Pölyttäjät, missä olette?

 Hedelmäpuiden kukinta suurinta vuosiin

Luumu-, päärynä- ja kirsikkapuu ovat jo lopetelleet kukintaansa, tai aivan loppuvaiheessa. Perheomenapuussa monet lajikkeet tekevät kukinta-ajasta pidemmän. Aiemmin kirjoitin jo, että mustikat kukkivat runsaasti. Tänään ovat keittiön ikkunan edessä olevien lajikkeiden kukat puhjenneet täyteen voimaansa. En saa taltioitua kuvaan runsautta enkä kukkaryppään suuruutta haluamallani tavalla. Kun puuta katsoo, kukat ovat samanlaisina palloina kuin lumipalloheisin kukat. Aiemmin olen samoista oksista ihmetellyt, kun pienen pieni orava, varmastikin viime vuoden poikanen, kävi syömässä kukkia. Ihan totta, sain seurata ikkunan takaa pitkän aikaa kun se naposteli kukkanuppuja. En ymmärrä miksi niitä söi, ehkä siellä oli jotain proteiinipitoista mukana, mitä en vain nähnyt.

Kukkia on runsaasti, mutta pölyttäjiä ei ole. Puutarhassani on paljon kukkivia kasveja, varhaisista krookuksista ja narsisseista alkaen. En käytä mitään torjunta-aineita. En tiedä, mitä voisin enempää asian hyväksi itse tehdä, omassa pihassani. Leikattavaa nurmikkoa ei ole enää kuin yksi pieni polku, joka on välttämätön kulkemiselle.

Osaisiko joku neuvoa, miten vaaleaa taivastaustaa vasten saisi kuvan?

Muuten yritän vaikuttaa asenteisiin ja jakaa oikeaa tietoa. Kannustan ihmisiä sietämään voikukkia, ymmärtämään, miksi tontinomistajan hoitovastuulla oleva kaupungin viheraluenurmikko on meidän kohdallamme täynnä voikukkia tällä hetkellä ja lopun vuotta monenlaisia luonnon kukkia. Siellä on myös paljon istutettuja perennoja, jotta kukkia olisi mahdollisimman paljon. Kuten Tanskalaisen maajussin vetämässä tanskalaisessa Haluamme luonnon takaisin-hankkeessa eräässä kyltissä sanotaan: sorry the weeds, we are feeding the bees. Taidan teettää itsellenikin tuon kyltin, olen siihen niin ihastunut.

Tältä meidän nurmikkomme näyttää. Ei ole perinteinen siisti 7 mm leikkuujälki. Minun mielestäni hurjan paljon kauniimpi.

Marjapensaiden ympärys on täynnä ahomansikkaa maanpeittokasvina. Kukinta kestää pitkään pölyttäjien iloksi. Jonkun mielestä en varmaankaan oikein hoida puutarhaani ja olen laiska ja kaikki näyttää epäsiistiltä. Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan.

Mustikoissa runsaasti kukkia

 Sato näyttää lupaavalta

Pihassamme on runsaasti pensasmustikoita. Osa on jo monta vuotta vanhoja ja osa ihan nuoria. Lajikkeitakin on monia, sillä luin aikoinaan lajikemäärän lisäävän satoa kaikissa lajikkeissa, myös niissä, joissa riittää yksi pensas sadontuotantoon. 

Ikävä kyllä en ole merkinnyt mitenkään lajikkeita, joten ei ole enää mitään muistikuvaa, mitä kaikkea löytyy. Osa tuottaa isoja laakeita mustikoita ja osa sellaisia metsämustikan kokoisia. Yleensä, jos mustikka on iso, ne eivät ole ryppäinä, mutta jos mustikan koko on pieni, marjat ovat enemmän ryppäinä.

Meillä lapset tykkäävät mustikan kukkien mausta ja joudunkin aina vähän toppuuttelemaan, etteivät syö kaikkia kukkia. Haluan mustikoita!!!

Kuka syö latvat mustaherukasta?

 Näyttääkö tutulta?

Meillä katoaa mustikoista ja mustaherukoista kukkia, sillä ne ovat todella makeita. Nyt on alkanut kadota myös latvuksia. Syyllinen on kyllä tiedossa.... eräs kaksijalkainen...

Oletko maistanut? Todella herkullisia.

Punaherukkasato näyttää lupaavalta

 Marjoja riittää ensi talvenakin

Harvensin puskaa, sillä viime vuonna tuli aivan liikaa marjoja. Satoa taitaa tulla kaikesta huolimatta vieläkin liikaa, sillä kukkia on todella runsaasti jokaisessa oksassa.

Vähän punertaa ja sinertää jo

Päärynä, kriikuna ja omena ovat aikaisessa

Väritystä on jo havaittavissa, vaikka olemme tuskin heinäkuun puolivälissä vielä.

Tässä yritän kasvattaa kokoa ja poistin muut raakileet "tertusta".

Raparperit mukavan kokoisia vähällä hoitamisella

Raparperit ovat helppo ja nopeakasvuinen tuuliseinä

Kasvu on joka vuosi niin valtavaa, että mitenkään en pysty käyttämään satoa. Toisaalta, tarkoituksena on ollutkin alusta asti kasvattaa raparperit suojaamaan maata rikkaruohoilta ja katkaisemaan aavalta pellolta tulevaa tuulta. Kauniitakin ne mielestäni ovat, ainakin tällaisessa kukkaloistossa. Juurillaan niillä on olkikatetta ja sadonkorjuussa varsista poistetut lehdet.

Mittatikkupoika 140 cm

Miten kauan herneen kukan kehittyminen paloksi kestää?

En ole aiemmin miettinyt, mutta nyt kiinnostaa

sillä ensimmäiset herneet kukkivat jo nyt. Penkissä katteena uusi katekokeilu poistovilla lampurilta.

Luumu avasi jo vihdoin ensimmäisen kukkansa kokonaan

Luumu ei enää pakkasta pelkää

Omena vasta vähän lupailee kukan avaamista

Vadelman kukkanuppu näkyvissä

Voi ihmettä! Vadelman kukat jo näkyvissä

Raparperikin ihan hyvänlaisessa kasvussa jo nyt.

Haitalliset vieraskasvit puutarhassa – mitä jokaisen kannattaa huomioida

Puutarhajätteitä siistiessä on hyvä pysähtyä miettimään, voisiko omassa pihassa kasvaa lajeja, jotka eivät kuulu Suomen luontoon. Monet kauniit ja harmittomilta vaikuttavat kasvit voivat levitessään olla haitallisia vieraslajeja, ja siksi niiden käsittelyyn kannattaa kiinnittää huomiota.

Haitalliset vieraskasvit puutarhassa

Tämä aihe on ajankohtainen aina, kun puutarhaa siistitään tai kasveja jaetaan eteenpäin. Moni kaunis kukka, naapurin antama taimi tai muuten mieluisa kasvi voi levitessään olla haitallinen vieraslaji. Haitallinen vieraslaji on kilpailukyvyltään ylivoimainen kotoperäisiin kasveihin nähden, ja sen leviämistapa voi yllättää. Se voi tuottaa valtavan määrän siemeniä, kasvattaa juuristoa nopeasti tai erittää kemikaaleja, jotka haittaavat muita kasveja.

Jättipalsami esimerkkinä

Aikanaan jättipalsamia pidettiin harmittomana ja jopa kauniina kukkana. Sittemmin se on levinnyt laajalle ja syrjäyttänyt luonnonkasveja. Porin Hevosluodossa ja lähialueilla tilanne on ollut erityisen hankala. Kaupunki on järjestänyt talkoita palsamin kitkemiseksi, mutta työtä riittäisi enemmänkin.

https://www.pori.fi/uutinen/2018-06-25_porin-luonnon-hyvinvointia-edistetaan-kesalla-vieraslajitalkoilla

Ennaltaehkäisy on tärkeintä

TParas tapa ehkäistä vieraslajien leviämistä on käsitellä puutarhajätteet asianmukaisesti. Onneksi verkossa on selkeät ohjeet siitä, miten eri lajeja tulisi käsitellä ja mihin ne voi hävittää. Suosittelen tarkistamaan, löytyykö omasta puutarhasta kasveja, jotka vaativat erityistä huomiota.

Hyvät ohjeet löytyvät täältä: http://www.vieraslajit.fi/fi/ohjeita-ja-oppaita

Havainto Sastamalasta

Sastamalassa törmäsin etelänruttojuureen, joka oli levinnyt Kokemäenjoen rantaan. On mahdollista, että tällaisia kasveja kulkeutuu veden mukana myös Poriin. Siksi havainnot ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä.