Miltä näyttää kompostimassa 7 viikon ikäisenä?

 Lämpökompostorissa prosessi on todella tehokas

Olen kertonut, että käytössäni on itse tehtyjä kompostoreita kaksi, joista kumpikin on 270 litraa. Toinen on uusille biojätteille täyttöä varten, toisessa massa muhii, eikä uutta biojätettä laiteta sekaan. Aiemmin varastoin muhitetut massat tuhannen litran säkeissä, mutta se oli hankalaa. Säkin suuaukko on laakea ja leviää, kun massaa laittaa sisään. Säkki on ruma, siitä on hanka talikoida kompostia, koska piikit rikkovat säkin, sitä ei saanut liikuteltua, siinä sade kasteli massan ja se jäätyi kovaksi talven aikana. Tässä vain muutamia säkin haittoja luetellakseni. Nyt minulla on kaksi muovista kompostia, molemmat 330 litraa. Nyt saan varastoitua muhitetun massan todella kätevästi.

Tein sinulle taulukon nykyisten biojätteiden kierrosta, kun 3.3. siirrettiin kompostorista toiseen. Joulukuiset jäiset biojätteet laitettiin 17.12. ja nyt ne siirtyivät säilytykseen. Niistä en merkinnyt ylös päivämäärää, jolloin lämpö nousi 60 asteeseen. Noista tammikuista sen sijaan laitoin tiedon muistiin. Hygienisoitumislämpöön ne nousivat 7.2. eli kolme viikkoa täytöstä. 3.3. ne siirtyivät täytöstä muhitukseen ja otin niistä kuvan. Näet, miten ne ovat kompostoituneet jo täysin tunnistamattomiksi. Nyt talvella kierto on hitaampi, kun on tullut vähemmän kompostoitavaa, vaikka on naapuritkin apuna. Kunhan puutarhakausi alkaa, tulee massaa enemmän ja kierto nopeutuu.

Tässä tammikuiset jääbiot, jotka siirrettiin täyttökompostorista muhitukseen. Lämpö oli seuraavana päivänä noussut jo yli 50 asteeseen, eli vaikka on jo näin valmista, niin vieläkin sieltä löytyy mikrobeille syötävää ja lämmöntuotto on voimakasta. Seosaineena on käytetty sekä polttomoottorilla tehtyä omaa haketta, että hamsterin häkistä tullutta hamppukuiviketta. Biojäteastian pohjalla on aina mahdollisia valumanesteitä keräämässä pellettejä, ne kaadetaan kompostiin, kun ovat imeneet nesteitä.

Yllä oleva massa näyttää tältä seuraavana päivänä. Lämpökin jo taas noussut 55 asteeseen.

Illalla lämpö on jo 60 astetta.

Kahden päivän päästä lämpö lähes 70 astetta.

Lämpö nousi 70 asteeseen, siitä en huomannut ottaa kuvaa. Nyt kuitenkin ajattelin, että seuraan kämpökäyrää pidempään. 5 päivän päästä lämpö vähän alle 70 astetta.

Lämpö 66 astetta 6 päivän päästä.

7 päivän päästä lämpö sama.

Naapurit keräävät biojätteensä tynnyreihin, jotka noudan aina nokkakärryillä. Kummallakin yhteiskompostoijanaapurilla on samanlainen tynnyri. Ne täyttyvät eri aikaan, eli toisesta haen useammin tyhjennykseen.

Maassa oleva sotkun näköinen on hamppua, jota käytän liukkauden torjuntaan kompostin edessä olevalla jäällä. 

Tämän verran sain nyt uutta biomassa täyttökompostiin. Ei näytä paljolta, mutta on siinä kolme tuollaista sinistä tynnyrillistä ja päällä itse tehtyä haketta. Massaa on riittävästi, eli lämpö alkaa nousta nopeasti. Jos täyttää pieniä määriä usein, lämpötila ei ryöpsähdä samalla tavalla kuin tässä minulla. Kompostiahan ei tarvitse, eikä oikeastaan edes saa pestä tyhjennysten välillä. Mikrobit tekevät kaiken työn ja siksi on ihan nurinkurista, että haluaisi pestä mikrobit pois aina välillä.

Mukavia kompostointihetkiä sinulle.

Latvikset siirretty isompiin ruukkuihin

 siis mitkä? Latva-artisokat, tuttavallisemmin latvikset

Koen valtavan hankalaksi lausua tiettyjä sanoja, kuten esimerkiksi latva-artisokka, auringonkukka ja varsinkin auringonkukansiemenet. Jotta ei aina tarvitse tuskastua puuroutuvista sanoista, on niille kehitetty helpommat muodot, joita käytän apupuutarhurin kanssa. Latva-artisokat ovat latviksia. Auringonkukka-jutuille ei vain meinaa löytyä mitään. Pitää ehkä jättää koko sana käyttämättä. Jos sinulla on joku hyvä ehdotus, niin olisi kiva, jos laittaisit sen kommentteihin. Apua kaipaan.

Kylvö onnistui valtavan hyvin, lähes kaikki siemenet itivät. Nyt siirtovaiheessa tappioksi tuli kaksi taimea. Onnistuin katkaisemaan niiden juuret. Multa oli vähän liian kosteaa ja ikään kuin jumiutui ruukun reunaan adheesion voimalla, eli vesimolekyylien avulla, ohuena vesivaippana. Nyt taimet näyttävät aivan reppanoilta, toivottavasti selviävät järkytyksestä.

Laitoin ne uuteen hyllykkööni, jonka ostin tutulta. Hän on käyttänyt sitä chilien kasvatukseen. Uskon, että jos lamput kasvattivat chilit, niin kasvavat kyllä minunkin taimeni, jotka eivät ole ymmärtääkseni lainkaan niin vaateliaita kuin chilit. Niitä en ole onnistunut koskaan kasvattamaan satoon asti. Vuorasin takaa ja sivulta foliolla, jota valoa heijastuu niistä takaisin. Valot ovat ajastimella, niin ei tarvitse käydä aamuin illoin huolehtimassa valoista.

4 päivää jälkeen kaksi taimea näyttää edelleen melko heikoilta. Ehkä menetän ne vielä.

Latva-artisokasta aiempi kirjoitus.

Persimoni kasvaa hurjaa vauhtia

 Kunpa en nyt saisi sitä hengiltä

Kastelun kanssa saa olla kieli keskellä suuta. Kasvi on vielä olemattomassa astiassa jossa ei ole pohjareikää. En ymmärrä, miksi sen tuollaiseen ylipäätään laitoin. Olin tosi ajattelematon. Taisin olla niin innoissani siemenestä, etten tullut pohtineeksi asiaa mitenkään loppuun asti.

Tästä kokemuksesta innostuneena taidan laittaa pari muutakin siementä hallitusti multiin. Aiemmin minulla on ollut tapana tyrkätä sitruunaa, appelsiinia, mandariinia ja vaikka mitä viherkasvien ruukkuihin. Joskus ne itävät. Tälläkin hetkellä kiinanruusun ja muratin kanssa kasvaa jokin sitrushedelmä, mutta en tiedä mikä. Sitruuna se ei ole, sillä minulle on kerrottu, että sitruunapuun lehdet tuoksuvat sitruunalle. Taimi on huonossa kunnossa, latva on saanut vetoa ikkunasta. Ruukku oli kesän auringossa ja sateessa. Unohdin sen luumupuun alle. Sateet uittivat koko ruukun ja luulin jo menettäneeni tämän kiinanruusutaimen. Sitkeästi jäi henkiin, kun leikkasin kaikki kuolleet varret pois. Tunnistatko sinä, mikä sitrus tämä on?

Eräässä puutarhaliikkeessä oli koristeappelsiinipuita ja osa niistä oli ruskeiksi kuivuneita. Pieniä koristeappelsiineja oli tippunut lattialle, josta niitä poimin muutaman. Siemeniä oli ihan valtavasti. Laitan nekin multaan. Onkohan koristeappelsiini syötävä?

Apsiiniinimarmelaati

Itse tehden on todellinen herkku

Laitoinkin jo aiemmin Facebook-sivulleni kuvan, kun teimme itse ensimmäisen kerran appelsiinimarmeladia, eli apsiinimarmelaatia. Sellainen nimi sillä on meillä, sillä toinen lapsistamme loi nimen aikanaan.

Ohjeen otin Säilö itse marjat, hedelmät ja kasvikset- kirjasta (Kustannusmäkelä, 2005) Englantilainen appelsiinimarmeladi s. 56.

Annoksesta tulee noin 2,5 litraa valmista marmeladia. 

500 g appelsiinia

30 g pomeranssia (en laittanut, vaikka oli ohjeessa)

2 sitruunaa (käytin sitruunamehua sellaisesta keltaisesta pullosta)

1 litra vettä

750 g-1 kg sokeria/kg keitettyä hedelmämassaa

Oma marmeladi on läpikuultavampaa, mutta silti makua on enemmän. Kaupan marmeladi on vaikeasti levittyvää, tiivistä hyytelöä, eli massa on saatu hyytelöimällä mehua. Nyt kun leipiä maistoi makuvertailuna, kaupan marmeladi ei maistu edes oikeasti appelsiinille.

Tämä on ikuisuuskeskustelu, missä järjestyksessä leivänpäälliset laitetaan. Meillä juusto tulee aina lopuksi, koska muutoin hillo valuu juuston päältä ja sormet sotkeentuvat. Kun juusto aina päällä (myös tomaatin ja juuston ollessa päällisinä), pysyy leipä kasassa ja sormet puhtaina. Lapsena koulukaverin äiti laittoi aina tomaatit juuston päälle ja minä sotkin aina pöytäliinan. 

Emme poistaneet valkoista osaa, vaikka ohjeessa oli niin. Ei haitannut makua yhtään. Ensi kerralla teemme vertailun ja poistamme. Kokeilemme myös hillosokerin käyttöä. Jossain toisessa ohjeessa neuvottiin jopa poistaman hedelmäkalvot. Siihen ei aio ryhtyä, sillä en halua marmeladin valmistuksen olevan niin työlästä. Nyt valmistunut marmeladi on todella raikasta ja hyvää. Ei niin makeaa kuin kaupasta ostettu ja se pistävä makuvivahde puuttuu kokonaan.

Vuosia sitten seurasin pizzeriassa pizzantekijän työskentelyä ja ihastuin tapaan, jolla hän levitti tomaattikastikkeen. Hän käytti siinä lusikan alapuolta. Sen jälkeen olen itsekin levittänyt muut kuin voin, lusikalla. Tavattoman kätevää. Käsi saa olla suoremmassa ranteesta ja levite leviää tasaisesti. Kannattaa kokeilla.

Aiomme testata myös veriappelsiineja ja greippiä, siihenkin on kirjassa ohje: 800 g greippiä/200 g sitruunaa/2 l vettä/2,5 kg sokeria. Sain naapurilta lainaksi painekattilaa, voisikohan sitä hyödyntää myös?

Ostin kerran jostain messuilta porkkanamarmeladia, ja ilokseni siihenkin on ohje: 500 g porkkanaa/2 sitruunaa/4 dl vettä/1 kg hillosokeria. Tätä aion tehdä pienistä harvennusporkkanoista sitten keväällä. Ehkä teen testin jo aiemmin kaupan luomuporkkanoista.