6.7.2024

Mitä ihmettä tänä vuonna tapahtuu?

 Vettä, lämpöä ja ravinteita?

Palsternakan naatti, käsi mittatikkuna.

Kasvimaalla ei voi kuin ihmetellä, mitä ihmettä tänä vuonna oikein tapahtuu. Tiedän kyllä, että kasvit tarvitsevat lämpöä, vettä ja ravinteita. Lämpöä on ollut tänä vuonna pitkään ja paljon. Alkukeväästä satoi tosi paljon ja sain sadevesisäiliöihin hurjat määrät vettä talteen. Kylvin osan siemenistä syksyllä, jolloin siemenet saivat lumien sulamisvedet hyödykseen. En vain olisi uskonut, että tällaista voi tapahtua, kasvit ovat kuin jättiläisiä aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Palsternakka tarvitsee tasaisen kosteuden

Varsinkin palsternakka on hyötynyt siitä. Olen yrittänyt kasvattaa palsternakkaa aiemminkin, onnistumatta kunnolla. Vikana on ollut ilmeisesti kuivuus, joka usein on tullut toukokuussa kylvöjen jälkeen. Tänä vuonna palsternakat ovat aivan valtavia, ainakin nuo maanpäälliset osuudet. Juurta en ole tarkistanut. Agronomin kandidaatinharjoituspuutarhassa oli palsternakkoja, mutta niissäkään ei ollut näin valtavaa naatistoa. Toki sato on maan alla, ja siitä en tiedä vielä mitään. Multa on viime syksynä kasvihuoneen pohjalta kaivettua multaa. Keväällä maa oli ilman katetta siihen asti, kunnes sain naapurilta leikkuujätettä. Siinä oli mukana myös sammalta ja sekoitin vielä vähän saveakin, ettei tule hydrofobiseksi. Sammal on ollut tosi hyvä juttu seassa. Pinta on pitänyt kosteutta hurjasti paremmin kuin pelkkä ruohosilppu.


Keltajuuren lehti hurjan iso

Kasvatan keltajuurta tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Syyskylvö ei ollut sille hyvä juttu, tai sitten se on tullut tallotuksia kasvimaan päässä epähuomiossa. Kylvöistä iti vain muutama siemen. Laitoin kuitenkin varoiksi keltajuurta myös keväällä esikasvatukseen ja ne ovat nyt tosi hyvässä kasvussa.


Keltajuuri rehevänä.

Toivottavasti myös maanalainen sato on isoa. Maa on ainakin kuohkeaa, koska syksyllä laitettiin kasvihuoneesta uutta maata todella paksu kerros.


Oravien talvijemmoista auringonkukkia

Oravat piilottavat lintulaudalta ruokinta-auringonkukansiemeniä pihaan. Keväällä ne sitten itävät hauskoina ryppäinä. Kerään nämä ryppään ja istutan erikseen. On aina ihan yllätys, että minkä kokoinen kasvi tulee. Joskus ne ovat sellaisia matalia ja pienikukkaisia, mutta tänä vuonna näkyy tulevan jättiauringonkukkia. Mutta ei se ole ainoa yllätys, ryppäitä on ollut paljon enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen saanut niistä oikein kunnon istutuksia.

Oravien varastoimasta siemenestä jättiauringonkukka valkosipulipenkissä. Käsi mittana.

 

Latva-artisokkien ja timjamien kanssa on auringonkukkarivi.


Mansikoiden tilapäispenkissä on myös auringonkukkarivi.

Yksi latva-artisokka muodostaa jo nuppua, eli sitä syötävää osaa. Nyt pitää olla tarkkana, ettei kerää satoa liian myöhään, kuten on aikaisemmin tapahtunut. En muista, että kukintoa olisi tullut näin aikaisin edellisinä kasvatuskertoina. Jotain kirvoja tms. on kukinnossa, mutta suihkuttelen niitä vesisuihkulla pois.


Latva-artisokan nuppu, eli sato-osuus.



4 kommenttia:

  1. Onpa komeat palsternakan naatit! Muista antaa niiden olla maassa mahdollisimman pitään syksyllä, juuri alkaa kasvaa kunnolla vasta syksymmällä ja jatkaa kasvuaan ihan pakkasiin asti. Syyskylvö olisi varmaan pitänyt minunkin tehdä palsternakalle, sillä kevätkylvöistä on itänyt ilmeisesti vain yksi taimi ja sekin on vasta viiden sentin korkuinen. Oli vain liian kuivaa ja kuumaa (ja vanhat siemenet). Tänä vuonna pitää olla paremmin hereillä syksyllä ja kylvää viimeistään siinä vaiheessa kun sääennusteissa luvataan ensimmäistä pakkasjaksoa. Sellainen kun voikin täällä jäädä pysyväksi talveksi niin kuin viime syksynä kävi ja kuka sitä nyt umpijäiseen maahan kävisi siemeniä ripottelemassa kymmenen asteen pakkasessa.
    Satonäkymäsi vaikuttavat varsin komeilta muutenkin. Luin juuri edellisen postauksesi ja kyllä näytti niin rehevältä kasvu, ettei voi kuin ihailla. Pensasmustikoissakin valtavasti raakileita! Hyvin ovat täälläkin hyötykasvit kasvaneet tänä kesänä mutta en ole niin ahkera lannoittamaan ja suojaamaan verkoilla satokasveja kuin sinä. Niinpä sitä hävikkiäkin vähän tulee välillä. Onneksi etanoita ei ole vieläkään näkynyt kasvimaalla, mikä on varsinainen ihme minusta. Hyönteiset tekevät pientä tuhoa pelto- ja valepeltoetana-armeijaan verrattuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna ei ole näkynyt etanoita, mutta viime syksynä oli aivan valtavasti lehtokotiloita. Niitä ei ollut ollut koskaan aiemmin ja saimme varmastikin erään kukkalahjoituksen mullassa. Lahjoittajan pihassa on tosi paha kotilo-ongelma. Yritin kyllä poistaa munat ja kaikki, mutta ilmeisesti en onnistunut. Tänä vuonna tosiaan kaikki tuntuu kasvavan ihan hurjasti. Toki maassa on paljon ravinteita, kun on uutta kompostimultaa ja taimille on laitettu lannoitus istutuskuoppaankin. Ajatteles, noi palsternakat ovat kasvaneet vielä lisääkin. Hyvä kun kerroit, että juuri kasvaa vasta syksyllä. Olisin ottanut liian aikaisin ja sitten pettynyt satoon. Juuri kun olen monessa paikassa kertonut, että pensasmustikoita ei ole linnut käyneet syömässä, niin nytpä ovat. Naapuri kaatoi ison kuusen, joka tuli mustikoiden päälle. Ilmeisesti se suojasi linnuilta, sillä nyt harakat käyvät syömässä sinertävät. Räkättirastaat taas käyvät ottamassa punertavat tomaatit ruukkutomaateista. Pitää harsottaa nekin nyt, että jää meillekin jotain satoa. Kaalikoita on tosi paljon tänä vuonna. Uskon, että ilman kaaliverkkoa, ei olisi tullut mitään satoa.

      Poista
    2. Meillä oli myös viime ja toissa kesänä paljon lehtokotiloita (ei ongelmaksi asti sentään) mutta tänä vuonna niitä on ollut selvästi vähemmän. Ollaan kyllä keräiltykin mutta se ei selitä sitä, että tyhjiä kuoria on myös löytynyt paljon. Joku niitä selvästi pistelee poskeensa, mistä olen hyvin iloinen.
      Kaalikoita on täälläkin ihan älyttömästi, mutta näyttävät mieltyneen nauriin lehtiin melkeinpä jopa enemmän kuin lehtikaaleihin. Matalammat kyssäkaalit ovat saaneet olla vieläkin paremmin rauhassa.
      Pahus noita räkättejä! Ovat aina askeleen (tai siiveniskun) verran edellä.

      Poista
    3. Tänä vuonna tosiaan noita räkättejä on paljon enemmän kuin moneen vuoteen. Lehtikaalit, jotka laitoin ihan vain koristukseksi punaisen apilan viereen, sen siis jossa on punaiset lehdet ja on siinä pari pienikukkaista samettikukkaakin, ovat saaneet olla melko rauhassa, samoin maitohorsmien keskellä olevat lehtikaalit. Toivottavasti ensi vuonna olisi edes hieman vähemmän kaalikoita. Ei taida linnut popsia niitä suuhunsa. Puissa ei ole ollut kirvoja sen jälkeen, kun lisäsin pönttöjä hurjasti. Tajusin tuon vasta tänään, kun istuin puolisoni kanssa ruokapöydässä. Hyttysten loppuminen huomasi toki heti, mutta tosiaan puissakaan ei ole ollut enää kirvoja. Keväällä tiaiset ja pikkuvarpuset käyvät ahkerasti kaikissa puissa syömässä, herkuttelevat varmaan koloissa talvehtineilla hyönteisillä.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla