Aikainen tarkkailija etanan nappaa

Herneen juurella lymysi lauma etanoita

Onneksi löysin ne nyt jo ihan pieninä lampaanvillan syövereistä. Pääsivät lämmittelemään kompostoriin.

Kuivalle käden iholle etanan lima on ihan huippueliksiiri. Liman jälkeen kädet ovat silkinpehmeät. Ei siis pelkkää harmia näistäkään iljetyksistä.

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.

Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.

* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.

There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.

Kateviljelyyn valmistautumista syksyn saapuessa

Kateviljelyn aloituksessa tulee aina pohdittavaksi, mitä laittaa katteeksi ja mihin. Nyt syksyn hiipiessä vähitellen kesän jälkeen, kannattaa puiden lehdet, mikäli ne haluaa pois nurmikolta, silputa hieman ruohonleikkurilla ja kerätä sitten haravoiden tai jo alun perin keräävällä ruohonleikkurilla. Lehtisilppu kannattaa levittää kasvimaalle sadonkorjuun jälkeen. Kate viivästyttää maan jäätymistä ja antaa lieroille ja muille maaperäeliöille lisäaikaa maan muokkaamiseen. Osa katteesta on mahdollisesti jäljellä vielä keväällä ja se kannattaa hyödyntää silloin kylvörivien välissä. Suojaa kosteuden haihtumiselta ja ruokkii lieroja edelleen.

Keväällä haravoimasi lehdet ovat oivallista katetta kasvimaalla. Mikäli lehdet ovat pääosin tammea tai vaahteraa, ne ovat parempia mustikoiden ja rhodojen juurella ja voit laittaa jo syksyllä silput sinne.

Lintujen pesäntekotarvikkeita tarjoamalla, edellisessä postauksessa mainitulla tavalla ja kiinnittämällä pesäpönttöjä pihaan ja lähistölle, saat pihapiiriisi mahdollisia etanoita ja hyttysiä nauttivia siivekkäitä.


Itse en tosin allekirjoita katteiden etanoiden lisäävää vaikutusta, mutta linnut joka tapauksessa nauttivat niiden rouskuttelusta.

Etana etana näytä sarves

Hitaasti mutta varmasti, etana liukuu kohti puutarhasi herkkuja, ennemmin tai myöhemmin. Muista kuitenkin, että etanoita on monenlaisia ja kaikki eivät ole ihan yhtä pahoja tuholaisia. Oma lukunsa on espanjansiruetana, joka ehdottomasti pitää poistaa aina kun sellaisen näkee. Myös puutarhan ulkopuolelta pyöräteiltä ja julkisilta viheralueita. Niitä emme toivota tervetulleiksi!

Nämä lehtokotilot, jotka kantavat kotinsa selässään sekä "kodittomat" eli ne pehmeät etanat, saa pidettyä aisoissa melko vähällä työllä. Ainakin useimmiten. Tärkeää on syksyllä kääntää kaikki pintakivet, lautojen aluset, ruukut, purkit ja muut piilopaikat ja poistaa talvehtimaan paenneet etanat. Ne kaivautuvat syksyllä pintamaahan, joten pieni muokkaus maan jäädyttyä voi myös joskus auttaa vähentämisessä. Palellutat ne nimittäin hengiltä kääntämällä pintamaata muutaman sentin syvyydeltä.

Jokainen syksyllä poistettu etana tarkoittaa suurta hyötyä kevään taistoon. Jos sen sijaan syksyllä järjestät lokoisat talvehtimisolot, voit olla varma keväällä tapahtuvasta väestöräjähdyksestä, tosin huomaat sen vasta loppukesästä kun satosi on rei'itettyä ja sinulle jää vain murto-osa kokonaissadosta syötäväksi.

Pidä nurmikko lyhyenä kasvimaan lähettyviltä ja tee iltaisin pieni tarkistuskierros kasvimaalla lehtien alapinnoilta. Ei tarvitse koko puutarhaa aina kiertää, kunhan jatkuvasti tarkistat jonkin osan, ei pääse mikään kulma yllättämään suurtuholla yhtäkkiä.

Sammakot ja kontiaiset ovat etanoiden suurkuluttajia, eivätkä harakat, varikset ja naakat sen vähempiarvoisia ole. Linnut voivat sotkea muuten ja olla vähemmän tervetulleita marjarosvoina, mutta sammakot ja kontiaiset, niitä kannattaa paijata ja kutsua asukeiksi. Siilit herkuttelevat myös etanoilla ja talvipesä saattaa houkutella siilin asustelemaan pihapiirissäsi.

Kontiaisethan eivät ole myyriä, eivätkä syö satoasi eivätkä kukkasipuleita. Kontiaiset ovat lihansyöjiä ja lisäksi rauhoitettuja!!! Sillä on söpö pitkuliainen nenu ja kaivuujalat, niitä et löydä myyrältä. Erotat aivan helposti, kummasta on kysymys.