Näytetään tekstit, joissa on tunniste talteenotto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talteenotto. Näytä kaikki tekstit

3.4.2023

Miten autan kestävää kehitystä?

 Sadevesi, huussi ja oma multa

"Eihän vesi niin kauheasti maksa", mulle on sanottu monesti, kun intoilen sadeveden kanssa. No, kaikki on hyvin suhteellista, siis rahassa mitattuna, mutta ei tässä nyt siitä ole kysymys.

Päällä on verkot, jotta oravat, hyttyset ja roskat eivät mene saaveihin. Kuvauksen ajaksi verkot otettu pois.

Hulevesi

Meillä oli Porissa Porin kaupungin infran asiantuntijat pitämässä alueen suulle puutarhaseuralle Satakunnan puutarhaseuralle, luentoa hulevesistä. Vaikka olen kerännyt sadevesiä talteen 20 vuotta, niin silti sain vielä lisää intoa ja ymmärrystä, miten tärkeää toimintaa teen. Hulevedet nimittäin ovat niitä sadevesiä, jotka johdetaan kaupungin infraa pitkin jokiin ja meriin, likoineen päivineen. Ne eivät mene puhdistusasemien kautta. Ajattelepa tätä!

Oma osuuteni hulevesissä on niiden tuottamatta jättäminen niin paljon kuin mahdollista. Sitä varten olen haalinut suuren määrän isoja saaveja ja 1000 l säiliön, eli ns. kuutiotankin. Jotta kaatosateella ei tarvitse olla siirtelemässä tynnyreitä, kytken saavit yhteen lappo-ilmiöllä. Vuosien ajan olen oppinut, että huhti-toukokuun sateet pitää ottaa kaikki talteen, sen jälkeen alkaa aina kuiva kausi, juuri kun kylvökset tarvitsevat kasteapua itääkseen.


Tänä vuonna otin varaslähdön ja laitoin ensimmäisen keruun jo 20.3. En usko, että tulee enää niin kovia pakkasia, että tynnyrini jäätyisi. Päivät ovat niin paljon plussalla, että vesi ehtii lämmetä ja veden suuri ominaislämpökapasiteetti auttaa estämään jäätymistä yön aikana, vaikka lämpötila laskisikin pakkasen puolelle.



Hulevesiä voi vähentää muutenkin kuin keräämällä niitä tynnyreihin myöhempää käyttöä varten. Tähän sain oikein valtavaa pontta luennolla. Sadevedet voi ohjata pihassa kaivantoon, jossa vesi viipyy ja imeytyy vähitellen maahan tai ylivuotona ohjataan rankkasateella kaivoon. Viipymä auttaa kuitenkin puhdistamaan vettä, kiintoaines laskeutuu maahan. Meillä on salaojasysteemit, eli tällä viipymällä ei ole puhdistusmerkitystä, kun vesi tulee ilman roskia katolta ränniä pitkin, mutta vähentäisi se kuitenkin hulevesi-infran rasitusta kaatosateella ja jokeen menevän huleveden määrää.

Meidän asuinalueellamme on isohkot syvänteet tonttien ja ajotien välissä. Jotkut talot ohjaavat rännit suoraan tähän syvänteeseen, jossa viipymää tapahtuu.

Ja lopulta maahan imeytymättömät vedet menevät kaivoon, josta matka jatkuu kiven heiton päässä olevaan Kokemäenjokeen.


Omaan pihaan vedenkeruusyvänne ja sopivia kasveja siihen

Omaa vesiaihetta pihaan olen siis nyt alkanut suunnitella kevään aikana ja tarkoituksena toteuttaa ainakin jollakin tasolla jo tänä vuonna. Luennolla saimme listan kasveista, jotka ovat omiaan tällaiseen vesiaiheeseen. Samoja kasveja on laitettu Porin uusimmalle asuntomessualueelle, jossa on monia eri hulevesiviipymämenetelmiä kokeilussa.


Tästä rännistä tulevat vedet aion ohjata tuossa taaempana olevalle alueelle. Vähän pitää kaivaa ja tehdä perustusta, mutta se nyt vain on pelkkää hyötyliikuntaa.



Kerättyä sadevettä käytän sitten kasvimaan kylvöjen kastelussa ja kasvihuoneen tihkukastelusysteemissä. Pidän myös ajatuksesta, että käyttämäni vesi ei ole kloorattua ja se on lämpimämpää kuin +4 astetta.

Huussi

Huussi on toinen lempikohteeni. Toistaiseksi meillä on kaupunkiasunnossa vielä vesivessa, mutta haaveissa on kompostoiva huussi. Niiden hinnat, siis sellaisten kaupunkiversioiden, ovat vain niin tähtitieteellisiä, että toistaiseksi jääkin haaveeksi. Mökillä sen sijaan meillä on vesivessan lisäksi huussi, joka on paljon suuremmassa käytössä. Vesivessa on vain erityistilanteita varten. Huussiin olen itse rakentanut systeemin: porasin tynnyrin pohjaan 10 mm reikiä kauttaaltaan ja vähän sivulle alareunaan. Tynnyri on suuressa laastipaljussa, joka on täytetty kalkitsemattomalla turpeella. Kuivikkeena huussissa käytetään hamppusilppua, eläinkuiviketta. Reiät tynnyrin pohjassa päästävät nesteet valumaan alapuolella olevaan paljuun ja kalkitsematon turve imee nesteet ja typettömänä sitoo hajut. Huussi on täysin hajuton myös kuumimmilla kesähelteillä. Kapasiteetti riittää yhteen kesään. Syksyllä vaihdan tynnyrin, laitan sen sateelta suojaan katettuna, annan kompostoitua seuraavan vuoden sinällään ja vuoden päästä jälkikompostoin vielä lämpöeristetyssä kompostorissa. Mullan käytän kukkamaissa ja koristepensaissa. Materiaalit olivat halpoja ja kuivikkeet myös, eli ratkaisu on todella edullinen.

Jostain syystä en ole ottanut siitä yhden yhtä kuvaa.

Jotenkin houkuttaisi laittaa kaupunkiin pihaan myös huussi, vaikka leikkimökkiin, joka ei ole enää leikkikäytössä. 😉


Oma multa, puutarhan kulta

Vuosia olin mullan suhteen omavarainen. Sitten laajensin kasvustoja palstaelämään ja oma kompostimulta ei enää riittänyt joka paikkaan. Katemateriaalinkin riittävä saanti oli ajoittain tosi vaikeaa. Nyt olen joutunut luopumaan palstasta ja kasvatan vain kotipihassa, eli omavaraisuus onnistuu jälleen. 

Kompostoin omat ja parin naapurin biojätteet, yhteensä 5 aikuisen ja 2 lapsen biot päätyvät meidän kompostiimme. Kompostit ovat itse tehtyjä, lämpöeristettyjä, jyrsijäsuojattuja. Seosaineet haketan itse ja risujen saanti on turvattu naapuriapuna. Asuinalueella hyvin monet tietävät, että meidän pihaan saa tuoda loputtomasti risuja.

Olen hyvin tarkka, että kompostin lämpö nousee yli 60 asteen, jotta massa hygienisoituu. Lopputuloksena on rikkaruohovapaata ja haitallisista mikrobeista vapaata laadukasta multaa. Oman kompostimullan kanssa en ole tarvinnut muuta lannoitusta kasvimaissani. Käytän puolivalmista, hygienisoitua, kompostimultaa myös katteena, jotta lieroille ja mikrobeille riittää purtavaa myös maassa. 





Tämä kirjoitus on osa yhteiskirjoitussarjaa, jossa moni blogisti julkaisee  kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9.00 yhteisestä aiheesta kirjoituksen. Meitä blogisteja paimentavat  #suuntanaomavaraisuus -postauksissa Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi). Oma puutarhani sijaitsee kasvuvyöhykkeellä 2.


Vyöhyke 1

Kakskulma

Maijalassa

Apilankukka

Vyöhyke 2

Oma tupa, tontti ja lupa

Vyöhyke 3

Harmaa torppa

Evildressmaker

Villarmo

Caramellia

Vyöhyke 4

Korkeala

Vyöhyke 7

Korpitalo



26.3.2023

Kompostia kasvimaalle

Kevät odotuttaa, mutta linnut ovat jo aloittaneet valmistautumiset    

Tyhjensin talven aikana kertyneet kompostit kasvimaan päälle lumelle. Tumma massa sulattaa auringon avulla lunta ja pieneliöt toimivat ruoka-apuna pesintäänsä aloittaville linnuille. Meillä tontilla 9 linnunpönttöä, joissa asustaa useita lintupariskuntia, varsinkin pikkuvarpusia. Naapurien kuusissa on myös vilkasta pesintää, eli hyönteisiä ja pieneliöitä on tarpeen olla runsain mitoin hyvän pesintätuloksen avuksi. Tosin tästä on kyllä sekin hyvä puoli, että hyttysiä ei pahemmin ole pönttöjen asentamisen jälkeen ollut vaivoinamme. Jos olisi vain yhdestä vuodesta kokemusta, niin voisi olla sattumaa ja luonnollista hyttysvaihtelua, mutta tätä on kestänyt jo monta vuotta.


 

Harmaa massa, joka näkyy kompostoin seassa, on savea, jota olen laittanut kivennäislisäksi. Nuo vähän pidemmät varret ovat kevyesti kompostoitua kasviköynnöstä sisältä. Lieroille vähän purtavaa.

Naapurin kanssa kompostointi on loistavaa yhteistyötä. Omin voimin uutta massaa ei tule 2 aikuisen ja 2 lapsen taloudesta riittävästi. Kompostia ei saisi pysymään toiminnassa talvikautena. Nyt ei ole mitään ongelmaa. Lämpö 50 astetta, nousee kohta yli 60 asteen, kun laitoin uuden "panoksen", eli tyhjensin naapurin täyttämän tynnyrin kompostiini.


Vettä on nyt kertynyt uskomattoman paljon, maaliskuussa. Tynnyrit ovat lähes täynnä, eli seuraavaksi pitää tehdä siirto 1000 litran säilytystankkiin. Aiemmin olen tehnyt sen hyötyliikuntana, eli ämpäreillä, mutta tänä vuonna ajattelin osta pienen pumpun, jolla saan työn tehtyä. Tässä rännissä, jossa on tämä "rosvo", saan lappoamalla täytettyä 3 tynnyriä yhtä aikaa, kukin 200 litraa. Ihan merkittävä etu siis saada yhden tynnyrin sijaan monta peräkkäin. Kolmella muulla keruupaikalla ei mahdu ketjuttamaan, mutta niissä kerryttävä kattopinta-alakin on pienempi, joten ne ehtii hyvin tyhjentää sadekuuron jälkeen. Yhteensä tynnyreitä on 5*220 l + 2*150 l + 1*200 l + 1*300 l eli 1900 litraa plus se tuhannen litran tankki, joka on kertyneen veden säilytystä varten. Nuo 150 litraiset ovat usein haketynnyreinä kompostia varten, joten 1600 litraa on varsinainen vedenkeruukapasiteetti jatkuvasti. Melkoisen paljon olen siis vuosien aikana kantanut vettä, sillä kaikki vesi kannetaan joko ämpärillä säiliöön tai kasvihuoneen tihkukastelua varten. Nuo tynnyrit täyttyvät kesän aikana useamman kerran. 




30.3.2021

Miten lappo siirtää vettä vesisaavista -video

Entä jos tynnyri täyttyy yöllä?


Nyt saat ohjeet, miten vältyt ylivuotavien tynnyrien ongelmalta. Lappo-ilmiön avulla ketjutat monta sadevesitynnyriä peräkkäin. Kaikki täyttyvät kaatosateella, vaikka itse istuisit sisällä lämpimässä.

Itselläni on 3 tynnyriä yhdistettynä. Jotta lappo ei katkea, älä tyhjennä tynnyreitä kokonaan, vaan jätä pohjalle sen verran vettä, että letkun pää ei hörppää ilmaa missään vaiheessa.