Sadon ravinnepitoisuudet: miten niihin voi vaikuttaa? How much nutrients are in your plants?

Oletko tullut miettineesi, mistä riippuu kasvattamasi sadon ravinnepitoisuudet?

Kasvi ottaa ravinteet maasta, eli kasvimaasi multa/maa määrittelee, paljonko saat ravinteita sadostasi. Pääravinteita typpeä, fosforia ja kaliumia saatat lisäillä lannoitteilla, mutta hivenravinteita ei välttämättä tule aina niiden mukana. Käyttämällä kompostimultaa ja kateviljelyä saat kasvimaallesi näitä ravitsemuksellisesti hyvin tärkeitä ravinteita, joita määrällisesti kasvit ja sinä tarvitsette kuitenkin vain vähän, siitä tulee nimi hivenravinne.

Maailmalla on alueita, joilta puuttuu tiettyjä ravinteita ja niitä pitää lisätä maahan, jotta ihmiset ja eläimet saavat kaiken tarvitsemansa. Tietyllä alueella esiintyvää paikallista sairautta kutsutaan endeemiseksi sairaukseksi ja maaperän ravinnepuutokset ovat eräs endeemisten saurauksien syy.

Suomessa tällainen maaperästä puuttuva aine on seleeni. Tämän vuoksi kotieläinten rehuun lisätään seleeniä. Seleeniä emme kuitenkaan lisäile kotipuutarhoissamme maahan, mutta otin tämän yhtenä esimerkkinä esille.

Kullakin ravinteella on oma merkityksensä kasvin kasvussa ja kehityksessä. Siksi tasapainoinen ravinnetila on kokonaisuudessaan paras. Viljelykierto-postauksessani kerron kasvivaihtelun merkityksestä ja kateviljelyn eduista.

Have you ever thought about the nutrient content of the crop you have grown?

The plants take the nutrients from the ground. It is the soil / land of your garden that determines how much nutrients you get from your harvest. You may add nitrogen, phosphorus and potassium as fertilizer, but micro-nutrients may not always come with them. By using compost and mulching, you get these nutrients which are nutritionally important for the plants and you, even if the required amounts are only very small. That is why they are called micro-nutrients.

  

There are some areas in the world where is a lack of certain nutrients and need to be added as fertilizer. Otherwise people and animals do not get all nutrients what they need to stay healthy. A local disease occurring in a certain area is called endemic disease. The nutrient deficiencies in the soil are one of the reason that causes the endemic diseases.

  

In Finland, such a soil-missing substance is selenium. Therefore, selenium is added to animal feed. However, selenium is not added to our home gardens, but I took this as one example. 

Each nutrient has its own meaning for plant growth and development. Therefore, the balanced nutrient state is the best in its entirety. In my crop rotation post, I tell you about the importance of plant fluctuation and the benefits of roof cultivation.

Kompostin tyhjennysaika Time to empty the compost

 

 Tähän aikaan vuodesta alkaa täyttövuorossa oleva komposti yleensä osoittaa tyhjennystarvetta, ja näin myös tänä vuonna.

Ihan hyvä hetki sinänsä, sillä muhivan kompostorin massa on nyt valmista siirrettäväksi säkkiin odottamaan kevään kylvöjä.

 

Tämän jälkeen ehtiikin yleensä kevät saapua ja ilmat lämmetä siihen mennessä, kun seuraava tyhjennys pitää tehdä. Tyhjennysväli on joskus 6 viikkoa ja joskus 10 viikkoa.  Tällä kertaa se näkyy olleen 7 viikkoa. Aika vaihtelee tehtyjen ruokien mukaan. Joissakin kuorimista ja muuta valmistelua on enemmän kuin joissain toisissa. Esimerkiksi perunamuusissa tulee kuorijätteet, kun kaikissa muissa valmistusvaihtoehdoissa syömme perunat kuorineen.

Kuvassa näkyy vähän huonosti, koska mittariin pääsee kosteutta lasin alle, mutta lämpöä on eilisen kääntämisen jälkeen 78 astetta. (kello 14 kohdalla on 60 astetta, seuraava näkyvä luku on 70 ja viisari on juuri nipin napin alle 80 asteessa). Kuvan massa on siis ollut 7 viikkoa kompostissa ja on nyt jo näin multaisaa.

Kesällä tämä muhimassa ollut komposti on mainiota kateviljelyyn käytettävää tai kasvualustaksi, jonka päälle laitetaan laihempaa multaa siemeniä varten. Kompostimultaan suoraan ei voi vielä keväällä kylvää, sillä se on siemenille liian voimakasta. Vältä myös hentojen taimien kanssa kosketukseen joutumista, myös niille se voi olla liian voimakasta. Itse olen saanut loistavat purjot laittamalla kompostikatetta niille pitkin kasvukautta. Purjohan tarvitsee paljon ravinteita.

Rakenna kompostori talvella kuntoon

Puutarhassa on taukoa töistä, joten nyt on enemmän aikaa valmistella rakentamista vaativia juttuja.

Iltalukemista Sinulle osiossa esitellyssä Kotikomposti -kirjassa on toimivan kompostorin ohjeet. Itselläni on ohjetta muokattu sen verran, että routalevyt ovat kaksinkertaiset seinässä ja kannessa ja rakenne on kiinteä, niitä ei siis pureta tyhjennettäessä.

Sisäpinta on vanhemmassa kompostorissa puretun kylmiön seinää ja uudemmassa on romuttamolta ostettua ruostumatonta terästä. Pohjalla molemmissa 0,5 cm rei'illä ruostumatonta terästä, myös romuttamolta ostettua. Kompostorien kulmien alla on laatat, jotta ilmaa menee riittävästi sisään. Seiniä en ole rei'ittänyt mitenkään. Talvella tilkitsen lumella aukot edestä ja sivusta, joten takaa pääsee talon läheltä vähän ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa sisään. Hiiret pääsevät sisään, jos reiät ovat isompia kuin 0,5 cm. Tosin 70 asteen lämpö ei ehkä ihan houkuttele oikeasti jyrsijöitä, mutta jyrsijätorjunnasta on huolehdittava joka tapauksessa riittävästi.

Mittasuhteissa kannattaa ottaa huomioon käyttäjän pituus, jotta yltää tyhjentämään säiliön myös pohjalta. Tyhjennyksessä käytettävän talikon mitat myös vaikuttavat siihen, miten leveä on kätevä. Pystysuorassahan massaa ei oikein pysty nostamaan.

Kirjassa neuvotaan, että kompostilla pitää olla maayhteys, mutta itse olen todennut, että tämä korotettu malli toimii paremmin. Mikrobeja on myös kyllä riittävästi käytetyssä kompostorissa.

Vanhemman laudat ovat kotipihan tammesta tehtyä lankkua, eivätkä ne ole lahonneet vielä 16 vuoden aikanakaan. Routalevyt pitää kohta tosin uusia, sillä ne toimivat myös hyönteishotellina ja reikiä on syntynyt jo melkoisen monta.

Seosaine on kannellisessa tynnyrissä täytettävän kompostorin vieressä. Täyttörytmi menee niin, että oikeanpuoleiseen laitetaan uudet tavarat ja kun kompostori täyttyy, on aika siirtää muhinut kompostimassa vasemmanpuoleisesta suursäkkiin odottamaan käyttöä ja oikeanpuoleinen siirretään tyhjennettyyn vasemmanpuoleiseen. Muuta kääntämistä ei tarvita, jos seosaine sisältää myös niitä karkeita kappaleita, esimerkiksi oksahaketta vähän isommastakin oksasta.

Muista tyhjentää kompostori!

Tyhjennän tässä vaiheessa aina kompostorin, jotta sinne ehtii kertyä uutta massaa vielä ennen pakkasia. Jos kompostorissa oleva massa on liian valmista siinä vaiheessa, kun tammikuun pakkaset paukkuvat, on riskinä kompostin jäätyminen ja tilan loppuminen kesken ennen kevättä. Jäässä olevaa kompostia on nimittäin ihan mahdotonta tyhjentää. Uuden massan kompostoituminen käynnistyy hyvään vaiheeseen, eikä ulkoilman viilentyminen haittaa enää mitään. Lämpötilaeroa voi olla 90 astetta: ulkona 20 astetta pakkasta ja kompostorissa 70 astetta lämpöä.

Tyhjennettävän massan voi vaikka säkittää vahvoihin mustiin jätesäkkeihin. Pistelet pussin kylkiin reikiä, jotta massa saa ilmaa eikä ala mädäntyä. Pussittamisen edellytyksenä on tietenkin, että siihen ei laiteta niitä ihan uusimpia kerroksia, joista rotat ja muut jyrsijät ovat myös kiinnostuneita.

Musta jätesäkki lämpenee kevään auringossa varhain ja kompostoituminen jatkuu rauhassa. Rikkaruohojen siemenet eivät myöskään pääse pussiin ja multa pysyy rikkaruohottomana, vaikka et heti ehtisikään sitä käyttää.

Kevään kylvöksiähän ei tuoreeseen kompostimultaan voi laittaa, koska se on taimille liian ravinteikasta eli voimakasta. Voit esimerkiksi vetää uran kylvörivin kohdalle, laittaa pohjalle kompostimultaa ja sen päälle kerroksen vähäravinteista vanhaa multaa, johon sitten kylvät siemenet. Siemenen on helppo itää ja kun taimi on päässyt hyvään kasvuvauhtiin, yltävät sen juuret kompostimultaan ja kasvuvoima tulee juuri oikeaan aikaan taimen käyttöön. Porkkanat voi kylvää vaikka jo nyt syksyllä, joten ei tarvitse välttämättä lainkaan säkittää vaan saat sisällön heti käyttöön. 

PS. muista varata seosainetta lähelle kompostia jo nyt syksyllä, jotta talvella ei tarvitse kaivella tynnyreitä lumen alta. Itselläni on isoissa 250 litran saaveissa lehtipuuhaketta, jota käytän seosaineena. Tämänhetkinen hake on tehty lehdellisistä koivun oksista. Lehdet murustuvat pieneksi sutuksi, joka kerää keittiöjätteen kosteuden tehokkaasti. Isommat oksanpalaset pitävät massan ilmavana ja koivu myös kompostoituu nopeasti. Tämä on selkeästi kaikkein paras seosaine minun mielestäni. Seuraavaksi parasta on lehdettömistä oksista tehty hake, johon lisää sahajauhoa keräämään kosteutta. Joissakin oppaissa sanotaan, ettei saa laittaa sahajauhoa, ei saa laittaa havupuita jne. Oksahake on milloin kuusesta, milloin männystä milloin mistäkin, riippuu ennen kaikkea siitä, mitä naapureilta olen saanut. Ja aina on seos toiminut ihan hyvin. Ihanat naapurit!!! pitävät hakemäärän kunnossa.