Vähän näppärämpi tapa saada

 altakastelu-allas toimintakuntoon

Ohjeissa mainitaan aina tapa, joka ei ole minun mielestäni mitenkään hyvä. Ohjeiden mukaan vesialtaasta nousevat putket täytetään mullalla. En mitenkään ymmärrä, että mullan sotkeminen altaan veteen olisi hyvä juttu. Multa menee myös kasaan kastuessaan, eli on melko hankalaa painaa multa niin tiiviiksi, että ei jäisi välikohtaa pussiin.

Olen itse ottanut käyttöön kastelukankaan ja käytän samaa tekniikkaa nykyään kaikissa ruukkujutuissa. Näitä altakastelusysteemejä saa tehtyä ihan itsekin. Olenkin tehnyt mökillä DIY-version, jossa altaana on tavallinen laatikko, putkina vesijohtoputkia ja altaan päällä laudat, joiden varassa multasäkki makaa. Ei maksanut mitään, koska kaikki tarvikkeet olivat valmiina. Kuvat ihan alinna siitä.

Tässä työvaiheet, joilla saat tosi kätevästi kaiken onnistumaan. Laita ensin multasäkki maahan ja kansi nurinpäin sen päälle. Leikkaa veitsellä putkien kokoiset reiät muoviin.

Laita kastelukankaasta soirot multasäkkiin.

Pujota soirot kasteluputkista.

Laita pohjasäiliö päälle ja käännä ympäri.

DIY-versio

Altaan täyttöputki  sivulla.

Pikaisen kukkamaan kevättyön vaikutus

 Kasvu vahvaa ja kukintoja hurjasti

Muistatko, kun kerroin, miten kukkamaan saa keväällä todella nopeasti kuntoon? Sen lisäksi, että homma sujuu käden käänteessä, se tuottaa hyvinvoivan kasvimaan.

Kevät ja kesäkuu on ollut kovin kuiva, mutta eipä ole kuivuus haitannut kukkamaata. Paksu kompostikate pitää kosteuden maassa. Aurinko ei pääse haihduttamaan maan pinnasta kosteutta, eikä pinta kovetu. Koska kompostiin laitetaan tosi paljon kaikenlaista vihreää, on myös ravinteita paljon. En tarvitse muita lannoitteita näihin kukkamaihin lainkaan.

Tuon liljan (ns. keisarin kruunu) varsi on peukalon vahvuinen noissa kahdessa vasemman puoleisessa kasvissa. Aiemmin, kun äiti hoiti vielä näitä, hän joutui aina tukemaan, ettei varret kaadu. Hän ei malttanut rajoittaa päiväliljan kasvua, jolloin liljat eivät saaneet valoa, eikä hän käyttänyt mitään katetta eikä lannoitteita. Maa oli aika paljon köyhtynyt vuosien aikana.

Kylvin tuohon kiven eteen nyt vielä vähän maissia, ihan vain viherkasvustoksi, eli käytin popcorn-jyviä. Kylvin ne suoraan tuohon kompostin pintaa ja laitoin vähän hiekkaa päälle. Tämä on taas tällainen kokeilu, ei haittaa, vaikka mitään ei kasvaisi.

Ukonhatut ovat tänä vuonna todella vahvassa kasvussa.  Koko puska on ihan läpitunkematon. Tykkään näistä tosi paljon. Ovat edesmenneen anopin kukkamaasta pelastettuja.

Raparperin on tuossa ihan vain pölyttäjien iloksi. Nyt vasta huomaan, että en ottanut lainkaan sellaista kuvaa, jossa näkyisi sen iso kukinto. Pölyttäjät tykkäävät siitä kovasti.

Muutama peruna rantahiekkaan

 Onnistuuko vai viekö ensimmäinen myrsky?

Kivikova piha ja ruohosilppu ei jäänyt ainoaksi kokeiluksi. Kolme perunaa ja muutama sipuli pääsivät rantaan hiekkaan. Muistan lapsuudesta, kun hiekkalaatikko laitettiin pois käytöstä ja siihen istutettiin perunaa.

Ensimmäisenä vuonna perunoita tuli jokaiseen taimeen niin hurjasti, että perunat olivat aivan kulmikkaita. Sittemmin kasvuvoima loppui, emmekä osanneet parantaa maata. Perunanviljely loppui lopulta siinä maassa.

Näihin ei laitettu mitään katetta, jotta rantahiekka pysyy puhtaana, eikä innosta muita kasveja kasvamaan.

Jos hyvin käy, näistä tulee samanlainen menestys. Jos ei käy hyvin, ensimmäiset myrskyaallot vievät kaikki mukanaan. Tappio ei ole suuren suuri. Maassa riittää ainakin kosteuttaa, eikä ravinteistakaan pitäisi olla puutetta. Hiekassa on varmasti vuosien ajalta kaikenlaista ravinnetta järviveden tuomana.

Epätoivoinen(ko) yritys?

 Perunat ja sipulit hätäapuratkaisulla maahan

Muistat varmaan, että mökkimme on meteoriitin tekemän järven rannalla ja maa on kaikkialta todella kivistä. Palstoista luovuttuani, on jäljellä vain kotipihan alue (+naapurin piha ☺), mutta haluaisin myös mökille kasvimaan ja kasvihuoneen. Siellä kasteluvettä saisi järvestä, loputtomasti.

Kotipihaan eivät mahtuneet kaikki ostetut siemenperunat, joten laitoin osan pieniin kukkapurkkeihin. Aiemmin olen huomannut, että siemenperunat nahistuvat ja menevät sen takia huonoksi. Tällä purkki-istutuksella yritin estää huonontumisen. Myimme idätettyjä perunoita pojan kanssa joissakin tapahtumissa ja nyt oli enää 12 perunaa jäljellä.

Mökin kovaan ja kuivaan maahan ei pysty kaivamaan kunnon kuoppaa. Sain puoli lapion mittaa syvän pienen kolon, johon nämä perunat tiputin. Sipuleille tein pienen uran. Kolot kastelin ensin huolellisesti, sillä maa oli todella kuiva. Kesti valtavan kauan, ennen kuin se alkoi imeä yhtään vettä.

Lopuksi kaikki saivat katteet ruoho-kuivatammenlehti -silpusta, jonka sain koottua keräävällä ruohonleikkurilla. Huolellinen kastelu vielä lopuksi. Voi olla, että mitään ei kasva, mutta on hauska kokeilla kaikenlaista. Joissakin perunoissa oli jo pieniä mukuloita näkyvissä. Jospa ne edes kasvaisivat isommiksi.