Kasvihuoneen maan parannusta

 Naapureilta lahjoituksia

Ruohonleikkuusilppua ja pensasaidan lyhennysoksia.

Uusi kasvihuone on niin iso, etten pysty hakemaan yhdellä kerralla riittävän paljon hevoskaa. Kuopan kaivamisesta jäi myös ylen määrin kivennäismaata ja sillekin pitää keksi käyttöä. Kasvatan kaiken maapohjalla kasvihuoneissani, joten nyt pitää saada rakennettua ravinteikas multava maa. Olen päättänyt laittaa hurjat määrät nurmikonleikkuusilppua, haketta, aidanleikkuuoksasilppua sekä biohiiltä pohjalle Sekoitan ne ensin keskenään ja sen jälkeen sekoitan siihen kaivamaani savipitoista kivennäismaata. Ehkä saan haettua jonkin verran hevoskaa, jonka sekoitan vielä mukaan ennen talvea. 

Kaivettua savipitoista kivennäismaata säkeissä.

Jotta biohiili tulee kunnolla ladatuksi talven aikana, tyhjään tästä lähtien kaikki valmiit kompostit suoraan uuteen kasvihuoneeseen. Sen ei tarvitse olla edes valmista, kun on tähän käyttöön juuri sopivaa. Maatuminen pitää olla vain siinä vaiheessa, ettei se houkuttele haittaeläimiä enää.

Lierot alkoivat heti touhuun, kun 

Jotta lieroilla on jotain purtavaa, kerrytetään orgaanista ainesta savisen kivennäismaan paranteeksi hurjia määriä.

Pensasaidan leikkuusilppua.

Biohiiltä.

Kompostia.

Savista kivennäismaata, joka on tallautunut todella tiukkaan työn aikana.

Riittääkö voimat kuokkimiseen?

Tiivistyneestä maasta ei tykkää kasvit eikä puutarhuri

Muistan elävästi kaksi erityistä kertaa, kun olen miettinyt, miten kovaa maa voikaan olla. Ei meinannut riittää käsivoimat ja kuokka, että olisi saanut perunat nostettua maasta. Ensimmäinen kerta oli kotipihassa, kun olimme kaivaneet pihaan asennettavien kiipeilytelineiden turvahiekka-alueen ja kärränneet saven laajennetulle kasvimaalleni. En ymmärtänyt lainkaan, että rakensin lähes sementtisen kasvimaan itselleni. Karu totuus selvisi ensimmäisenä kasvukautena. Perunamaa oli aivan kivikovaa. Onneksi olin jo silloin intohimoinen kompostoija. Ongelmana vain oli, että oman perheeni ja äiditi biojätteet eivät riittäneet ns. mihinkään. Tovin pohdin ja tartuin puhelimeen. Rekrytoin pari perhettä biorinkiin mukaan. Se oli hyvin aktiivinen talvi, sillä kompostoin 11 aikuisen ja 4 lapset biot. Kompostorin kapasiteetti oli melko äärimmillään, mutta selvisin siitä. Tehosatsaus maanparannukseen kannatti, sillä seuraavana kasvukautena maa oli jo olennaisesti kuohkeampaa. Nyttemmin maa on jo runsasmultaista kaikkialla pihassamme.

Palstamme Hevosluodossa oli myös hyvin savista alussa, ja siellä oli kokemani toinen kerta, kun sato oli tosi raskasta nostettavaa. Sinne ei pystynyt viemään samalla tavalla hurjaa määrää kompostia, vaan oli keksittävä muita ratkaisuja. Ratkaisuiksi tulivat naapurin lehti-/nurmikkojätekomposti, joka oli parissa vuosikymmenessä todella iso kasa. Käytännössä siitä tuli kaksi 800 litran säkkiä täyteen. Lisäksi sain hevostilalta pilalle menneitä olkipaaleja peräkärryllisen kahtena vuotena. Tämän kaiken sekoitin pintamaahan, ja kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, melkoista "sotkua" maa oli sen jälkeen. Nämä isot sekoitukset joutuu tekemään jyrsimellä, vaikka muuten vältänkin kaikenlaista maan muokkausta. Joskus on vain pakko, jotta muutosta saa riittävän nopeasti aikaiseksi. Tuohon sotkuun olikin sitten jo ihan helppo tehdä perunavaot ja sato oli todella runsas. Pieneliöiden määrä runsastui räjähdysmäisesti ja biologinen aktiivisuus kasvoi hurjasti.

Kasvukauden aikana katetta lisättävä

Vaikka maahan olisikin lisätty edellä mainitulla tavalla runsaasti pehmentävää orgaanista materiaalia, pitää silti koko kasvukauden lisätä pinnalle katetta. Moisen myllerryksen aktivoima pieneliöstä on tosi nälkäistä ja jos sille ei tarjoa koko ajan hajotettavaa, se nääntyy eikä muutoksia synny. Itse käytän aina saadessani merilevämörskää, eli rakkolevää (rakkohauru nyk.), jonka seassa on järviruokoa, simpukankuoria, pieniä kaloja ja mitä nyt meren tuomassa massa sattuu olemaan. Raaka-aineen saan kummisetäni mökin pihasta.

Savisesta maasta lyhyesti

Moni tuskailee savisen maan kanssa, mutta on siinä hyviäkin puolia.

Listaan ensin näitä etuja ja sitten keinoja, että miten vähentää niitä niin sanottuja haittoja.

Savinen maa, jossa ei hyvää mururakennetta, vaan kynnön jälkeen särmikäskulmaisia lohkareita.

Edut:

1) Suuri vedenpidätyskyky
2) Suuri ravinteiden pidätyskyky
3) Sitovat itseensä myös monia haitta-aineita, jolloin ne ovat poissa kasvien ulottuvilta ja meidän sadostamme.

Haittoja:

1) kovaa kuivana
2) halkeilee kuivuessaan, paisuu kastuessaan
3) ei pysty nopeasti imemään runsasta sadetta
4) vesi voi olla maassa niin tiukasti kiinni, ettei kasvit pysty ottamaan sitä käyttöönsä
5) tomuaa herkästi kuivana

Miten tästä eteenpäin?

1) lisää kompostia, jolloin vähitellen multavuus nousee ja kovuus vähenee
2) käytä katteita, jolloin

Kate suojaa maan pintaa ja estää rikkaruohoja kasvamasta.

1. pinta ei kuivu eikä halkeile
2. pinta ei tomua
3. sadevesi pääsee imeytymään helposti
4. kate luovuttaa ravinteita hajotessaan hajottajien toimesta

3) komposti ja kate houkuttelevat lierot paikalle,

Hyvä mururakenne.

1. kaivamaan hyviä kestäviä käytäviä maahan,
2. parantamaan mururakennetta ja 
3. lannoittamaan maata.