Joillakin on sekä kaunista että tuottoisaa

 Avoimet puutarhat/Eura 2020

Onnekseni pääsin tänä vuonna osallistumaan avoimet puutarhat tapahtumaan Eurassa. Monena vuotena olen aikonut paikalle, mutta aikataulut eivät osuneet yksiin. Koronatilannekin oli sen verran rauhallinen, että tapahtuma voitiin pitää.

Puutarhureina toimivat Esa ja Anitta. Heidän puutarhassaan yhdistyvät taide, kukat ja hyötypuutarha.

Kesäpäivänä lammen rannalla vilvoittelee, ehkä Saimaalta läntisempään Suomeen lomalle saapunut hylje.

Perheemme rakastaa akilleijoja. Tällaiset kaksiväriset erikoisuudet ovat kertakaikkiaan upeita.

Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, eikä matkustaa maanääriin nähdäkseen banaaniruo'on kasvavan.

Puutarhavierailijaa ilahduttivat selkeät ja kattavat opasteet.

Hatuntekijän taidonnäyte. 

Monesti puhutaan nousuhumalasta, tätäkö se tarkoittaa? Ainakin tässä humala on vahvassa nousussa. 

Jos pelkää mennä yksikseen suolle sadonkorjuuseen, on aina mahdollisuus luoda suo kotiin, kuten Esa ja Anitta ovat tehneet. Eikä eksymistä tarvitse pelätä. 

Iltapäiväkahvihetken voi istua keinussa ja ihastella tasapainoista kukkaryhmää.

Ei kävijä kotiin pääse ilman uutuuksia. Hevoskastajantaimet ja kivikkokasveja muutti meidän puutarhaamme

Maissit ja kurpitsat kasvoivat valtavan rehevinä automatisoituine kastelujärjestelmineen. Puutarhavierailija kuunteli ja hämmästeli, miten hienot systeemit mahdollista rakentaa, kun on taitoa ja viitseliäisyyttä.

Pienten yksityiskohtien avulla löytää usein itselleenkin vinkkejä moniin ongelmakohtiin. Oivasti lukittu kohopenkin nurkkaus.

Joskus sanotaan, ettei sovi nostaa ketään tikunnokkaan. Tämä norsu lienee toista mieltä. Hymyhuulin kasvattaa kivikkokasvia.

Hieman jähmeä nuoripari seisoskeli puiden katveessa. Ehkä heitä vähän jännittää näin suuressa väkijoukossa, vaikka turvavälit pysyivät ja tilaa riitti ihan jokaiselle. Toivottavasti illan hämärissä vähän rentoutuvat.

Pölyttäjät viihtyvät tässä puutarhassa.

Olen vähän huono tunnistamaan lintulajeja, mutta tämä on selkeästi mestarikalastajasorsa.

Hämmästelen, kun moni sanoo, ettei halua olla pelkkänä seinäruusuna. Eipä tarvitse tämän ruusun paikkaansa ja ulkonäköään hävetä.

Joskus pitää katsoa vähän tarkemmin, jotta havaitsee ja osaa huomioida muita. Ei sovi istua tälle kannolle, ettei litistä tätä pientä taapertajaa.

Vaviskoon myyrät ja hiiret, täällä vartioin minä!

Veden solina rauhoittaa kävijän mieltä ja luo mikroilmastoja niin kasveille kuin eläimillekin. Kaikki kiittävät.

Kiitos Esa ja Anitta että saimme vierailla puutarhassanne! 

Miten nyt käy valkosipulien?

Lämpimästä syksystä haasteita

Olen kasvattanut todella monta vuotta valkosipuleita, eikä milloinkaan ennen ole marraskuussa pitänyt surra itäneitä kynsiä. Mitenköhän talvehtiminen nyt onnistuu, kun osasta kynsiä on kasvanut jo ihan näkyvät alut?

Porkkanoita kylvin palstalle jo muutama viikko sitten, mitenköhän niiden siemenien kanssa käy? Toivottavasti eivät ole itäneet. Olen muutenkin vähän huolissani kylvöstä, sillä maa oli hieman liian märkää ja siemenien päälle tullut multa saattoi olla liian kokkareista. Olenkin päättänyt, että laitan keväällä joka tapauksessa lisää porkkanaa, jotta sadontuotto on varmempaa. Kyllä niille porkkanoille käyttöä löytyy, vaikka vähän enemmänkin kasvaisi.

Teetkö sinä syksyisin kylvöjä?

Keväthommia taas eteenpäin

Kaikki mitkä voi tehdä jo nyt, kannattaa tehdä

Muistat ehkä, kun kerroin, että vanhat kohopenkit vaativat peruskorjausta ja tyhjentelin niitä alkusyksystä. Nyt viikonloppuna sain kunnostettua ne ja parannettua niiden toimivuutta lisäämällä vuorauksen kosteussuluksi. Pelkkä lauta läpäisee kosteutta sivuseinistä ja aiheuttaa turhaa vedenkulutusta. Nyt on sisäpuolella kasvihuonemuovi eristeenä.

Penkit saivat uudet mullat kasvihuoneen pohjasta. Kasvihuoneenhan tyhjennän joka syksy vanhasta mullasta ja keväällä laitan ensin paksun kerroksen hevoskaa palamaan ja lämmittämään kausaria, jotta taimikasvatus onnistuu aikaisin kylmistä ilmoista huolimatta.

Vähän vielä on kaivettavaa.....  Kuten näet alla olevasta kuvasta, keväällä tuotu hevosta on täysin palanut ja tuloksena on multaa, joka on käytössä ensi kasvukaudella yläkuvissa näkyvissä kohopenkeissä. Hämmästelen joka vuosi, miten paljon maata ikäänkuin katoaa. Kysehän on orgaanisen aineksen hajoamisesta, voi ikäänkuin ajatella, että kasvit ja mikrobit ovat syöneet maan. Onneksi ei tarvitse ostaa tätä multamäärää, 2,5 m3. Mullanvaihdolla toteutuu samalla viljelykierto. Kohopenkkien multa siirtyi kaalimaankasvimaalle, jossa on nyt valkosipulit, lähes 300 kynttä!

Kaivuutyöt eivät tunnu lainkaan raskailta, kun saa ihailla näitä. Kasvihuoneen pohjalta löytynyt melko kookas liero ja sarvikuonokkaan toukka, joka on muuten aivan ihastuttavan näköinen aikuisena. 

Miten sinä olet valmistautunut kevään kasvukauteen?

#sarvikuonokas. #liero, #kohopenkki, "kasvimaa

Mitä fosfori on kasviravinteena?

Mistä fosforissa on oikeastaan kyse?

Fosfori on kasveille hyvin tärkeä ravinne, sillä se on heti typen jälkeen seuraavaksi eniten kasvien kasvua rajoittava tekijä. Siksi se on niin usein puheenaiheena maanviljelyksen yhteydessä. Korkeat sadot takaavat viljelijälle kannattavan toiminnan. 

Maaperään jäänyt fosfori pidättyy maahiukkasen pintaan. Syksyn sateet kuitenkin huuhtovat pintoihin pidättynyttä fosforia ja valumisvedet kuljettavat fosforin ojien ja jokien kautta lopulta järviin ja meriin. Tulvavedet kuljettavat myös maata peltojen pinnoilta ja maahiukkasiin pidättynyt fosfori päätyy väljempiin vesiin, mikä johtaa entisestään fosforin liukenemista.

Maalla typpi ohittaa ravinteissa fosforin, kun verrataan kasvun rajoitteita, mutta vedessä tilanne on toinen. Vesistöissä fosfori on aina minimitekijä ja siksi pelloilta huuhtoutuva ylijäämäfosfori aiheuttaa vesistöjen rehevöitymisen ja näkemäsi leväkasvustot, joita vähän virheellisesti sanotaan kukinnoiksi.

Leväpuuro vesistöistä lautaselle

Ei, älä pelästy. En suunnittele vegaanista ruokavaliota suoraan rantavesistä, vaan tarkoitan fosforin kiertokulun hallintaa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että fosfori pysyy pellolla ja lopulta tuottaa hyviä satotasoja viljelijälle. Sinä saat nauttia kotimaisista puuroista ja leivistä kirkkaiden rantavesien liplatellessa rantakivillä.

Vesistöjen, niin järvien kuin merienkin, hyvinvointi on monien tutkimushankkeiden tavoite. Hyvä niin, sillä Itämeri ja tuhannet järvet ovat, paitsi osa suomalaista identiteettiä, myös elintärkeitä luonnon biodiversiteetin ylläpidon ja kotimaisen ruuantuotannon kannalta.

Hankkeissa hyödynnetään maaperäkemian tutkimustuloksia, jotka kertovat, miten fosforin pidättyy maaperässä, mitkä olosuhteet vaikuttavat pidättymisen voimakkuuteen ja miten näihin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa.

Sinullakin on vaikutusmahdollisuus

Tuskin missään ongelmassa on vain yksi syyllinen. Ei siis ole mitenkään yllättävää, että maatalous ei ole yksinään vastuussa vesistöjen fosforikuormituksesta, teollisuus ja kaupungit ovat yhtälailla fosforipäästöjen aiheuttajia. Kotieläintilojen lanta ja yhdyskuntajätevesiliete ovat yhdessä niin fosforipitoisia, että niiden avulla voitaisiin lannoittaa kaikki Suomen pellot kasvukausittain. Ongelmina ovat kuitenkin esimerkiksi, että lanta ei ole maantieteellisesti tasaisesti jakautunut ja että jätevesilietteessä on myös haitta-aineita, kuten esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkejäämiä.

Kuitenkin jokainen meistä voi omalta osaltaan tehdä fiksuja valintoja. Pyykinpesussa kannattaa käyttää yksinomaan fosfaatittomia pesuaineita ja mökillä kannattaa varmistaa, että ulkohuussista ei pääse valumaan vesistöihin mitään. Biojätteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan kierrättää itse kompostoimalla, jolloin ravinteet hyödyntävät oman kasvi- tai kukkamaan kasvua leväpuuron sijaan.

Kompostoivan vessan multa olisi luonnollisesti myös fosforirikasta, mutta sen käytössä pitää muistaa hygieniarajoitukset tautiongelmien välttämiseksi. Omana haaveenani on kompostoivan vessan käyttöönotto myös kaupunkiasunnolla. Pienillä teoilla saa lisättyä maanviljelijän peltoon laittaman fosforilannoitteen kierrätystä ja vähennettyä vesistöihin valuvia päästöjä.

Fosfori facts

• toiseksi eniten kasvua rajoittava kasviravinne
• louhittava mineraali, jonka varantojen arvellaan riittävän 50-100 vuodeksi
• maaperän pH vaikuttaa fosforiyhdisteiden rakenteeseen ja pidättymiseen maahiukkasiin
• maassa valitsevissa olosuhteissa useimmiten fosfaatti -muodossa eli PO₄^-
• maahiukkasiin pidättynyttä fosfori liukenee lisää, kun maan vesipitoisuus kasvaa normaaliin verrattuna.
• mitä enemmän vettä, sitä enemmän liukenee fosforia
• vuotuisen lantamäärän sisältämä fosfori riittäisi kasvukauden ajalle kasvien lannoitustarpeeksi
• lanta ei jakaudu maantieteellisesti tasaisesti ja sen kuljettaminen ei ole taloudellisti kannattavaa pitkiä matkoja
• yhdyskuntajätevesiliete sisältää niin paljon fosforia, että alueellisesta lantafosforista vajaaksi jäävä määrä saataisiin katettua vuosittain