Mut hei eiks ookki hieno!

 Mutta tuliko siitä sittenkin uima-allas?

Kasvihuoneen sokkeli

Kasvatan kasvihuoneessa maassa, eli en laita laatikoita enkä laareja. Kuvan takaosassa näkyy vanha kasvihuoneeni, jota olen lämmittänyt monta vuotta hevoskalla eli hevosenlannalla. Siinäkin pohja on huomattavasti maan pintaa alempana. Alun perin kaivoin sen alemmas, jotta sain kasvihuoneeseen lisää korkeutta, mutta se on osoittautunut hyväksi myös veden osalta. Kun ulkona sataa ja maa kastuu, siirtyy kosteutta myös kasvihuoneeseen alakautta.

Uusi on ehkä liian iso hevoskalämmitykseen

Olen tässä pohtinutkin, että korjaan siltikin vielä vanhan kasvihuoneen ja pidän sen taimetushuoneena. Korjauksessa laitan valmiiksi taimihyllyt, sekä rimat, että keväällä saa sisäpuolelle tuplahuoneen lämmöneristystä varten. Kaksi kasvihuonetta on hyvä, koska keväällä on usein taimia vielä jäljellä siinä vaiheessa, kun haluaa laittaa jo kurkut ja tomaatit kasvamaan. Taimien jälkeen aion kasvattaa yrtit, esimerkiksi basilikan tuossa pienessä kasvihuoneessa.

Säkeissä savista kivennäismaata.

Kasvualustan rakentaminen käynnissä

Kasvihuoneen pohjaa varten kaivoimme hurjat määrät maata. Päällä oli ensin itse tehtyä kompostimultaa ja pohjalla sitten hyvin savipitoista kivennäismaata. Olin kauhuissani, että mitä ihmettä teen tuolle savimaalle, jota oli valtavat säkit täynnä. Yllättävää kyllä, sokkelin ulkopuolella laitettujen eristelevyjen ja patolevyjen jälkeen kuopan täyttämiseen menikin aika paljon maata. Säkeissä maa oli ilmeisesti melko löyhästi pakkautunutta ja sokkelin viereen maa tiivistettiin hyvin. Nyt kaiken lopun taidan saada laitettua takaisin kasvihuoneeseen. En tietenkään halua kasvattaa mitään savisessa kivennäismaassa, joka on aivan liian raskasta ja tiivistä sellaisenaan. Sitä pitää parantaa hurjasti.

Miten parannan savisen kivennäismaan?

Laitoin alueemme Fb-ryhmään jälleen uuden ilmoituksen: onko sinulla risuja nurkissa, voin noutaa ne haketettavaksi. Nyt jo olen saanut kahdelta asukkaalta viestin, että saa noutaa. Tänään haen peräkärryllä. Lisäksi saan edelleen nurmikonleikkuusilppulahjoituksia. Nyt siis haketan valtavat määrät risuja, sekoitan siihen nurmikkosilppua ja kivennäismaata sekä tyhjennän kaikki muhituskompostit aina suoraan kasvihuonekuoppaan. Tällä tavoin saan lisättyä maan orgaanisen aineksen pitoisuutta. Osa massasta on valmiiksi maatunutta ja osaa alkaa maatua, eli mikrobitoiminta pysyy vilkkaana hyvin kauan. Istutan myös lieroja maahan, niin hajotustoiminta jatkuu varmasti pitkälle tammikuuhun, ennen kuin maa on liian kylmää. Päälle laitan nimittäin moninkertaisen hallaharson pitämään maata lämpimänä. Maasta alapuolelta nouseva lämpö lämmittää pitkään.

Miksi näin jykevä sokkeli?

Koska kasvatan maapohjassa, vaihdan maata aina välillä ja sisäpuolelta tulee yhtä lailla maan painetta kuin ulkopuoleltakin. Halusin tukevan sokkelin, jossa kasvihuone pysyy paikallaan ja suorassa, vaikka vähän kaivellaankin maata ja maan korkeus vaihtelee. Sokkeli on lecaharkoista ja suojattu molemmin puolin patolevyillä maan kosketukselta. Sokkelin yläosassa on vielä kosteussulku, ettei sade pääse kastelemaan sokkeli.

Sokkelin rakentaminen oli hauskaa

Meillä ei ollut  mitään aiempaa kokemusta tällaisesta työstä. Meillä oli hauskaa, kun mittailimme ristimittoja kerta toisensa jälkeen, jotta varmasti on kaikki seinät suorassa. Itse opin käyttämään rälläkkää ja apupuutarhuri oppi muuraamaan. Nyt jo suunnittelimme uusille taidolle käyttöä mökille apupuutarhurin puutarhaan.

Lieroja on jo työssä 

Maahan on jäänyt lieroja, vaikka kaivoimme tosi syvälle. Kuopassa on tosi tiukkaan pakkaantunutta maata. Jätimme keskelle nimittäin kasan, kun kaikki säkit olivat täynnä. Nyt se tallottu kovaksi ja lierot ovat kaivaneet tunneleitaan. Pinnalla näkyy kikkareet, kun onkalosta on pitänyt tuoda maata pois. Nämä onkalot ovat tärkeitä maan hyvinvoinnilla. Harmi, että joudumme häiritsemään niitä vielä, sillä tuo keskikumpu sekoitetaan hakkeeseen ja kompostiin.

Lierojen onkaloiden kikkareita.

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?

Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.

Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?

Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.

Maan koostumus

Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.

Maalaji

Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.

Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi

Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti

Huokoset ja alaspäin valuva vesi

Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.

Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 

• kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
• huokosia, 
• joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
• joissa on kasvien juuria varten ilmaa.