Oli luntaaa tulvillaaaaan

ja raikas kesäsää

No johan sademyrskyn lykkäsi. Ilmastomuutos on todellakin näkynyt tänä vuonna. Ensin kevät on myöhässä, sitten se tulee rytinällä. Kevätsateet tulivat yli kuukautta aikaisemmin, runsaampina kuin aiemmin. Kuivuutta kesti hirmuisen kauan. Lämpöä saatiin pitkän aikaa 30 asteen hujakoilla. Mutta entäs nyt? Sadetta tulee taivaan täydeltä, lämpötila putosi 20 astetta ja kaaliverkot ovat painuneet rakeista, rikkoutuneesta harsosta puhumattakaan.

Kun maa on märkää, on heti toimittava

Apupuutarhurin kesämökkipuutarha on ollut suunnitteluvaiheessa pitkään. Syynä ei ole apupuutarhurin saamattomuus, vaan mökkimaan haastavuus. Meteoriitin tekemän järven reuna-alueet ovat aivan käsittämättömän kivisiä. Lapiolla ei voi kaivaa mistään. Uuden puutarhan tekeminen vaatii siis kasvualustan rakentamisen ihan alusta alkaen. Peitimme edelliskesänä kukkamaan ensimmäisen osan pressulla, jotta lierot pääsivät touhuamaan. Kastelimme maata, ettei sinne tullut liian kuivaa. Pressu ei ole täysin valon estävä, joten rikkaruohot ja muut eivät kuolleet. 

Mustikat odottavat istutusta. Toinen on ihan surkea rääpäle, koska oli jäänyt makeasinikuusaman jalkoihin. 

Nyt kun oli kahtena päivänä satanut kunnolla, saatoimme kaivaa kotipihasta yhden karviaisen ja kaksi mustikkaa. Kun maa on riittävän märkää, irtoaa juuristo paljon helpommin ja vahinkoa tulee vähemmän. Olemme jo viime kesänä laittaneet perennojen jakotaimia purkkeihin, koska kävimme niitä myymässä erilaisissa tapahtumissa. Nyt ne ovat todella vahvoja, sillä talvesta selvinneet ovat vahvoja perimältään. Niitä kannattaa siis laittaa uuteen puutarhaankin.

Katetta päästään lisäämään varmaankin seuraavalla mökkireissulla. 

Tehokas kolmituntinen työrupea teki paljon muutosta. Perennat pääsivät kompostimultapenkkiin, johon laitettiin ostomultaa pinnan tasoittamiseksi. Istutuskuoppaan laitettiin myös ostomultaa, ettei maa ole liian vahvaa juuristolle. Tämä penkki on vasta pieni nurkkaus uudesta suunnitelmasta. Rakennamme puutarhan pieninä osina, niin tulee aina jotain valmista, eikä ole pelkkää keskeneräistä koko ajan.

Kirsikkapuu on monta vuotta vanha, mutta kivikkoisessa kuivassa maassa ei ollut päässyt kasvamaan, ohutta saittaa kaikki oksat.

Mustikat ja karviainen pääsivät entiseen nurmikonreunuskukkapenkkiin ja kirsikkapuu hiekkalaatikon tilalle, missä kauan sitten kasvoi hieno tammi.

Satoiko teilläkin juuri kaatamalla?

 Maa on kasvimaalla läpimärkää ja rikkaruohot saa helposti pois

Kasvimaalla ei muita rikkaruohoja enää ole, sillä se on ollut kääntämättä jo kolmatta kasvukautta ja päälle on tullut kasvihuoneesta multaa syksyllä. Tätä ketohanhikkia nousee, sillä se on mestari levittäytymään sivuttaisiirtymällä vieressä olevasta mustikka-alueesta Kasvimaat on täysin katettuja naapureiden lahjoittamien nurmikonleikkuusilppujen avulla. Sade menee siis helposti pinnasta alaspäin ja multa kastuu, mutta sateen jälkeen kosteus ei kulje toiseen suuntaan yhtä helposti, eli maa pysyy kosteana kauan. 

Äsken meillä oli ukkosen kuumaa ja kaatosadetta. Maa on aivan lämmin vieläkin. Nyt kun käy pikaisesti kasvimaan läpi, saa rikat nostettua pelkillä sormilla hyvin kevyesti ja juuri tulee pitkänä vaivatta. Tämän kun viitsii nyt tehdä, uusien alkujen kasvuun menee kauan, sillä paksuntuva kate vaatii aina enemmän ja enemmän voimia juurelta päästä pintaan asti. Juuren kasvuvoima näivettyy ja kitkettävää on koko ajan vähemmän ja vähemmän.

Muurahaisista

Monessa Fb-ryhmässä kysellään, miten muurahaisista pääsee eroon. Tein äsken puutarhakierroksen ja huomasin, että useassa latva-artisokassa on nyt varsi multainen noin 10 senttiä maasta ylöspäin ja siinä kulkevat mustat muurahaiset. En vielä tiedä syytä, mutta ainakin kasvit ovat hyvässä voinnissa, eli eivät ole kärsineet ainakaan vielä muurahaisista. Kuvakulma on vähän hassu ja näyttää siltä, että ei ole enää kasvupistettä, mutta kyllä siinä on.

Soijahavaintoja

Esikasvatin kahdesta pussista soijaa, molemmissa luki sama lajike ja oli sama kuva. Kasvit ovat kyllä silti erinäköisiä. Ensimmäisestä pussista iti kaksi, joista toinen kuoli. Toisesta pussista iti enemmän, kun pidin ruukut lämpimämmässä paikassa. En vain ymmärrä, miten nämä ovat näin erilaisia.

Tämä on ensimmäisestä pussista ja lehdet ovat hienoisen nukan peitossa ja kapeampia.

Tämä on toisesta pussista ja tyypillinen pavun lehti ja taimi muutenkin.

Kumpi on siis oikea soijataimi?

Oletko sinäkin kiinnostunut puutarhasi hiilimäärästä?

 Hiilivarasto vai jopa Hiilinielu?

Ladattua biohiiltä odottamassa kasvualustan sekoittamista.

Mietin usein, että onko pihani hiilinielu vai mikä. Tontillemme tulee naapureiden biojätteet, jotka kompostoin ja käytän puutarhassani. Tontillemme tulee myös alueen naapureilta pensasaitojen kaatorisut, jopa useita satoja pensasaitametrejä vuodessa, jotka haketan ja käytän joko katteena tai komposteissa seosaineena. Hamsterin häkissä käytetty hamppukuivike lisätään kompostin muun hakeseosaineen joukkoon. Syödyn ruuan perkuu- yms. jätteet kompostoidaan itse ja multa käytetään puutarhassa. Keväällä tuon 3 metrisen peräkärryn täynnä hevosenlantaa kasvihuoneeseen palamaan ja lämmittämään sitä. Tontillemme tulee siis hyvin paljon ulkoista biomassaa ja se jää pihaamme. 

Naapurilta tullutta puutavaraa haketukseen.

Poistuvaa hiiltä on tietenkin hengitetty hiilidioksidi, sekä eliöiden tuottama aineenvaihduntahiilidioksidi. WC on vesivessa ja hiiltä poistuu vedenpuhdistuslaitokselle. Tontille tulee puutavaraa, joita käytetään rakennelmissa. Puiden lehtiä ei haravoida pois, vaan silputaan ruohonleikkurille nurmikonparanteeksi. 

Nurmikkosilppua katteena.

Palsternakkaa ruohosilpussa.

Uuden lavakauluksen pohjalle voi laittaa keskeneräistä kompostia, risuja ja vaikka mitä orgaanista ainesta.

Maahan saa jäädä lehdet joko sinällään, tai nurmikolla leikkurilla käsiteltyinä.

Kateainetta saa kätevästi olkipaaleista, joita saa ilmaiseksi esimerkiksi talleilta. Hevosille ei voi käyttää kuivikkeina kastuneita paaleja.

Pihassa on runsaasti puita ja perennoja, linnuille ja hyönteisille asumuksia. 900 neliön tontilla on jo 12 pönttöä ja juuri sain valmiiksi 2 lisää, yhden kuusitiaiselle ja yhden sinitiaiselle. Edelliset kaksi olivat lentoaukoltaan harmaavarpusille suunnattuja.

Kasvimaan menetelmänä on kateviljely orgaanisella katteella. Sadevesiä otetaan runsaasti talteen ja hyödynnetään kasvimaalla, jolloin vesi imeytetään maahan, eikä valuteta hulevetenä jokeen. Avointa mullosta ei ole kuin vähän keväällä, kun kylvöksille ja pienille taimille ei täyskatetta voi vielä laittaa. 

Hakekasa odottamassa käyttöä tai siirtoa tynnyriin säilytystä varten.

Kompostimullan käyttö ja elävä kate vilkastuttavat maan hajottajaeliöiden aktiivisuutta ja lieroja on runsaasti ja ovat todella suuria. Kasveja on niin syvä- kuin pintajuurisia. Kukkamaissa on maanpeitekasvit.

Riikka Aro on ollut mukana kirjoittamassa artikkelia "Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen". Nämä ovat vaikeita asioita. Yksi iso kriisi maailmalla voi muuttaa tilanteita niin paljon, että tavallisen kuluttajan tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet voivat muuttua aivan päälaelleen. Ukrainan sota yhtenä esimerkkinä mainitakseni asumiskustannusten vaikuttajana ja sitä kautta hiilijalanjälkeen lämmitysmuotojen valinnassa. Toisaalta se toi muitakin muutoksia. Maailmankaupan myötä kotimaisen huoltovarmuuden merkitys kasvoi entisestään, vaikka korona-pandemiakin jo herätteli pohtimaan.

CO-CARBON tutkimushanke on tehnyt kotipihan hiilikortiston. Hanke on monialainen ja mittaa sekä tutkii kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. 

Hiilikortiston avulla voi käydä oman pihan ominaisuuksia läpi ja selvittää hiilensidontakykyä. 

Voin olla melko tyytyväinen oman pihani ratkaisuihin. Vaikka kortiston avulla ei voi laskea lukemia, olen kuitenkin tehnyt juuri oikeita toimia. 

Tulethan meille Lähiruokapäivänä 7.9. Tervetuloa

Vaikka aikalailla jännittääkin vieraiden tulo omaan pihaan

En ole koskaan edes harkinnut Avoimet puutarhat- tapahtumaan osallistumista, enkä Satakunnan puutarhaseuran pihakävelyihin pihani avaamista. Näissä molemmissa tapahtumissa on enemmän tarkoitus näyttää hienosti suunniteltua, kaunista, siistiä ja muutenkin edustuksellisia puutarhoja. Minun puutarhani ei mahdu noihin kategorioihin. Minä kasvatan hyötyjuttuja, helposti, pienellä vaivalla, ulkonäöstä riippumatta, niin puutarhailijan kuin puutarhankin ulkonäkö huomioiden tai siis kai pitääkin sanoa, että huomioimatta. Nyt olen ilmoittautunut tapahtumaan ja sain sähköpostiini vahvistuksen. Mahanpohjassa on perhosia, tietenkin.

Puutarhassani kasvaa monenmoista, joka vuosi jotain uutta. Olen ihan riippuvainen puutarhatöistä. Talvella kituutan ja näivetyn, koska en voi tunkea sormiani multaan, siirtää multaa paikasta A paikkaan B. Touhuta kompostimassan kanssa jne. En välitä ulkonäöstä, vaan yritän saada mahtumaan mahdollisimman paljon pihaamme. Aiemmin oli käytössäni 4 aaria palstaa, mutta nyt ei ole enää. Vain 30*30 tontti, jossa on myös rakennukset, pitää riittää. No ei riitä, mutta en voi sille mitään. Se rajoittaa touhuani kovasti.

Monet marjat tuottavat yllin kyllin satoa, osasta riittää lahjoitettavaksi lähipiiriin. Lasten kavereita ja heidän vanhempiaan kun on käynyt pihassamme, moni on ihmetellyt, että voiko oikeasti taajamassa kasvattaa tällaisia asioita. Kyllä voi. Näistä ajatuksista ja kokemuksista tuli mieleeni, että jos jotenkin voisi näyttää muillekin, mitä mahdollisuuksia on, niin ehkä useampi aloittaisi harrastuksen.

Osa sadosta on niin arvokasta, että se kerätään viimeistä marjaa myöten omaan käyttöön. Kirsikkahillo on niin taivaallista, että säästetään aina tärkeimpiin hetkiin.

Laita päivämäärä 7.9. ylös jo nyt ja tule tutustumaan. Mukava nähdä lukijoita ihan livenä. Samalla voi vaihtaa ajatuksia, miten blogia haluaisi parannettavan, mistä on tykännyt, mistä haluaisi lukea lisää jne. Toki voidaan höpistä ihan mistä vaan muustakin, kompostoinnista, maan kasvukunnon parantamisesta, kasvukauden säästä vai vaikka ihan muusta. Kunhan tavataan ja tutustutaan, sekin on jo hienoa.

Nähdäänhän meillä syksyllä?