talven herkuiksi ja lisukkeiksi
| Herneitä talviherkuksi pakkasessa. |
Usein ja vähän kerrallaan
| Herneenpalkoja pakastamista varten. |
Tomaattijalosteiden kehitystä
| Tomaattisosekeitto. |
| Neljää erilaista papua. |
| Soppaan päässeet pavut. |
Kasvuvyöhyke II: Taajamapihassa kotitarveviljelijän kasvatuksista perheelle sekä Maaperä- ja ympäristötiedettä.
| Herneitä talviherkuksi pakkasessa. |
| Herneenpalkoja pakastamista varten. |
| Tomaattisosekeitto. |
| Neljää erilaista papua. |
| Soppaan päässeet pavut. |
Olen innokas kotipuutarhuri, joka viljelee kestävästi kaupungissa ja mökillä. Jaan selkeitä, käytännöllisiä vinkkejä maanparannukseen, kompostointiin ja luonnonmukaiseen viljelyyn.
| Kyssäkaali |
Nyt en oikein edes muista oikeasti, että olin ostanut kyssäkaalin taimen. En ainakaan sitä ole siemenestä idättänyt.
Kaikki kaalit kasvoivat kaaliverkon ja harson suojassa, mutta silti molemmissa tunneleissa on kaalikoivaurioita. Jossain ollut kolo, josta ovat päässeet. Kun nostin verkon ylös, sieltä pölähti monta siivekästä ilmaan.
Sain kuitenkin satoakin kerättyä taas. Meillä ei ole satanut pitkään aikaan. Pidin sääntönä, että verkko nostetaan vain sateella, mutta nyt oli pakko luopua säännöstä, sillä näin kaalikoita ja toisaalta myös ylikasvaneita parsakaaleja. Aion kyllä syödä, vaikka on vähän kukkiakin. Tuskin ovat vaarallisia.
| Soijapapu, palko on karvainen ja siksi näyttää epätarkalta. |
| Ruukkutomaateista ensimmäiset itselle kypsyneet. Aiemmin linnut käyneet varkaissa. |
| Sokerijuurikkaita näyttää tulevan sen verran, että lähiruokapäivään saadaan ruokaa. |
| Keräkaali ei ole koskaan onnistunut näin hyvin. |
| Latva-artisokkia tulee paljon. Yhdessä taimessa on 12 nuppua. |
Olen innokas kotipuutarhuri, joka viljelee kestävästi kaupungissa ja mökillä. Jaan selkeitä, käytännöllisiä vinkkejä maanparannukseen, kompostointiin ja luonnonmukaiseen viljelyyn.
| Kylvölevyt täytettynä mullalla; keskellä kolo odottaa pavun siementä. |
Tätä olen miettinyt jo monta vuotta. Haluaisin vähentää lihan syöntiä ja korvata sitä omalla papusadolla, mutta koska en ole reseptien lukija, ruuanlaittoni perustuu mutuun ja “omasta päästä keitettyyn”. Onneksi perhe syö sotkuruuat tyytyväisenä, vaikka härkäpapujen jauhomainen suutuntuma ei ole viime vuosina saanut keittiöväeltä hurraa‑huutoja — varsinkaan, jos pavut on säilötty kuivaamalla.
Kyl o vaikeeta! En edelleenkään tiedä, mikä ero on keittopavulla ja keittopavulla, tai miksi vahapapu on vahapapu. Siemenpussit näyttävät samoilta, mutta nimet vaihtuvat. Välillä tuntuu, että viktoriaaninen siemenhuijaus elää ja voi hyvin.
Papuja kasvaa nyt joka paikassa. Maissirivien välissä, perunoiden jälkeen, aukkopaikoissa ja siellä sun täällä. Kyyhkyt ehtivät syödä osan pavun siemenistä ennen itämistä, ja toisissa riveissä kävivät tuorerehulla itäneillä taimilla. Tein täydennyskylvöjä, mutta nyt riveissä kasvaa sekoitus eri pavun lajikkeita, eikä alkuperäisistä muistiinpanoista ole enää mitään hyötyä.
Koska päätin, että ensi talvena meillä syödään omaa papusatoa, kylvin vielä lisää. Osa pavusta kuivataan, osa pakastetaan ja osa ehkä umpioidaan, jos joskus saan selville, millainen painekattila pitäisi ostaa. Somemaailma ei ole ollut kovin avulias.
Teimme apupuutarhurin kanssa lokerikkoihin huolelliset merkinnät — siihen asti, kun minä astuin kuvaan. Keräsin kaikki vanhat pavut samaan kasaan ja kylvin nekin. Mukana on:
Walesista ostettua rautakautista papua
eurooppalaisen papututkimuksen lajikkeita
vanhaa omaa satoa
ja ehkä muutama siemen kandiharjoittelupaikastakin
Lajikkeista ei ole enää mitään tietoa. Nyt on 292 papua lisää mullassa… ja vielä jäi kylvettävää. Jos ei tule satoa, niin sitten olen dieetillä. Tai sitten en.
Maa-artisokka on hyvä pölyttäjäkasvi, mutta kasvimaalla se on kuin sitkeä vieras, joka ei lähde, vaikka kuinka nätisti pyytää. Keräsimme mukulat viime syksynä huolellisesti ja lisäsimme päälle 30 cm uutta multaa, mutta ei auta. Maa-artisokan alut nousevat pintaan kuin pilkasta.
Kun kylvimme papuja maassa (koska vieläkään ei ole sitä kylvöpöytää), nostin katseen — ja siellä ne taas olivat. Yritän sanoa niille, että “älä rupee mun kanssa”, mutta eihän se auta. Ylihuomenna napsin taas alkuja.
Leveälehtiset basilikat olivat jo aivan näännyksissä pienissä kylvölaatikoissa. Yhdessä ruudussa oli kolme taimea, ja nyt jokainen ruukku sai kuusi. Latvominen tekee hyvää — haaroja tulee lisää ja satoa pitäisi riittää myös pakkaseen.
Olen innokas kotipuutarhuri, joka viljelee kestävästi kaupungissa ja mökillä. Jaan selkeitä, käytännöllisiä vinkkejä maanparannukseen, kompostointiin ja luonnonmukaiseen viljelyyn.
Pinaatit meinasivat päästä yli-ikäisiksi. Olisi harmittanut aivan kamalasti, jos en olisi saanut satoa pakkaseen. Ensin oli liian kiireinen viikko ja sitten tuli tuo häntäluun murtuma. Kolmanneksi pakastin meni rikki. Siihen pitää laittaa Super-pakastus aina aamulla päälle, jotta lämpötila laskee. Otan yöksi pois, jolloin lämpötila on noussut ja aamulla taas uudestaan Super päälle. Huolto on jo tilattu.
Aurinko paistoi ja pinaatit alkoivat jo muodostaa kukkaa. Onneksi apupuutarhuri keräsi kasvit ja yhdessä riivittiin lehdet ryöpättäväksi ja lopulta pussitettiin pakkaseen. Yhden testikeiton tein ja kyllä maistui.
En huomannut ottaa annoksista enkä kasveista kuvaa, sen verran olen kipeä häntäluustani. Ajatus ei oikein toimi koko ajan. Siispä tässä kirjoituksessa on vuosien takaa vanhat kuvat, jotka aina muistuttavat, miten herkullista itse kasvatetuista pinaateista tehty keitto on. Maku on oikeasti erilainen. Kaupan pinaateissa on pistävä maku, vähän metallinen. Omista, hitaasti kompostimullassa kasvaneissa sitä ei ole lainkaan. Meillä ovat lapsetkin tykänneet Kippari Kallen voimaruuasta ihan aina.
Ajattelin koittaa vielä toista satoa. Pinaatti on nopea kasvuinen ja meillä kuluu pinaattia tosi paljon talvella.
Olen innokas kotipuutarhuri, joka viljelee kestävästi kaupungissa ja mökillä. Jaan selkeitä, käytännöllisiä vinkkejä maanparannukseen, kompostointiin ja luonnonmukaiseen viljelyyn.
Olen innokas kotipuutarhuri, joka viljelee kestävästi kaupungissa ja mökillä. Jaan selkeitä, käytännöllisiä vinkkejä maanparannukseen, kompostointiin ja luonnonmukaiseen viljelyyn.