervoa. Maistuu hyvälle!

Edullinen ratkaisu on haravoida lintulaudan alta siemenet ja laittaa multiin. Tuloksena voi olla vaikka tällaisia auringonkukkia.

Puutarhassa kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut ovat keväällä varhain medenkerääjien ulottovilla. Krookukset kukkivat, vaikka vielä olisi vähän luntakin maassa. Harmillista, etten saanut tähän kuvia puistamme. 

Mustikka on myös kevään varhainen kukkija, jota pitää suojella hallallta.

Itse voi rakentaa myös hyönteishotelleja ja hyönteiskortteleita. 

Hyönteishotellien teko on mukavaa yhdessäoloa lasten ja ystävien kanssa. On helppo järjestää teemailta. Joko sahaa valmiiksi sopivia lautoja kulmineen ja osallistujat tuovat sisustustarpeet, tai sahauskin voidaan tehdä yhdessä sen mukaan, millaisia hotelleja kukin haluaa tehdä. Sisustukseen käy monenmoiset "roskat" puutarhasta.

Vahatulpat aukolla kertovat asukkaita olevan ja reikä tulpassa kertoo, että asukas on jo muuttanut pois. Tämä hyönteishotelli tehty koivuhalosta poraamalla reikiä. Päällä on katto sadetta estämässä.

Tämä hotelli tehty samoin kuin edellinen. Asukkaat tässä hotellissa ovat eri lajia, koska tulppausaine aivan erilaista kuin ylläolevassa hotellissa.

Risuaita on suurkortteli hyönteisille. Samalla saa käytettyä vadelmanoksat hyödyllisesti, eikä tule mitään ongelmaa kertyneistä risuista.

Tässä vinkkejä lisää:    Pesävillipölyttäjille        Askartelepölyttäjille keinopesä

Omalle pihalle lahopuutarha ,voi ensin tuntua hassulta ajatukselta. Perinteisestihän kaikki laho ja huono puu on siivottu pois. Hyönteisten kannalta lahopuu on kuitenkin erittäin tärkeä materiaali. Jotkin hyönteiset eivät kykenee elämään muualla kuin lahopuussa.

Hyönteis-asiassa ei ole merkityksellistä pelkästään määrä, vaan myös lajit ja niiden määräsuhteet. Jotta hyönteinen pystyy elämään alueella, sille pitää olla ruokaa ja sopiva pesimisympäristö. Hotelleilla ja lahopuilla voidaan vaikuttaa pesimiseen, mutta osa hyönteisistä on petoja ja tarvitsevat ruuakseen muita hyönteisiä. Petohyönteisiäkin tarvitaan, jotta kaiken kaikkiaan pysyy tasapaino biodiversiteetissä eli monimuotoisuudessa.  WWF:n sivuilta löytyy tietoa lajien katoamisesta.

Ötököitä voi myös jättää siivoamatta koloista.   Kemikaalit ovat huono juttu hyönteisille.

Hyönteisten väkentymisestä kannettua huolta voi lukea vaikka näistä paikoista:

Yle uutisoi juuri hyönteisten vähenemisestä.

Tiede-lehdessä heräteltiin asiaan jo vuonna 2017.

Pölyttäjien merkityksestä on paljon tietoa kootusti saatavilla.

"Minne ovat mehiläiset menneet?" selvittelee tohtorikoulutettava Malkamäki Helsingin yliopistossa.

Pölytyspalveluita voi ostaa hunajantuottajilta.

Muiden bloggaajien ajatuksia hyönteisten merkityksestä pääset lukemaan näistä linkeistä:


Tsajut

Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Rakkautta ja maan antimia

Caramellia

Korkeala

Sarin puutarhat

Iso-orvokkiniittty

Farmer to Bee


#miljoonaotokkatekoa

Savisesta maasta lyhyesti

Moni tuskailee savisen maan kanssa, mutta on siinä hyviäkin puolia.

Listaan ensin näitä etuja ja sitten keinoja, että miten vähentää niitä niin sanottuja haittoja.

Savinen maa, jossa ei hyvää mururakennetta, vaan kynnön jälkeen särmikäskulmaisia lohkareita.

Edut:

1) Suuri vedenpidätyskyky
2) Suuri ravinteiden pidätyskyky
3) Sitovat itseensä myös monia haitta-aineita, jolloin ne ovat poissa kasvien ulottuvilta ja meidän sadostamme.

Haittoja:

1) kovaa kuivana
2) halkeilee kuivuessaan, paisuu kastuessaan
3) ei pysty nopeasti imemään runsasta sadetta
4) vesi voi olla maassa niin tiukasti kiinni, ettei kasvit pysty ottamaan sitä käyttöönsä
5) tomuaa herkästi kuivana

Miten tästä eteenpäin?

1) lisää kompostia, jolloin vähitellen multavuus nousee ja kovuus vähenee
2) käytä katteita, jolloin

Kate suojaa maan pintaa ja estää rikkaruohoja kasvamasta.

1. pinta ei kuivu eikä halkeile
2. pinta ei tomua
3. sadevesi pääsee imeytymään helposti
4. kate luovuttaa ravinteita hajotessaan hajottajien toimesta

3) komposti ja kate houkuttelevat lierot paikalle,

Hyvä mururakenne.

1. kaivamaan hyviä kestäviä käytäviä maahan,
2. parantamaan mururakennetta ja 
3. lannoittamaan maata.

What self-sufficiency means for my family

Self-sufficiency is presented in many places and situations. Families can be self-sufficient in different ways and in practice this can mean quite different things in different families, but still the word has a certain echo for each of us.

Here I go through the self-sufficiency of food production in our family. Self-sufficiency does not necessarily mean a year-round situation, but some ways of self-sufficiency can only be reached during the growing season or only during the autumn.

 Delicacy Mozart from last summer grown season.

Beans last May. I want to increase self-sufficiency for these for next year, the whole winter.

What does self-sufficiency mean for me and my family?

• Food is grown in selfmade compost mulch, in own yard or on a parcel, without any industrial fertilizers or chemical pesticides. I cannot use the term "organic" because I am not a registered organic producer, but I try to do the breeding with the same methods and restrictions. There are some differences in materials and seeds, because everything is not available in organic form, etc.

• Herbs, potatoes, carrots, yellow, red and garlic are needed for the year.

• Frozen currants, gooseberries and raspberries.

• Curb apples, plums and crickets.

What does self-reliance add to?

• Independence.

• Sustainable.

• Money savings.

• Tasty products.

• Security of production methods and food purity.

• Happy leisure time with family.

What's new in next year's plans for self-sufficiency?

• More beans.

• Peas.

• More yellow bulbs.

• Setting up strawberries to have more homegrown strawberries in the future.

Recently I evaluated the yield needed – let’s see how the plan works.

Kompostin todellinen toiminta – mitä palaminen oikeasti tarkoittaa?

Kompostoinnista kerrotaan yhä virheellisiä ja liian yksinkertaistettuja versioita. Kompostin “palaminen”, happokuilu, mikrobivaiheet ja kompostorityypit vaikuttavat kaikki siihen, syntyykö hajuton, kypsä komposti vai märkä, haiseva massa. Tässä kokonaisuus, joka perustuu käytännön kokemukseen ja tutkittuun tietoon.

Kompostin palaminen on mikrobien tuottamaa lämpöä

Kompostin palaminen on mikrobien aineenvaihdunnan tuottamaa lämpöä, ei liekkejä tai savua. Kun olosuhteet ovat sopivat (kosteus, lämpötila, rakenne ja seosaine), orgaaninen aines hajoaa ja syntyy:

• hiilidioksidia

• vettä

• epäorgaanisia suoloja

• lämpöä

• pitkälle hajonnutta orgaanista materiaalia

Kompostoinnin pH‑käyrä eri vaiheissa. Alussa näkyy happokuilu, jossa pH laskee ennen kuin prosessi etenee kohti neutraalia pH:ta.

Mikrobivaiheet ja pH – bakteereista sieniin

Kompostointi etenee vaiheittain, ja eri mikrobeilla on eri vahvuudet:

• Alkuvaihe: bakteerit hajottavat helposti hajoavaa materiaalia ja tuottavat paljon lämpöä.

• Termofiilinen vaihe: lämpö on korkeimmillaan, jos massaa ei lisätä koko ajan.

• Loppuvaihe: sienet hajottavat kaikkein vaikeimpia materiaaleja, lämpö laskee vähitellen.

Sienet pärjäävät alemmassa pH:ssa kuin bakteerit. Useimmat bakteerit viihtyvät parhaiten, kun pH on lähellä 7:ää. Kun komposti on kypsä, massan pH on tyypillisesti juuri siellä lähellä 7 – tämä on yksi kypsyyden tunnusmerkki.

Happokuilu kompostoinnin alussa

Kompostoinnin alussa syntyy happokuilu, jossa pH laskee ja lämpötilan nousu hidastuu. Tämä näkyy lämpötilakäyrässä notkahduksena mesofiilisessa vaiheessa.

Happokuilua voi loiventaa pienellä määrällä tuhkaa, erityisesti jos kompostiin tulee:

• paljon keittiöjätettä

• hapanta puutarhajätettä (esim. tammi, vaahtera)

Tuhkan käytöstä on tutkittua tietoa, mm. Helsingin yliopiston opinnäytetyössä Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala, 2008).

Kompostori ei ole vain “laatikko” – diesel vs. bensa

Keuhkoton komposti – “dieselmoottori”

Oma kompostini toimii ilman sisäistä ilmaputkea:

• happi sekoittuu massaan seosaineen avulla

• lämpö jakautuu laaja‑alaisesti koko massaan

• komposti käännetään vain kerran: täytettävä → kehkeytyvä

• massa on tasalaatuista, eikä haise tyhjennysvaiheessa

• talvella valmis massa säkissä, kesällä suoraan kasvimaalle

Tämä vastaa “dieselmoottoria”: palaminen tapahtuu koko alueella, koska happea on kaikkialla.

Keuhkollinen komposti – “bensamoottori”

Monet markkinoilla olevat mallit ovat keuhkollisia:

• sisällä ilmaputki (“keuhko”), josta happi tulee

• reaktio etenee keuhkosta poispäin rintamana

• massaa tyhjennetään alaluukusta keskeneräisenä

• hajuongelmat ja jälkikompostoinnin tarve ovat tavallisia

Tämä vastaa “bensamoottoria”: palaminen keskittyy keuhkon ympärille.

Puutarhajäte vs. keittiöjäte – mitä kompostilta vaaditaan?

Puutarhajäte:

• riittävä koko, jotta lämpö nousee

• suoja rikkaruohon siemeniltä ja niiden itämiseltä

• erillinen kompostori ei aina välttämätön, kunhan rakenne on kunnossa

Keittiöjäte:

• jyrsijäsuoja

• lämpöeristys

• sopiva koko (ei liian pieni, ei liian suuri)

• toimiva seosaine ja rakenne

Miten komposti käynnistetään uudelleen?

Ei uutta jätettä pitkään aikaan: lisää uutta biojätettä, prosessi käynnistyy.

Haisee ja ei lämpene: massa on liian märkää/typpipitoista → sekoita ja lisää seosainetta. Hienojakoinen sahanpuru sitoo kosteutta ja hyödyntää typen; lämpö voi nousta parissa päivässä jopa noin 60 °C:een.

Talvella jäätyminen: normaalia, jos jätettä tulee vähän tai seosainetta on liian vähän. Älä sulata kuumalla vedellä – se lisää märkyyttä ja ravinteiden huuhtoutumista. Kevät käynnistää kompostin uudelleen.

 Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala 2008 Helsingin yliopisto). 

 Omasta kompostoristani 

 aiemmissa postauksissani asiaa kompostoinnista

 

Oma kompostorini toimii “diesel‑periaatteella”: lämpö jakautuu koko massaan, koska happi on sekoittunut tasaisesti seosaineen avulla.

Keuhkollinen kompostori toimii “bensamoottorin” tavoin: happi tulee sisäisestä ilmaputkesta ja reaktio etenee putkesta poispäin rintamana.