Miten käy pensaille?
Pensasmustikoille näyttää olevan vaikea tällainen talvi, jossa lunta tulee runsaasti ja sää vaihtelee pakkasesta suojaan. Paksu lumipeite painaa suojasäällä niin paljon, että hennot varret eivät kestä painoa. Meillä on pihassa runsaasti pensasmustikkaa, koska nämä nykyiset lajikkeet tuottavat herkullisen makuisia marjoja ja eri lajikkeiden sato kypsyy kivasti eri aikaan, jolloin satokausi on tosi pitkä. Pensasmustikka kukkii myös melko aikaisin keväällä, mikä on mielestäni hyönteisille hyvä juttu.
Ensimmäiset pensaat istutin isoon kuoppaan, jonka täytin kalkitsemattomalla turpeella. Pensaat juroivat pitkän aikaa, eikä satoakaan oikein tullut. Sittemmin ymmärsin, että naapurin kuusi estää sateen pääsemisen maahan. Nykyään tyhjennän vieressä olevan leikkimökin sadevesitynnyrin lapon avulla mustikoille ja kasvu on virkistynyt ja satoakin tulee kivasti. Myöhemmin en enää tehnyt perustuksia samalla tavalla, vaan seuraavaksi kokeilin kaivaa kuopan, johon pohjalle laitoin soraa salaojaksi, sillä maa on savipitoista ja vettyi kylläiseksi tosi helposti. Nykyään maan rakenne on niin hyvä monivuotisen katekäytön ja lierojen vaikutuksesta, että maa pysyy kosteana, mutta ei vety, vaan läpäisee riittävästi, suurimmankin kaatosateen. Hyväkuntoiseen maahan, myöhemmin laitetut pensaat, ovat saaneet enää normaalin kuopan ja katteet. Hyvin ovat lähteneet kasvuun ja satoa on alkanut tulla heti alusta asti. Maaperän kunto on siis tosi tärkeää!
Vanhimmat varret ovat puutuneet jo riittävästi ja pystyvät vastustamaan lumen painoa. Uudemmat oksat ovat liian hentoja ja ovat täysin lumen painamina maassa. Vielä ei pysty tarkistamaan, onko oksia katkennut. Toivottavasti ei, sillä se merkitsisi huonompaa satoa.
Nurinkurisesti, uusimmat pensaat, joissa ei vielä ole monia haaroja, ovat selvinneet ainakin toistaiseksi paremmin. Yleensähän vanhemmat ovat paremmin sopeutuneet ja selviävät koettelemuksista helpommin.
