maanantai 1. heinäkuuta 2019

Hellettä, kuivaa, kylmää, sadetta, ainakin on ollut vaihtelevaa

Kesäkuun sää on ollut yllätyksiä täynnä

Taas on nopeasti aika kulunut ja heinäkuun yhteiskirjoitussarja jatkuu. Kirjoittelemme kauden etenemisestä ja resepteistä mahdollisesti.


Suojaisinko harsolla, pitääkö käydä kastelemassa kasvihuoneessa, onko sadevesitynnyrit taas täynnä, pitääkö laittaa valoverhoa verkoksi.... 

Monenlaista suojausta on tarvittu tänä vuonna, ja silti on päässyt vahinkoja syntymään. Moni puhuu ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Ei voi tietää kaikkien luonnonoikkujen syytä kulloinkin, mutta selkeästi ovat vuodet erilaisia. Palstanaapurin kanssa juuri tänään juteltiin, että tuulisuus on jotenkin lisääntynyt. Tuuliseinien ja -katkojen tekeminen on tullut ihan välttämättömäksi. Itsekin taidan tehdä vielä toisen raparperiseinän pysäyttämään tuulia ja muodostamaan suosiollista mikroilmastoa.

Onneksi kuitenkin päällimmäisenä pysyy hyvä mieli omasta sadosta ja mukavasta tekemisestä. Niin kauan kuin ei harmita puutarhurointi, niin kauan sitä kannattaa jatkaa.

Usein näkee ohjeena, että ei kannata kerätä nurmikolta leikkuujätettä, sillä se köyhdyttää nurmikon. Olen sen kyllä todennut ihan käytännössäkin todeksi, mutta jostain syystä palstalla ei käytävät näivety, ei sitten millään. Olen monet vuodet kerännyt kaiken kasvun katteeksi. Leikkaan käytävät todella lyhyiksi, ja silti kasvu on ihan hurjaa. Milloinkahan ne näivettyvät?????

Nyt näyttää palstalla jo vähän tutummalta. En ole tuntenut maita omakseni, kun katetta ei ole ollut riittävästi, vaan kasvustot ovat olleet liikaa mulloksella. Olen syyttänyt mullosta ötökkäharmeista mielessäni, mutta ilmeisesti nyt on ötökkäinen vuosi.


Sipuleilla oli kesäkuun puolivälissä hyvässä mallissa katetilanne.




Ja kohta edellisen kuvan jälkeen sain levätkin leviteltyä, näkyy kuvassa alapuolella.






Perunat on kylvetty harvempaan kuin aiemmin ja käytävillä oli kesäkuun puolivälissä vielä katevajetta. Taimilla oli katetta kohtuullisesti. Ja onneksi vielä levääkin riitti osalle niistä.




Levää levitettynä.





Epätoivoinen yritys  harhauttaa sitä hernekärsäkästä ruohosilpulla.... vaikka herneet taisivat olla menetettyjä jo tässä vaiheessa.




'Harhautus ehkä onnistui osittain, sillä joitakin taimia lähti kasvuun tämän jälkeen. Taimen takana näkyy levää levitettynä porkkanoiden riviväleihin.





Tein kyllä silti täydennyskylvön "mansikkamaan" kohdalle hajakylvönä, tai siis siihen, johon piti tulla mansikkamaa. Tavoitteena sekä peittää kasvustolla maa, että kerätä typpeä typensitojien avulla jo valmiiksi maahan mansikoita varten.


Vadelmasato näyttää tulevan ihan hyväksi.




Täältä löydät muut kirjoittajat taas tälläkin kertaa:





16 kommenttia:

  1. Minulla ei herneet joissakin lavoissa lähteneet kasvuun ollenkaan. Mahdollisesti kastelin niitä liian vähän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usein mietin, että mitenköhän ne pellolla kasvatetut herneet "toimivat". Miten saadaan itämään ja miten kehitys on niin yhdenmukaista, että voidaan tehdä puimalla korjuu. Nyt ainakin meillä palot valmistuvat pitkän ajan aikana.

      Poista
  2. MInun herneistä vahingossa kaksi vuorokautta liotetut lähtivät hyvin kasvuun. Vain yhden vuorokauden lionneet eivät juurikaan itäneet. Aiemmin olen pitänyt hernettä idioottivarmana viljelykasvina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut liotuksesta, mutta itselläni ei aikoinaan liotetut pavut itäneet lainkaan, enkä kokeillut toista kertaa.

      Poista
  3. Ihanat katteet kasveilla! Itse käytän lähinnä vuohenputkea kun sitä on täällä yllin kyllin. Hedelmäpuiden ympärille olen tehnyt puolisen metriä leveitä renkaita vuohenputkikasoilla. Mahtavaa kun on sentään joku kasvi mitä raaskii käyttää komposti- ja katemateriaalina :D Jyväskylän seudulla säät ovat olleet nyt yllättävän normaalit. Minulle sopii mainiosti nämä +15C puolipilviset päivät, jaksaa pihallakin tehdä kaikenlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea!! En ole käyttänyt vuohenputkea muuten lainkaan, vaikka sitä löytyy mökiltä yllin kyllin.

      Poista
  4. Meillä ei tänä vuonna ole lainkaan herneitä. Ainakaan vielä. Jotenkin ne unohtuivat kaiken keskellä. Ehkä ensi vuonna sitten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta puuttuu edelleen ne ruusukaalit.... jostain syystä aina jokin tuntuu ihan mahdottomalta saada maahan asti.

      Poista
  5. Tuntuu, että kaikki on jo niin pitkällä kun meillä näyttää kasvit siltä kuin olisi toukokuun alku... Pitää toivoa pitkää kesää ja lämmintä syksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot on erot pitkuliaisessa Suomessa, ja jopa ihan pihojenkin välillä. Talojen asemoituminen ja muut kasvustot vaikuttavat todella paljon.

      Poista
  6. Mehän ei asuta niin rannalla kuin te, mutta tuulen lisääntymisen huomaa meilläkin. Itseasiassa emme ole voineet grillata vuosiin tuulen takia, viime viikolla iskin pallogrilliin kukat kasvamaan. Seuraava päivä oli melko tyyni, mutta se oli harhaa… Samaista nurmikon köyhtymistä olen odottanut, tämä vuosi nyt vaan pilaa hyvän köyhdytyksen yrityksen, kun kerääjä pimahti, jostain kohden on niitetty, että olen saanut katetta, joka sekin on sitten mennyt peurojen suihin. Tuntuu ettei mikään tänä vuonna oikein luonnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on paikallisessa kierrrätyskeskuksessa paljon vanhoja kerääviä leikkureita myynnissä. Ehkä teidänkin läheltä löytyisi vastaava. Parilla kympillä saa koneen.

      Poista
  7. Minä olen kastellut hyötykasveja, mutta perennapenkit on surkea näky. Ylimmät lehdet on vihreitä ja alemmat aivan ruskeita. Mikäli säätiedotukset ovat oikeassa, pitäisi täällä nyt seuraavan viikon sataa. Ehkä siitä saisi vähän helpotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saitte sadetta. Meillä on tullut riittävästi, vesipulaa ei tarvitse nyt potea.

      Poista
  8. Täällä myös herneet kasvavat kituuttaen... Pienempi poika jo kovasti odottelee, että pääsisi herneitä syömään, mutta taimet vieläkin alle 20cm pitkiä. Onneksi viereinen mansikkamaa on lohduttanut pientä odottajaa, sillä tänä kesänä saamme sieltä ensimmäisen kerran satoa. :)

    Kadehdin teitä tulevaa vadelmasatoa - täällä tänä vuonna istutetuissa pienissä taimissa vasta muutamia raakileita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taasen ei ole noita mansikoita.... vielä. Ensi vuonna saattekin jo sitten kunnon vadelmasadot. Yleensä se toinen vuosi on tosi satoisa, kunhan muistaa lannoittaa nyt ekana vuonna, että taimet rasitu ensimmäisestä sadosta liikaa juurtumisvaiheessa.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla