Tätä odotettiin jo kovasti

 Kaatosade ollutkaan kuin pieni kostea hönkäys

Jos sade tulee täysin kosteutta imemättömälle pinnalle, syntyy helposti vaikutelma runsaasta sateesta. Kaikki satanut vesi jää näkyviin. Jos pinta on lisäksi sellaista, että vesi jää pisaroiksi, vesi näkyy todella selvästi.

Kun sama vesimäärä sataa savesta sisältävälle multavalle kasvimaalle, lopputulos on aivan toinen. Maan vedenpidätyskapasiteetti on niin suuri, että kaikki sade pystyi imeytymään ihan pintaan. Siirsin pinnalta ihan ohuesti multaa ja alla oli kaikki ihan vielä kuivaa. Tämä on hyvä esimerkki myös siitä, että jos kastelee kukkamaita tai kasvimaita, pitäisi kerralla antaa runsaasti vettä, jotta maa kastuu oikeasti syvälle. Muutoin kasvit kasvattavat juuria vain pintaan ja ovat alttiita kuivumiselle. No, sateen määrälle ei voi mitään, eli joskus voi käydä näin. Onneksi samana päivänä vähän myöhemmin satoi vielä runsaasti ja pitkän aikaa. Maa kastui kunnolla.

Oman kasvimaan vedenpidätys- ja -läpäisykykyä voi vähän testailla. Kaataa kerrallaan runsaasti maahan ja seuraa, miten nopeasti vesi imeytyy ja toisaalta, miten syvälle vettä riitti. Jos vesi imeytyy ihan yläkerroksiin, maassa on hyvä pidätyskyky, jos imeytyy tosi hitaasti, on huono läpäisykyky, ja jos solahtaa kuin viemäristä, on hyvä läpäisykyky ja todennäköisesti huono pidätyskyky. Tähän on olemassa ihan oikeita peltomaan laatutestejä, joita voisi myös kotipuutarhuroijat käyttää, mutta meille ei ole niin tärkeää saada tarkkoja mittaustuloksia.

Nämä vedenpidätys- ja -läpäisykyvyt riippuvat maan rakenteesta, maan multavuudesta ja savespitoisuudesta. Näistä on ollut blogissani monia kirjoituksia. 

Maan rakenne puutarhassa

Miten tasoittaa maan olosuhteita

Mistä saa tasoittavia aineita

Maan merkitys puutarhassa onnistumiseen

Kosteuden hallinta

Saven hyvistä ominaisuuksista

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?

Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.

Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?

Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.

Maan koostumus

Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.

Maalaji

Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.

Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi

Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti

Huokoset ja alaspäin valuva vesi

Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.

Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 

• kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
• huokosia, 
• joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
• joissa on kasvien juuria varten ilmaa.

Onko kasvimaasi rakenne kunnossa?

Miltä kasvimaasi näyttää poudalta tai sateella?

Savimaa, jossa ei ole hyvää rakennetta.

Sateella huomioitavaa

Syksyn sateiden saapuessa, tarkastele kasvimaasi reagointia sateisiin. Jääkö vesi pitkiksi ajoiksi kuoppiin imeytymättä? Syntyykö vesipuroja, jotka kuljettavat maata? Imeytyykö kaikki vesi välittömästi sateen aikana?

Sateen jälkeen huomioitavaa

Sateen jälkeen tarkastele, miltä kasvimaan pinta näyttää? Näetkö pieniä rakeita, vai onko koko pinta liettynyt tasaiseksi massaksi? Onko kuivunut pinta tiukkaa ja kovaa kuin betoni, vai murenevaa?

Sormin tunnusteltavaa ja tutkittavaa

Ota maata hieman käteesi ja yritä rullata ohutta makkaraa. Miten ohueksi pystyt rullaamaan, ennen kuin pötkö katkeaa?

Nämä kaikki ovat helppoja kotitestejä, joiden avulla voit arvioida kasvimaasi maan rakennetta sekä maan savipitoisuutta. Kirjoitan näistä tarkemmin blogin yläpalkissa oleviin teksteihin talven aikana. Pysy kuulolla!