Papua papua enemmän papua

Painekattila on ihan huippu juttu

 

Ruusupapuja

Tämän kasvukauden ehdoton ykkönen on papujen kasvatus. Päätin jo keväällä, että vähennän lihan syöntiä itse kasvattamilla pavuilla eli kasviproteiinilla. Eri papulajikkeita oli monia, mutta taimivaiheessa lajikkeet sekoittuivat ja eri lajikkeita kasvoi miten sattui. Ei siitä sinänsä ole haittaa, kyllä sadon saa korjattua ja säilöttyä, mutta nyt en tiedä, mitä mikin on. Helpot erottaa, kuten ruusupapu ja härkäpapu, mutta muut ovatkin siten sekaisin. 

Aiemmin olen kuivannut härkäpapuja ja pakastanut. Pakastaminen oli hyvä juttu. Käyttöönotto oli helppoa, koska ei tarvinnut tietää jo edellisenä päivänä papureseptin käyttöä. Kuivatuissa pavuissa ennakointi on välttämätöntä, jotta ehtii liottaa papuja riittävästi. Pitkästä liotuksesta ja valmistuksesta huolimatta kuivatuista pavuista jää ruokaan jauhoinen tuntuma ja se on ollut kriittinen tekijä papuinnostuksen laajenemiselle apupuutarhurin lautaselle asti.

USA:sta tilattu umpiointisäilöntään soveltuva laite.

Liityin fB:ssa säilöntäryhmään ja sain sieltä hyvät neuvot oikean laitteen hankkimiseksi. Toimitusaika ei ollut kovin pitkä ja kattila saapui hyvään vaiheeseen sadonkorjuun kanssa. Väliin tarvitaan muuntaja, jotta laitetta voi käyttää meidän sähköverkossamme.

Vakuumipurkkeja.

Säilöntää varten tilasin Suomesta lasipurkkeja. Koska teen esivalmisteita, valitsin pieniä purkkeja, kerta-annoksia varten. Jos tekee valmista ruokaa, on isommat purkit varmastikin parempia. Tilasin samalla tuollaisen suppilon, joka sopii moneen eri purkkiin. Sen avulla saa reunoja sotkematta ruuat purkkiin. Tosi kätevä ollut.

Painekattilan näyttö.

Painekattila on elektroninen, eli sitä ei tarvitse pitää hellalla. Tämä oli minulle tärkeä valintakriteeri. Nyt ei hella ole varattuna aina säilönnän takia pitkiä aikoja. Ohjelmaksi valitaan Canning, joka nostaa paineen maximiin, joka takaa turvallisen umpioinnin myös hapottomille ruuille. Temperature-kohdassa näkyy lähtölämpötila, joka nousee 121 asteeseen ohjelman aikana. Venting-toiminto puhaltelee liiat höyryt pois, ettei laite tule vaaralliseksi ja räjähdä.

Ruusupapuja.

Ruusupavuista irtosi väri suolaliuokseen, kun härkäpavuissa ja muissa pavuissa liemi pysyi värittömänä. 

Härkäpapua ja muita papuja.

Papusatoa on kerätty moneen otteeseen. Eilen kerättiin viimeiset ja naapurin pihassa kasvaneet herneet. Vakuumipurkit ovat kuitenkin loppu, eli joudun pitämään tauon umpioinnissa. Jotain varmaankin pakastankin myös vielä.

Papua odottamassa säilöntää.

Lisää papua ja parsakaalia, joka meni pakkaseen.

Härkäpapu voi olla tosi isoa. Mittana aikuisen käsi.

Ihastuttava Kontti-löytö

 Ihan vain ruoan valmistukseen

Ohjekirja on tallella.

Toimitusaika on näemmä ihan valtavan pitkä USA:sta tilaamalleni elektroniselle painekattilalle, eli vielä en ole päässyt umpiointisäilöntää kokeilemaan. Saksasta ehti tulla jo muuntaja, jolla eri maiden jännite-erot saadaan korjattua.

Kävin tänään ihan muussa asiassa Kontissa, mutta löysin tällaisen kympillä. Pakkohan se oli ostaa. En löytänyt hakemaani eli sellaista "taulua", jossa rimojen päälle on pingotettu joku kuva, ilman kehyksiä. Taidan tehdä sellaisen itse, sillä teen töihin seinälle kaikumista estävän ja silmiä palvelevan vihertaulun.

Ohjekirjan kannessa on oikein vahvistus "Sosiaaliministeriö on hyväksynyt tämän painekeittimen Suomessa käyttöön otettavaksi 31.1.1958; Sarja H P P 2373-207-57. Kuulostaa juhlavalta. Ohje on kahdelle eri mallille 2233 ja 2432.Tilavuus on 4 litraa, eli ilmeisesti omani on tuo ns. parempi malli eli DUROperl-metalliseoksesta valmistettu. 

Nostalgiaa ja ehkä myös toimiva ruuanlaitossa.

Satoiloa

 Mustikkaa, vadelmaa, papua, kyssäkaalia jne.

Kyssäkaali

Ostin vai enkö ostanut?

Nyt en oikein edes muista oikeasti, että olin ostanut kyssäkaalin taimen. En ainakaan sitä ole siemenestä idättänyt. 

Kaikki kaalit kasvoivat kaaliverkon ja harson suojassa, mutta silti molemmissa tunneleissa on kaalikoivaurioita. Jossain ollut kolo, josta ovat päässeet. Kun nostin verkon ylös, sieltä pölähti monta siivekästä ilmaan.

Sain kuitenkin satoakin kerättyä taas. Meillä ei ole satanut pitkään aikaan. Pidin sääntönä, että verkko nostetaan vain sateella, mutta nyt oli pakko luopua säännöstä, sillä näin kaalikoita ja toisaalta myös ylikasvaneita parsakaaleja. Aion kyllä syödä, vaikka on vähän kukkiakin. Tuskin ovat vaarallisia.

Papuja tulossa

Kiertelin aamulla puutarhassa ja tutkailin papuja. Kyllä, papua on tulossa. Ja kyllä, ostan umpiointisäilöntään tarkoitetun painekattilan. Olen päättänyt ostaa elektronisen, niin ei tarvitse varata hellaa aina pitkäksi aikaa. Keraamisella tasolla liian iso kattilan pohja aiheuttaa myös vikatilanteen, jos metallireuna pääsee kuumenemaan. Elektronisella voi säilöä ja tehdä muuta ruokaa samaan aikaan.

Soijapapu, palko on karvainen ja siksi näyttää epätarkalta.

Muista pavuista en tunnista enää lajikkeita. Olen laittanut ainakin leikko-, keitto- ja vaha-, härkä-, ruusu-, pensaspapua.

Harsotunnelissa parsakaaleja on napostellut joku, ja mustuttanut osan kukinnoista. Samassa tunnelissa ei ole kelvannut lehtikaalit.

Ruukkutomaateista ensimmäiset itselle kypsyneet. Aiemmin linnut käyneet varkaissa.

Sokerijuurikkaita näyttää tulevan sen verran, että lähiruokapäivään saadaan ruokaa.

Keräkaali ei ole koskaan onnistunut näin hyvin.

Latva-artisokkia tulee paljon. Yhdessä taimessa on 12 nuppua.

Tiesitkö nämä umpioinnista?

 Lämpötilalla ja paineella on väliä

Etikkasäilyke ilman umpioimista kurkuista.

Valmistelen itseäni syksyn umpiointikauteen. Kuten on monessa someryhmässä tullut esille, umpioimista nykyään ei harrasteta kovin laajasti. Ilmeisesti jäänyt vähän unohduksiin, koska painekattiloita ei tunnu kodeista löytyvän. Usea tällä hetkellä umpioiva käyttää vesikattilassa keittämistä ainoana keinonaan. Menetelmä on hyvä, mutta turvallinen vain tietyille ruuille. Nyt olen umpioimassa papuja ja ne ovat niin sanottuja hapottomia kasviksia, enkä myöskään halua säilöä niitä hapon eli esimerkiksi etikan kanssa. En halua talven ruokiin etikkalisämakua. Tässä kirjoituksessa on kuvia aiemmista säilykkeistäni, ja kuten huomaat, kaikissa on jokin säilyvyyden takaava lisäaine. Umpioinnilla haluan eroon näistä lisäaineista, joista tulee myös maku raaka-aineeseen ja toisaalta rajoittaa raaka-aineen jatkokäyttöä talvella.

Etikkasäilyke avomaankurkuista ilman umpioimista.

Säilöttävä raaka-aine

Hapottomien ruokien säilömisessä on hyvin tärkeää, että säilöttävä raaka-aine saavuttaa riittävän korkean lämpötilan. Vesi kiehuu sadassa celsiusasteessa, joten kiehuvan vesikattilan avulla ei myöskään raaka-aine kuumene tätä kuumemmaksi. Painekattilan idea on se, että paineen avulla vettä voidaan kuumentaa sataa astetta kuumemmaksi, ennen kuin se kiehuu.

Suolalla säilötyt sienet ilman umpioimista.

Ohjeistus USDA:lta

Jos aiot umpioida, ei suomenkielistä opasta löydy, Ainakaan itse en ole löytänyt, eikä moni somessa asiaa kysellyt myöskään. Siispä pitää käyttää USA:n kansallisia ohjeita. Ilmeisesti Yhdysvalloissa on ollut botuliini-myrkytysten määrä joskus huolestuttava ja toisaalta kannustetaan kansalaisia säilömään ruokaa, sillä heillä on todella tarkat ohjeet netissä, linkin takaa löytyy GUIDE01_HomeCan_rev0715.pdf. 

Oppaasta löytyy esimerkiksi tällainen lämpötilaohjeistus: 250 Farenheitia vastaa 121,11 Celsiusastetta, ja 240 Farenheitia vastaa 115,56 Celsiusastetta, eli yli veden kiehumispisteen normaalipaineessa eli huoneilmassa merentasolla, eli yleisesti Suomessa asuinalueilla.

Umpioimisen turvalliset lämpötilat eri ruuilla.

Hapolliset ja hapottomat ruoka-aineet

Samassa oppaassa näytetään havainnollisesti, mitkä ruoka-aineet ovat hapollisia ja mitkä hapottomia.

Hapottomat ja hapolliset raaka-aineet.

Painekattilavalikoima

Painekattiloita on markkinoilla tosi monta. Paljon umpioineet vannovat Preston nimeen. Se on aika kallis ja se lämmitetään hellan päällä. Meillä on keraaminen liesitaso ja siinä on tullut joidenkin isojen kattiloiden kanssa ongelmaksi, että jos kattila on paljon kuumenevaa kehää isompi, tulee vikatila, sillä silloin keraamista tasoa ympäröivä metallilista kuumenee myös. En ole vielä löytänyt Preston halkaisijasta tietoja eli en tiedä sopiiko meidän hellaamme.

Painekattiloita on myös sellaisia, joita ei kuumenneta hellalla, vaan ne toimivat sähköllä, vähän samalla tavalla kuin riisikeitin. En ole vielä voinut tehdä päätöstä näidenkään välillä tuon hellakysymyksen takia.

Painekattilapulmia

 ostaako vaiko eikö osta, tai millainen?

Onko sinulla painekattila? Olen tässä nyt jo tovin suunnitellut, että sellainen pitää hankkia. Kasvimaassa kasvaa varsinkin papuja, joita haluan umpioida talveksi ja varmaan paljon kaikkea muutakin tulee vielä mieleen. Eritoten kuulemma tomaatteja voi umpioida ja tehdä sitten talvella vaikkapa tomaattikastikkeita, keittoja ja vaikka mitä. Olen lukenut, että papujen ja muiden ei-happoisten raaka-aineiden umpioimisessa ei riitä tavallinen kattila-menetelmä botuliiniriskin takia. Ei-happoisiin pitäisi laittaa ainakin etikkaa, mutta kun en halua etikkasäilykkeitä, vaan raaka-aineita talven ruokiin.

Olen toki "kuukkeloinut", yrittänyt kysellä tutuilta ja tuntemattomilta. Laittanut viestejä Fb:ssa ja blogeissa. Silti en ole vielä saanut sellaista tuntumaa, että tietäisin:

1) miten suuri pitää olla, jotta on kätevä?

2) mitä ominaisuuksia siinä tarvitaan?

3) millaiset paineet siihen pitää saada?

4) mikä vaikuttaa laatuun, eli mistä tietää sen olevan hyvä?

5) mitä olet umpioinut, mitkä reseptit ovat olleet kaikkein parhaita niissä?

Jos sinulla on näihin jotain tuntumaa tai vastauksia, olisi tosi kiva, jos laittaisit kommenttina ajatuksesi. Kesä kuuluu hurjaa vauhtia ja hankinta pitäisi tehdä varmaan jo piakkoin, että saisin sadon täysimääräisesti hyödynnetyksi, vaikka en heti saisikaan sitä syötyä.