Harso suojaa marjat ja linnut

Eläimet eivät jää jumiin

ja sato aikaistuu. Harsoahan ammattiviljelijätkin käyttävät sadon aikaistamiseen. Toki harson voi laittaa vasta sitten kun kukinta on ohi, jotta pölyttäjät ovat ehtineet tehdä työnsä. Marjat pysyvät myös puhtaina, kun mitkään myrskyt eivät pysty lennättämään tomuja marjoihin. Vuosia sitten suojaukseen myytiin isosilmäisiä verkkoa, johon tarttuivat niin linnut kuin muutkin eläimet. Muistan lapsuudesta, miten piti irrottaa räksänpoikasia irti. Aivan hirveätä. Myöhemmin tuli myyntiin pienisilmäisiä verkkoja, mutta niihin voi jäädä eläin jumiin, jos verkkoa ei ole asennettu asianmukaisesti.

Tein harsoille niin korkeat kaaret, että lapset pystyvät olemaan mansikkamaalla harsojen alla. Kuvassa ei ole vielä harsoja mustaherukoilla, sillä niitä ei meillä linnut ole syöneet missään vaiheessa. Ihmettelenkin aina, kun joku sanoo, että linnut syö. Meillä linnut ei syö edes kirsikoita.

Ainoa, mitä pitää suojata varsinaisista marjoista, on mustikka. Ne katoavat heti kun vähän alkaa sinertää, sadon alkuvaiheessa. Lopussa niitäkään ei linnut sitten enää syö.

Äkämäpunkit riesana?

Miten niistä voi päästä eroon?

Onko sinulla mustaherukoissa äkämäpunkit riesana? Monessa vanhassa ohjeessa sanotaan, että kaiva pensaat pois, puhdista maa ja polta pensaat. Että silleen. No onneksi nyt on selvinnyt, että nuo vanhat ohjeet ovat ihan vääriä. Äkämäpunkit eivät asu maassa ja talvehdi puskan juurella. Ei ole siis mitään tarvetta kaivaa kaikkea pois ja puhdistaa maata mitenkään. 

Mikä keino oikeasti auttaa?

Taannoin juttelin puutarhaystävän kanssa mustaherukoista. Tovin keskusteltuamme muistelin jo parin vuoden takaista äkämäpunkkiriesaa, johon törmäsin pensaissani kotipihalla. Googlasin, kyselin ja ihmettelin. Ohjeita ja neuvoja tuli monenlaisia ja osa tuntui olevan vain kopioita muista lähteistä ilman oikeaa kokemusta asiasta. 

Vanhojen lähteiden mukaan pensaat piti kaivaa maasta ja pitää ainakin 6 vuoden tauko ennen uusien taimien istuttamista, koska punkit ovat maassa. Uudemmissa lähteissä todettiin, että punkit talvehtivat silmuissa. Siis aivan ääripäiden tiedot!!!

Uskoin uutta tutkimusta ja ryhdyin toimeen. Leikkasin kaikki pihan mustaherukkapensaat aivan maan tasalle. En polttanut enkä heittänyt roskiin oksia (vaikka niin neuvottiin), vaan haketin ja kompostoin lämpökompostorissa. Tuumailin, että jos kestävät kompostini 70 asteen lämmön, saavat minun puolestani jatkaa kiusaamistani. Varoiksi haravoin myös pudonneet lehdet ja katkenneet silmut maasta huolellisesti kompostiin.

Nyt pensaat kasvavat toista kasvukautta alas leikkuun jälkeen lähes yhtä suurina, eikä äkämistä ole mitään merkkejä näkyvissä. Nyt voin tyytyväisenä todeta, että ilmeisesti tuli torjuntavoitto!!!

Suosittelen kokeilemaan.

Nyt vuosien jälkeen

voin todeta, että tuo ohje on todella toiminut. Äkämäpunkkeja voi tulla pensaisiin uudelleen ilmateitse naapurista ja niin tuli minullakin. Tein tuon saman toimen uudelleen ja sain ongelman pois. Sittemmin olen rekrytoinut jälkipolven poimimaan äkämäpunkkien paisuttamia silmuja keväällä pois. Silmu, jossa äkämä asustaa, pullistuu pyöreäksi, kun terve silmu on suippo. Nämä pyöreät kun napsii pois, ei äkämät pääse vallalle. Jos äkämäpunkki on päässyt valtaamaan pensaan tosi pahasti, se voi tartuttaa pensaaseen virustaudin, joka näivettää pensaan ajan mittaan. Silloin ei auta muu kuin vaihtaa pensas uuteen.

Vielä ehtii

Innostuitko puutarhasta liian myöhään? Menikö siemenpusseissa mainitut kylvöajat jo ohi?

Ei haittaa, vielä ehdit tehdä monenmoista. Voit valita useita suoraan maahan kylvettäviä, jos esikasvatusaika on ohi. Puutarhat onneksi aloittavat taimikasvatuksensa aina alussa ja meitä mattimyöhäisiä lohduttaa suuresti, että muutaman kurkku- ja tomaattitaimen ehtii vielä noutaa lähipuutarhasta.

Herkkuja leivälle

Oletko kyllästynyt tavalliseen lötköön lehtisalaattiin tai mauttomaan jäävuorisalaattiin leivälläsi? Kokeilemisen arvoisia ovat monet miniversot, jotka kasvavat hurjan nopeasti, jos vain lämpöä ja valoa riittää. Valo tulee taivaalta ja lämpöä voit houkutella peittämällä kylvökset harsolla tai jopa pienellä kasvutunnelilla. Taivutat vain pienet metalliset kaaret kylvöriviin ja levität huokeaa kasvihuonemuovia päälle. Ei tarvitse ostaa kallista laatua, riittää sellainen määrämuotoon leikattu, jota myydään pienkasvihuoneita varten. Kestää silti useita vuosia, kokemusta on!

Retiisi, nauris, kaskinauris ja monet muut

Leivälle erityisesti sopivat nopeakasvuisen retiisin pienet versot. Kaikki, mitä harvennat, kannattaa säästää jääkaapissa pienessä pussissa, jossa hieman vettä, käyttöön asti. Samoin nauriin ja eritoten kaskinauriin pienet taimet rapsahtavat mukavasti suussa ja maku on kuin juureksen ikään. Retiisin lehdet maistuvat retiisille, polttamatta suuta kuitenkaan. Kaskinauris on maukasta, rucolan korvaavaa leivällä ja salaatissa.

Kevään ensi kukkanen... siis rikkaruoho

Kukkapenkki herää vähitellen eloon ja penkin reunoilla kurottelee ensimmäiset voikukan lehtiruusukkeet. Hennot juuret eivät pidättele ruusuketta tiukasti, vaan kevyellä nyppäisyllä saat sen kokonaan maasta. Napsaise juuri pois ja nakkaa lehdet suuhun. Ennen kuin ne tummuvat ja paksuuntuvat kesän edetessä, maku on mieto ja hauska. Samalla kun kukkamaa siistiytyy, saat vitamiineja ja muita ravinteita pienellä vaivalla. Nokkoset kannattaa kuivata ja jauhaa hienoksi. Mainio ravinnelisä ruokaan! Makua ei tule jauhosta, mutta ravinteet tulevat kyllä. Toki voit tehdä kevyesti ryöppäämällä myös nokkoskeittoa tai lettuja, herkkuja ja terveellisiä. Nam!

Kevät puutarhurilla

Maa oli jäässä vielä muutama viikko sitten

Pinnasta vähän kokeillen löytyi talven jäljiltä kohmeisia lieroja. Nyt aurinko on jo ehtinyt lämmittää ja maa on sulanut kokonaan. Kasvimaan uumenista löytyy ilahduttava määrä isoja kompostilieroja, sarvikuonokkaan toukkia ja ihan tavallisia, pieniä lieroja. Ei ole mennyt hukkaan lisätty komposti ja hevoska!

Talven jäljiltä tarkastettiin ensin tuhojen laajuus palstalla. Aina vähän jännittää, ovatko pitkäkorvat nakertaneet vadelman taimet tyngiksi talven aikana. Liekö ollut muuta ruokaa riittävästi, sillä menneenä talvena vadelmat saivat olla aivan rauhassa, jopa myöhään syksyllä istuttamani uuden lajikkeen syysvadelman taimet. Ne ovat siitä oivallisia, että satoa tulee varteen jo ensimmäisenä vuotena, ei siis vasta toisena, kuten kesävadelmalla. Sato myös valmistuu hieman myöhemmin, joten vadelmakausi pitenee, mikäs sen mukavampaa.

Ennen maan jäätymistä levitetty paksu koivunlehtioksahake on mukavasti pitänyt kosteuden maassa kevään tuulilta suojassa. Lierot saava vielä hetken puuhastella rauhassa, ennen kuin tulen kuokkani kanssa sekoittamaan kylvörivin kohdalle kompostia ja kylvämään papuja jos jonkinmoista. Helsingissä Hyötykasviyhdistyksen ihanssa puodissa oli oikein palvelualtis ja osaava myyjä, jolta sain uusia vinkkejä papuharrastukseeni. Laittelen lajikkeista tietoa tarkemmin, kunhan rupean kylvöhommiin.

Syksyn viherlannoittaja, hunajakukka, ehti kasvaa ihan mukavasti vielä loppusyksystä sadonkorjuun jälkeen, makaa nyt myös maan suojana odottamassa mansikkapenkkien muodostamista, sipulien ja perunoiden istuttamista ja porkkanan kylvöä. Voiko makoisampaa olla kuin juuri nostetut perunat ja porkkanat omien sipuleiden kanssa! No, ei mennä asioiden edelle, eihän vielä ole maassa ensimmäistäkään pottua tai itusipulia.