Persimoni kasvaa hurjaa vauhtia

 Kunpa en nyt saisi sitä hengiltä

Kastelun kanssa saa olla kieli keskellä suuta. Kasvi on vielä olemattomassa astiassa jossa ei ole pohjareikää. En ymmärrä, miksi sen tuollaiseen ylipäätään laitoin. Olin tosi ajattelematon. Taisin olla niin innoissani siemenestä, etten tullut pohtineeksi asiaa mitenkään loppuun asti.

Tästä kokemuksesta innostuneena taidan laittaa pari muutakin siementä hallitusti multiin. Aiemmin minulla on ollut tapana tyrkätä sitruunaa, appelsiinia, mandariinia ja vaikka mitä viherkasvien ruukkuihin. Joskus ne itävät. Tälläkin hetkellä kiinanruusun ja muratin kanssa kasvaa jokin sitrushedelmä, mutta en tiedä mikä. Sitruuna se ei ole, sillä minulle on kerrottu, että sitruunapuun lehdet tuoksuvat sitruunalle. Taimi on huonossa kunnossa, latva on saanut vetoa ikkunasta. Ruukku oli kesän auringossa ja sateessa. Unohdin sen luumupuun alle. Sateet uittivat koko ruukun ja luulin jo menettäneeni tämän kiinanruusutaimen. Sitkeästi jäi henkiin, kun leikkasin kaikki kuolleet varret pois. Tunnistatko sinä, mikä sitrus tämä on?

Eräässä puutarhaliikkeessä oli koristeappelsiinipuita ja osa niistä oli ruskeiksi kuivuneita. Pieniä koristeappelsiineja oli tippunut lattialle, josta niitä poimin muutaman. Siemeniä oli ihan valtavasti. Laitan nekin multaan. Onkohan koristeappelsiini syötävä?

Apsiiniinimarmelaati

Itse tehden on todellinen herkku

Laitoinkin jo aiemmin Facebook-sivulleni kuvan, kun teimme itse ensimmäisen kerran appelsiinimarmeladia, eli apsiinimarmelaatia. Sellainen nimi sillä on meillä, sillä toinen lapsistamme loi nimen aikanaan.

Ohjeen otin Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset- kirjasta (Kustannusmäkelä, 2005) Englantilainen appelsiinimarmeladi s. 56.

Annoksesta tulee noin 2,5 litraa valmista marmeladia. 

500 g appelsiinia

30 g pomeranssia (en laittanut, vaikka oli ohjeessa)

2 sitruunaa (käytin sitruunamehua sellaisesta keltaisesta pullosta)

1 litra vettä

750 g-1 kg sokeria/kg keitettyä hedelmämassaa

Oma marmeladi on läpikuultavampaa, mutta silti makua on enemmän. Kaupan marmeladi on vaikeasti levittyvää, tiivistä hyytelöä, eli massa on saatu hyytelöimällä mehua. Nyt kun leipiä maistoi makuvertailuna, kaupan marmeladi ei maistu edes oikeasti appelsiinille.

Tämä on ikuisuuskeskustelu, missä järjestyksessä leivänpäälliset laitetaan. Meillä juusto tulee aina lopuksi, koska muutoin hillo valuu juuston päältä ja sormet sotkeentuvat. Kun juusto aina päällä (myös tomaatin ja juuston ollessa päällisinä), pysyy leipä kasassa ja sormet puhtaina. Lapsena koulukaverin äiti laittoi aina tomaatit juuston päälle ja minä sotkin aina pöytäliinan. 

Emme poistaneet valkoista osaa, vaikka ohjeessa oli niin. Ei haitannut makua yhtään. Ensi kerralla teemme vertailun ja poistamme. Kokeilemme myös hillosokerin käyttöä. Jossain toisessa ohjeessa neuvottiin jopa poistaman hedelmäkalvot. Siihen ei aio ryhtyä, sillä en halua marmeladin valmistuksen olevan niin työlästä. Nyt valmistunut marmeladi on todella raikasta ja hyvää. Ei niin makeaa kuin kaupasta ostettu ja se pistävä makuvivahde puuttuu kokonaan.

Vuosia sitten seurasin pizzeriassa pizzantekijän työskentelyä ja ihastuin tapaan, jolla hän levitti tomaattikastikkeen. Hän käytti siinä lusikan alapuolta. Sen jälkeen olen itsekin levittänyt muut kuin voin, lusikalla. Tavattoman kätevää. Käsi saa olla suoremmassa ranteesta ja levite leviää tasaisesti. Kannattaa kokeilla.

Aiomme testata myös veriappelsiineja ja greippiä, siihenkin on kirjassa ohje: 800 g greippiä/200 g sitruunaa/2 l vettä/2,5 kg sokeria. Sain naapurilta lainaksi painekattilaa, voisikohan sitä hyödyntää myös?

Ostin kerran jostain messuilta porkkanamarmeladia, ja ilokseni siihenkin on ohje: 500 g porkkanaa/2 sitruunaa/4 dl vettä/1 kg hillosokeria. Tätä aion tehdä pienistä harvennusporkkanoista sitten keväällä. Ehkä teen testin jo aiemmin kaupan luomuporkkanoista.

Persimonin siemen yllätti

 Kylmäkäsittely ohjeen mukaan ja kylvö

Meillä syödään persimoneja todella paljon silloin, kun niiden hinta on kohtuullinen. Kaikki eivät ehkä tiedä, että liian raakana syötynä sen hedelmäliha tarttuu kitalakeen. Toisaalta, en pidä siitä enää sellaisena pehmeän kypsänä, vaan välimuoto on mielestäni paras. Samaa tai ainakin melkein sama on sharon ja kaki. En itse tiedä, kumpi tämä oikeasti oli, sharon ja persimon. Minulle ne ovat ns. samanlaisia.

Hedelmä on lähes aina siemenetön. Tänä keväänä ainakin somen perusteella siemeniä on kuitenkin ollut varsin monessa hedelmässä. Minullakin oli tasan yksi siemen, eli onnistumisen mahdollisuudet eivät olleet kovin suuret, tai ainakaan onnistumisen odotukset eivät olleet kovin korkealla. Joillakin siemen on ollut pullea, minulla lähinnä laiha manteli. Ihan lituskainen siemen ei yleensä ole kehittynyt kunnolla, eikä idä. Tämän yhden siemenen laitoin jääkaappiin kylmäkäsittelyyn ja kylvin ohjeen mukaan. 

Meillä on lattialämmitys vessassa ja laitan usein kylvökset sinne itämään. Lämmin nopeuttaa itämistä. No, varsin usein käy niin, että unohdan rasiat, sillä en näe kaapin alle, jossa kylvökset aina ovat. Niin kävi tälläkin kerralla, kun ei ollut muita samaan aikaan itämässä. Olin siis  unohtanut koko kylvön vessan lattialle kaapin alle. Onneksi selasin postausluonnoksia ja siellä oli muistutus persimonista. Ryntäsin äkkiä katsomaan tilannetta ja voi ihmettä, siemen oli itänyt. Jos en olisi nyt mennyt ottamaan sitä pois, olisin menettänyt taimen. Se oli jo aivan lyyhistymäisillään päällä olevan muovin takia. "Niska" on ihan taitoksissa, mutta eiköhän se oikene nyt kun pääsi valoon.

Laitoin taimen välittömästi olohuoneen ikkunalle ja pituutta tuli pari senttiä tosi nopeasti lisää, vaikka niska onkin vielä koukussa. Ei sitä kasvua kyllä tuosta kuvasta ihan erota.

Kylmäkäsittelyn ohjeen otin netistä persimonin siemeniä myyvän sivuston käsittelyohjeista. Onneksi tämä ohje toimi, kun bataatti-ohje oli väärä. Nyt kun tätä kirjoitusta varten etsin kyseistä ohjetta linkittääkseni siihen, niin en löydä sitä enää. Hämärästi muistan, että olisi ollut Plantagenin sivulla, mutta ehkä se on poistettu, jos ei ole siemeniäkään enää. Onneksi kirjoitin tiedot pakasterasian kanteen. Laitoin siemenen jääkaappiin märkään perliittiin 2.12.2023 ja otin pois 27.1. Ohjeessa oli, että kylmäkäsittely on 6-8 viikkoa. Eli pidin täydet 8 viikkoa.

Wikimediasta  löysin kuvan itse kasvista tai oikeammin puusta. Ei taida ihan tuollainen satomäärä tulla sisäkasvina.

Herneen viljelyyn vinkkejä

Ammattilaisten ohjeista

Julkisen hankerahan rahoittamana tehty hanketyö on siitä kivaa, että sen tuotokset ovat saatavilla ilmaiseksi myös kotipuutarhureille. Emme joudu tyytymään vanhentuviin oppaisiin ja kirjaston materiaaleihin. Luonnonvarakeskuksen HUKKA-hankkeen tuotos Herneen viljelyopas on netistä ladattavissa.

Monissa kirjoituksissani olen kehunut, miten maukasta on oma sato pakkasesta, nimenomaan herneissä. Eihän pakasteherneet mitään kalliita ole, eli ei siinä rahallisesti säästä, mutta maku on todellakin motivoiva juttu.

Viime vuonna hernesato meni kokonaan tuholaisille. Taimet syötiin ihan pienenä kokonaan. Tänä vuonna olen varautunut moiseen ja etukäteen. Tilasin Biotukselta kaksi isoa suojaverkkoa, joilla suojaan kaalikasvit, porkkanat ja herneet. 17 vuotta sitten, kun kasvatin herneitä isommin ensimmäisen kerran, ei mistään tuholaisista ollut tietoakaan. Kuulin eräältä ammattiviljelijältä, että nykyään tuholaiset ovat lisääntyneet ja syyksi on arveltu viljelyn lisääntyminen. Pienpuutarhoja on todella paljon ja herneen tuholaiset pystyvät nyt lentämään kasvustosta toiseen, koska välimatkat eivät ole enää liian pitkiä.

Herneitä on myös tosi kiva napostella ihan tuoreeltaan ja lisäksi ne toimivat typenkerääjinä, eli lannoittavat maata seuraavaa kasvustoa varten. En tiedä millainen määrä herneitä pitäisi olla, että niihin kyllästyisi. Vielä ei ole tullut sellaista litramäärää vastaan.

Herneitä ei voi kylvää kylmään maahan, joten moni on laittanut niitäkin esikasvatukseen varhaisemman sadon toivossa. Jovelan Johannan blogissa on hauska kourusysteemi: pyöreäpohjaiseen ränniin kylvetään ja taimettumisen jälkeen työnnetään multapötkö rännistä maahan. Jossain toisessa blogissa sanottiin, että multaa voi olla vaikea saada irti rännistä. Riippuu varmaankin mullasta ja juuriston suuruudesta, jos on vaikka jo vähän tarttunut ränniin. Ajattelin, että tätä voisi kokeilla keväällä kasvihuoneen esikasvatuksessa. Pätkä ränniä mahtuu vallan hyvin sinne mukaan.