Parsakaalien suojana valoverho harson sijaan

Aurinko paahtaa ja uhkaa kypsentää sadon jo maassa

Aiemmin jo kerroin aikeistani laittaa valoverhoja harsojen sijaan ötökkäsuojaksi puutarhaan. Nyt, kun varjossakin on liki 30 astetta ja harson alla "ainakin 100 astetta", huomaan, että valoverho on kyllä oiva juttu. Ilma pääsee kiertämään niin hyvin, että tuulikaan ei riepottele peitettä samalla tavoin kuin harsoja.

Kausarin oveen vaihdoin myös harson tilalle valoverhon. Ei tule niin kuuma, mutta myöskään tuholaiset eivät pääse siellä olevien kaalien kimppuun. Haihtuminen ei ole ihan niin isoa kuin ilman mitään ovea, ja selkeästi kausarin ilma pysyy kivan kosteana sisällä.

Valoverho sinällään pitäisi olla melko hyvin aurinkoa kestävää, sillä muutoin ne hapertuisivat ikkunoissakin liian nopeasti.

Kaupunkipuutarhurin onnen hetki: siili muuttanut leikkimökin alle

Valtava tuhina kuului leikkimökin viereltä

Kummastelin, että mikä ihme siellä touhuaa. Olen niin kovin monta vuotta odottanut, että meille muuttaisi siili (lähitaloissa niitä on ollut jo aiemmin) ja nyt näyttää vihdoin meillekin tulleen uusia asukkeja tontille.

Olen aikonut monena vuonna tehdä siiliä varten talvikotia (jäänyt toteuttamatta vielä), mutta onneksi olen samalla panostanut erilaisten luonnonmukaisten paikkojen säilyttämiseen. On ns. siivoamattomia nurkkia, joissa on luonnon materiaaleja kuivissa olosuhteissa. En kuitenkaan ollut edes ymmärtänyt, että leikkimökin alunen on varmastikin varsin mieluisa talvehtimispaikka. Suojaisa ympäristö, johon ei mene valumavesiä, tuuli ei tuiverra ja paljon kaikenlaista katemateriaalia pesätarpeiksi. Laitoin heti vesikupin. Toivottavasti saan vielä teille kuvankin hänestä. Mökillämme on ollut kauan aikaa sitten siiliä, mutta näin isoa, minkä näin äsken, en ole kyllä koskaan ennen nähnyt, ehkäpä hän on Siili Herra.

Naapurilta kuulin, että ovat monet vuodet ruokkineet siiliä silakoilla. Nyt tiedän mihin onkisaalissärjet pääsevät jatkossa. Eivät enää kompostiin vaan Siili Herralle ja perheelleen ateriaksi.

ps. Kalat olivat kiinnostuneempia meidän madoista kuin ongenkoukusta, mutta saatiin sentään pieni sintti siileille paloiteltavaksi. Nyt kävin ostamassa paremmat koukut, joista matoa ei noin vain imaistakaan ilman koukkuun tarttumista. 

Luonnon monimuotoisuuden ylläpito tarvitsee myös luomueläimiä

Aiemmissa tutkimuksissa on jo tullut näitä esille

* 3600 lintulajia maailman 10 000 linnusta on maatalousympäristön lajeja

* Euroopan linnuista 173 lajilla ensisijainen elinympäristö on maatalousmaa

* Suomessa 30% lajeista ylipäätään ovat maatalousmaahan liittyviä ja ne kattavat 7% maa-alasta

Nyt on tutkittu lisää, nimenomaan Suomessa ja huomattiin lintujen ja luomulihantuotannon välillä selkeä yhteys.

Kuten Helsingin Yliopistosta Iryna Herzon toteaa: "Much less meat is a must. But what we still consume should come from production that is most human for the animals and benefits nature." 

Lue hänen ja kollegoidensa uunituoreesta julkaisusta tarkemmin, miksi luomulihan tuotanto on niin tärkeää lintujen kannalta. Jotta luomulihaa voi tuottaa, tarvitaan sille myös syöjät.

Organic animal farms increase farmland bird abundance in the Boreal region

Ylen uutisointi tutkimuksesta.

Sama kasvi kolmessa eri maassa voi olla todella eri kokoinen

Raparperin koko voi vaihdella hurjasti

Jos mietit, että onkohan sinun lajikkeesi erilainen kuin mitä näkyi aiemmassa kirjoituksissani, joissa raparperini ovat melkoisen suuria.

Tässä on hauska kuvaparivertailu. Samasta kantaraparperista eri paikkoihin laitetut yksilöt ovat aivan erilaisia.

Tässä lähikuva kotipihassa, kompostilla lannoitetussa maassa kasvaneesta yksilöstä, sama kantajuurikasvi lähtönä. Kasvupaikka varjoinen, vain ilta-aurinko pääsee paistamaan. Lehden pituus 98 cm..

Tiukkaan tallattuun nurmikkoon laittamani raparperi sinnittelee ja on tällaista pientä kasvustoa kasvattava yksilö. Tästä ei voi edes satoa kerätä, muuten näivettyisi.

Tässä on palstalla, kateviljelyllä ja kompostilla lannoitettu yksilö tänä keväänä 1.5. Kuten huomaat, kasvusto on aivan eri mittaluokkaa. 

Nämä kaikki siis alunperin samasta juurakosta otettuja lähtöjä, eli geneettisesti samaa kasvia.