Hyönteiset ruokaturvamme perusta

Tarvitsemme hyönteisiä! ja Hyönteiset tarvitsevat meitä!

Hyönteispölytys on maailmanlaajuisesti edellytys, jotta meille riittää ruokaa. On arvioitu että kolme neljästä hedelmästä tai siemenestä maailman ruuantuotannossa vaatii pölytyksen joko kokonaan  tai osittain (FAO). FAO:n raportista voit lukea lisää pölyttäjien merkityksestä. 

Suomen MehiläishoitajainLiitto kertoo sivuillaan paljon hyödyllistä asiaa.

Sen lisäksi, että pölyttäjähyönteisten avulla saatu sato on parempilaatuista ja sitä muodostuu enemmän niidenkin kasvien osalta, mitkä selviävät myös tuulipölytteisinä. Hyöty on siis laajempaa kuin hyönteispölytteisten kasvien satovaikutus.

Tämän yhteiskirjoituksen myötä muistelin, miten olen itse omassa toiminnassani huomioinut pölyttäjiä, ja ilokseni voin todeta samoin kuin Korkela -bloggaaja, että tuntuu että olen jotain tehnyt oikein. Tässä kirjoituksessa olen poiminut linkkeihin tästä aiheesta olevia aiempia kirjoituksiani sekä yleisiä lähteitä asioista, pääset niihin kätevästi sinisellä merkityistä sanoista.

Käytän viljelykiertoa, jossa varsinkin typensitojakasvit ovat suosittuja pölyttäjille, samoin viherkesantoa, jossa hunajakukka on varhainen pölyttäjien suosima kukka. 

Puhumattakaan ihanasta yrttihaudukkeen valmistamiseen käytettävän tuoksuampiaisyrtin käytöstä puutarhassa kukkana. Mehiläiset surraavat ihan mahdottoman innokkaina sen kukissa. Bertalan Galambosi opastaa, että tuoksuampiaisyrtti kuluu kasvilajiin, joiden ominaisuutena rauhoittavuus, eli illalla yrttihauduke auttaa nukahtamaan. Itse lisään siihen vielä hiostettuja ahomansikan lehtiä ja mesiangervoa. Maistuu hyvälle!

Edullinen ratkaisu on haravoida lintulaudan alta siemenet ja laittaa multiin. Tuloksena voi olla vaikka tällaisia auringonkukkia.

Puutarhassa kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut ovat keväällä varhain medenkerääjien ulottovilla. Krookukset kukkivat, vaikka vielä olisi vähän luntakin maassa. Harmillista, etten saanut tähän kuvia puistamme. 

Mustikka on myös kevään varhainen kukkija, jota pitää suojella hallallta.

Itse voi rakentaa myös hyönteishotelleja ja hyönteiskortteleita. 

Hyönteishotellien teko on mukavaa yhdessäoloa lasten ja ystävien kanssa. On helppo järjestää teemailta. Joko sahaa valmiiksi sopivia lautoja kulmineen ja osallistujat tuovat sisustustarpeet, tai sahauskin voidaan tehdä yhdessä sen mukaan, millaisia hotelleja kukin haluaa tehdä. Sisustukseen käy monenmoiset "roskat" puutarhasta.

Vahatulpat aukolla kertovat asukkaita olevan ja reikä tulpassa kertoo, että asukas on jo muuttanut pois. Tämä hyönteishotelli tehty koivuhalosta poraamalla reikiä. Päällä on katto sadetta estämässä.

Tämä hotelli tehty samoin kuin edellinen. Asukkaat tässä hotellissa ovat eri lajia, koska tulppausaine aivan erilaista kuin ylläolevassa hotellissa.

Risuaita on suurkortteli hyönteisille. Samalla saa käytettyä vadelmanoksat hyödyllisesti, eikä tule mitään ongelmaa kertyneistä risuista.

Tässä vinkkejä lisää:    Pesävillipölyttäjille        Askartelepölyttäjille keinopesä

Omalle pihalle lahopuutarha ,voi ensin tuntua hassulta ajatukselta. Perinteisestihän kaikki laho ja huono puu on siivottu pois. Hyönteisten kannalta lahopuu on kuitenkin erittäin tärkeä materiaali. Jotkin hyönteiset eivät kykenee elämään muualla kuin lahopuussa.

Hyönteis-asiassa ei ole merkityksellistä pelkästään määrä, vaan myös lajit ja niiden määräsuhteet. Jotta hyönteinen pystyy elämään alueella, sille pitää olla ruokaa ja sopiva pesimisympäristö. Hotelleilla ja lahopuilla voidaan vaikuttaa pesimiseen, mutta osa hyönteisistä on petoja ja tarvitsevat ruuakseen muita hyönteisiä. Petohyönteisiäkin tarvitaan, jotta kaiken kaikkiaan pysyy tasapaino biodiversiteetissä eli monimuotoisuudessa.  WWF:n sivuilta löytyy tietoa lajien katoamisesta.

Ötököitä voi myös jättää siivoamatta koloista.   Kemikaalit ovat huono juttu hyönteisille.

Hyönteisten väkentymisestä kannettua huolta voi lukea vaikka näistä paikoista:

Yle uutisoi juuri hyönteisten vähenemisestä.

Tiede-lehdessä heräteltiin asiaan jo vuonna 2017.

Pölyttäjien merkityksestä on paljon tietoa kootusti saatavilla.

"Minne ovat mehiläiset menneet?" selvittelee tohtorikoulutettava Malkamäki Helsingin yliopistossa.

Pölytyspalveluita voi ostaa hunajantuottajilta.

Muiden bloggaajien ajatuksia hyönteisten merkityksestä pääset lukemaan näistä linkeistä:


Tsajut

Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Rakkautta ja maan antimia

Caramellia

Korkeala

Sarin puutarhat

Iso-orvokkiniittty

Farmer to Bee


#miljoonaotokkatekoa

Savisesta maasta lyhyesti

Moni tuskailee savisen maan kanssa, mutta on siinä hyviäkin puolia.

Listaan ensin näitä etuja ja sitten keinoja, että miten vähentää niitä niin sanottuja haittoja.

Savinen maa, jossa ei hyvää mururakennetta, vaan kynnön jälkeen särmikäskulmaisia lohkareita.

Edut:

1) Suuri vedenpidätyskyky
2) Suuri ravinteiden pidätyskyky
3) Sitovat itseensä myös monia haitta-aineita, jolloin ne ovat poissa kasvien ulottuvilta ja meidän sadostamme.

Haittoja:

1) kovaa kuivana
2) halkeilee kuivuessaan, paisuu kastuessaan
3) ei pysty nopeasti imemään runsasta sadetta
4) vesi voi olla maassa niin tiukasti kiinni, ettei kasvit pysty ottamaan sitä käyttöönsä
5) tomuaa herkästi kuivana

Miten tästä eteenpäin?

1) lisää kompostia, jolloin vähitellen multavuus nousee ja kovuus vähenee
2) käytä katteita, jolloin

Kate suojaa maan pintaa ja estää rikkaruohoja kasvamasta.

1. pinta ei kuivu eikä halkeile
2. pinta ei tomua
3. sadevesi pääsee imeytymään helposti
4. kate luovuttaa ravinteita hajotessaan hajottajien toimesta

3) komposti ja kate houkuttelevat lierot paikalle,

Hyvä mururakenne.

1. kaivamaan hyviä kestäviä käytäviä maahan,
2. parantamaan mururakennetta ja 
3. lannoittamaan maata.

What self-sufficiency means for my family

Self-sufficiency is presented in many places and situations. Families can be self-sufficient in different ways and in practice this can mean quite different things in different families, but still the word has a certain echo for each of us.

Here I go through the self-sufficiency of food production in our family. Self-sufficiency does not necessarily mean a year-round situation, but some ways of self-sufficiency can only be reached during the growing season or only during the autumn.

 Delicacy Mozart from last summer grown season.

Beans last May. I want to increase self-sufficiency for these for next year, the whole winter.

What does self-sufficiency mean for me and my family?

• Food is grown in selfmade compost mulch, in own yard or on a parcel, without any industrial fertilizers or chemical pesticides. I cannot use the term "organic" because I am not a registered organic producer, but I try to do the breeding with the same methods and restrictions. There are some differences in materials and seeds, because everything is not available in organic form, etc.

• Herbs, potatoes, carrots, yellow, red and garlic are needed for the year.

• Frozen currants, gooseberries and raspberries.

• Curb apples, plums and crickets.

What does self-reliance add to?

• Independence.

• Sustainable.

• Money savings.

• Tasty products.

• Security of production methods and food purity.

• Happy leisure time with family.

What's new in next year's plans for self-sufficiency?

• More beans.

• Peas.

• More yellow bulbs.

• Setting up strawberries to have more homegrown strawberries in the future.

Recently I evaluated the yield needed – let’s see how the plan works.

Onko kompostisi "bensa- vai dieselmoottori" paloperiaatteeltaan?

Komposti ja sen toiminta on mitä ihmeellisin asia. Mitä oikeastaan kompostissa tapahtuu?

Mitä tarkoittaa kompostin palaminen?

Kompostin palaminen kuulostaa ensi alkuun ehkä vähän oudolta sanonnalta. Eihän liekkejä ja savua näy, eikä takasta tuttua tuhkaakaan synny. Palaminen kuvastaa kuitenkin hyvin mikrobien aineenvaihdunnassa syntynyttä lämpöä, joka näkyy kompostin kuumenemisena, siis palamisena. Olosuhteiden pitää olla sopivat: lämmön, kosteuden ja materiaalin osalta. Tuloksena siis syntyy hiilidioksidia, vettä ja epäorgaanisia suoloja, lämpöä ja hyvin pitkälle hajonnutta orgaanista materiaalia.

Vaiheittainen prosessi

Kompostin toiminnassa on erilaisia vaiheita, jotka eroavat tuotetun lämmön määrässä. Alkuvaiheessa mikrobit hajottavat helposti hajoavaa materiaalia ja prosessi etenee kohti vaikeammin hajotettavia osasia. Yllä olevassa kuvassa näkyy, että kuumimmillaan komposti on termofiilisessä vaiheessa. Käytännössä, kun kompostiin laitetaan koko ajan lisää uutta hajotettavaa, ei synny tällaista voimakasta eroa lämmössä, ainakaan omassa kompostissani. Lämpö pysyy korkealla koko ajan, kunnes tulee aika tyhjentää täytössä oleva "kehkeytyvään". Erilaisilla mikrobeilla on erilaiset kyvyt hajottaa erilaisia materiaalia ja se on yllä olevan kaavion näyttämän lämpöjakauman syy. Lämmöntuotto on erilaista eri vaiheiden uurastajilla. Sienet pärjäävät alemmassa ph:ssa kuin bakteerit, joista useimmat nauttivat olostaan pH:n ollessa lähempänä 7:ää

Alussa touhussa ovat aktiivisesti mukana bakteerit ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tämä on helppo havaita ihan käytännön kokeella. Kokoa esimerkiksi ruohonleikkuujätettä, joka on hyvin typpipitoista, kasaan ja jo parissa päivässä voit huomata kasan sisällä nousseen kuumuuden. Samoin käy kompostissasi.

Prosessi etenee ja viimeisinä uurastajina ovat sienet. Ne kykenevät hajottamaan myös kaikkein vaikeimpia materiaaleja. Tällöin lämpö ei nouse enää korkeaksi. Vähitellen massan lämpötila lähenee ympäristön lämpötilaa. 

Happokuilu riesana alussa

Kompostoitumisprosessissa on alussa ns. happokuilu, mikä käytännössä johtaa hetkelliseen kompostoitumisen hidastumiseen. Tämä näkyy yllä olevassa kuvassa sinisen viivan alamutkana mesofiilisessa vaiheessa. Itse laimennan tätä kuilua välillä pienellä määrällä tuhkaa. Vanhoissa oppaissa on usein suoranainen kielto tuhkan laittamisesta kompostiin, mutta se on jopa välillä tarpeen, mikäli kompostiin laittaa paljon keittiöjätettä tai hapanta puutarhajätettä, kuten vaahteran tai tammen lehtiä. Asiasta on luettavissa mielenkiintoinen tutkimus yliopiston opinnäytetyönä tehtynä Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala 2008 Helsingin yliopisto). 

Mitä eroa on kompostilla ja kompostilla?

Netistä jos etsii kompostointiin liittyvää tietoa, niin herkästi hukkuu tietotulvaan. Mistä tietää, millainen komposti tai kompostori juuri itselle sopii? Tärkeää on miettiä, mitä kompostoi. Jos tarkoituksena on käsitellä vain puutarhajätettä, ei valinnalla ole mielestäni suurtakaan väliä, eikä mitään erityistä välttämättä edes tarvitse ostaa. Kunhan keosta tulee riittävän suuri, sillä pieni ei lämpene. Omasta mielestäni on puutarhajätteessäkin tärkeää saada suojattua maatuva massa ilmasta tulevilta rikkaruohon siemeniltä ja loppuvaiheessa estää mahdollisten elinkykyisten siemenien itäminen. Mullan käyttö on perin hankalaa, jos se pitää ensin puhdistaa rikkaruohokasvustosta.

Keittiöjätettä kompostiin

Jos sen sijaan haluat kompostoida myös keittiöjätettä, on vaatimukset suuremmat. Edelliseen verrattuna yhtäläistä on riittävä koko, tai oikeammin sopiva koko. Liian pieni ei pysy kuumana eli toiminnassa ja liian iso ei kuume riittävästi. Omasta  lempimallistani olen postannut aiemmin, joten siitä en sen enempää kerro tässä. Oman asuinalueen säännökset kannattaa tarkistaa ruokajätteen kompostoinnin osalta.

Toimintaperiaatteet eri malleissa

Jos haluat kompostoida ympärivuotisesti ja myös keittiöjätettä tarvitset jyrsijöiltä suojatun, lämpöeristetyn mallin. Joko teet tai teetät sen tai ostat, sillä ei ole merkitystä tässä toimintaperiaate-asiassa. Olennaista on, että ymmärtää, mikä ero on tuossa minun valitsemassani mallissa ja monissa markkinoilla olevissa, "keuhkollisissa" malleissa. Markkinoilla on myös ns. keuhkottomia malleja. Keuhkolla tarkoitan kompostin sisällä olevaa ilmaputkea, josta tulee massaan tarvittavaa ilmaa. Muistelen keuhko-sanaa käytetyn yhdessä markkinoilla olevassa tuotteessa.

Oma kompostini, jossa keuhkoa ei ole, kuumenee laaja-alaisesti ja aiemmissa postauksissani kertomani mukaisesti, käännän sen kertaalleen: täytettävästi kompostista kehkeytyvään, ja muuta sekoitusta en tee. Tuloksena on silti tasalaatuinen massa, kunhan on huolehtinut seosaineen täyttämisestä kerroksittain aina biojätteen laittaisen jälkeen. Tyhjennän kehkeytyvän kompostin isoon säkkiin silloin, kun täytettävä on tyhjennysvaiheessa eli täyttynyt. Tämä kompostini toimii ikään kuin diesel-moottorin lailla: palotila eli komposti toimii koko alueeltaan, happea on valmiiksi sekoittuneena kaikkialla, onnistuneen seosainekoostumuksen avulla. Massa ei haise pahalle tyhjennysvaiheessa. Säkkivaihe on käytössä vain talvella, kesällä massa menee suoraan käyttöön kasvimaalle.

Markkinoilla olevat keuhkolliset ovat sitä vastoin "bensamoottoreita" toiminnaltaan eli niissä polttoaineeseen (uusi biojätemassa) syötetään happi keuhkoista ja reaktio etenee keuhkoista poispäin etenevänä rintamana. Niitä pitää tyhjentää alaluukusta hyvinkin keskeneräisenä, jotta uutta massaa saa pudotettua säiliön sisällä ylempää alemmas keuhkon kohdalle palamaan. Moni tuttavani harmittelee tyhjennettävään massan pahaa hajua ja jälkikompostointitarvetta kasassa tai muualla ennen hyödyntämistä kasvimaalla.

Miten käynnistän kompostini toiminnan uudelleen?

Kompostin käynnistämiskeino riippuu syystä, miksi se on hiipunut alun perin. Jos et ole lisännyt pitkään aikaan uutta biojätettä, käynnistyy prosessi, kun lisäät taas uutta massaa.

Jos komposti haisee pahalle eikä lämpene, todennäköisesti massa on liian märkää ja/tai typpipitoista. Sekoita massa ja lisää samalla seosainetta kosteutta keräämään. Itse olen turvautunut joskus hienojakoiseen sahanpuruun. Sahajauho kerää tehokkaasti kosteuden, hyödyntää keittiöjätteen typen ja lämpö nousee parissa päivässä 60 asteeseen. Tähän oli tarvetta silloin, kun en ollut vielä omavarainen hyvärakenteisen seosaineen osalta ja välillä oli liikaa uutta jätettä ilman riittävää määrää kuohkeaa haketta. 

Talvella komposti voi jäätyä, jos uutta biojätettä ei tule tarpeeksi tai jäte on liian märkää eikä seosainetta ole käytetty riittävästi. Tällöin mikrobitoiminta ei tuota riittävästi lämpöä ja ulkoilman ollessa pakkasella, jäätyy kompostikin vähitellen. Sitä on turha alkaa sulattamaa kuumilla vesillä, sillä tuloksena voi olla liikaa märkyyttä, ravinteita huuhtoutuu maahan ja vielä tiukemmin jäätyvä märkä massa. Odota rauhassa, kevät tulee ja komposti kyllä käynnistyy.