11.1.2019

Sienijuurista uutuuskirja

Sienijuuri on sienen ja kasvin juurien yhdistymä, jossa sieni saa kasvilta yhteyttämistuotteita ja kasvi saa sieneltä ravinteita, esimerkiksi fosforia. Todella merkityksellinen asia niin kasvin ravitsemuksen kuin monen muunkin kasvuun vaikuttavan osatekijän kannalta. 

Nyt on sienijuurista ilmestynyt uusi kirja. En ole itse vielä päässyt tutustumaan, mutta toinen tekijöistä, Timonen Sari yliopiston lehtori mikrobiologian osastolla, on suosikkiluennoitsijani Helsingin Yliopistossa Viikin kampuksella ja olen lukenut muita hänen kirjoittamiaan tekstejä. Ovat olleet poikkeuksetta selkokielisiä ja mukaansatempaavia, joten sen perusteella samaa on todennäköisesti odotettavissa tässäkin kirjassa.

Kirjassa varmasti kaikista sienijuuren vaikutuksista paljon uusinta tutkimustietoa. 

Ehdottomasti ostettavat kirjat-listallani nyt.

Rihman kiertämät, maaperän sienijuuret -tapahtuma, jos olet lähistöllä, laita kalenteriin....






7.1.2019

Lierotietoutta Some details about earthworms

Tiesitkö:

* 5 g painava liero kakkaa päivässä 3 g
* hehtaarilla madonkakkaa eli lieroskaa voi syntyä 75 tonnia vuodessa
* hehtaarilla lierojen käytäviä voi olla 500 km



Ei siis ole samantekevää, miten lierojasi kohtelet kasvimaallasi, sillä madonkakka on erittäin ravinteikasta ja se parantaa kasvimaasi mururakennetta eli kestävyyttä sateenrasitusta vastaan eli vesieroosiota ja tuulen kulutusta eli tuulieroosiota. Lierojen käytävät ovat loistavia salaojaputkia vedelle ja kasvien juurten on helppo kasvaa niitä pitkin. Mainittakoon vielä, että moinen tehokulutus on oiva keino saada kaikki maatuva aines hyötykäyttöön nopeasti.


Did you know?

* one earthworm of 5 grams can poo 3 grams per day
* there can be produced 75 000 kilos earthworm's poo in 100*100 meters (hectare) area per year
* there can be 500 kilometers length of pores of earthworms

So it does matter how do you treat the earthworms in your garden. The earthworm's poo is very nutrient rich, it improves the structure of the soil and helps to resist against the wind and water erosion. The pores are very good drainage and the plants can grow their root along with them. And a remarkable thing is the efficiency to utilize all organic material. 


lähde/source: Visa Nuutinen, Tiede &Tekniikka 20.6.2017

5.1.2019

Sadon ravinnepitoisuudet: miten niihin voi vaikuttaa?

Oletko tullut miettineesi, mistä riippuu kasvattamasi sadon ravinnepitoisuudet?


Oman maan perunoita.



Kasvi ottaa ravinteet maasta, eli kasvimaasi multa/maa määrittelee, paljonko saat ravinteita sadostasi. Pääravinteita typpeä, fosforia ja kaliumia saatat lisäillä lannoitteilla, mutta hivenravinteita ei välttämättä tule aina niiden mukana. Käyttämällä kompostimultaa ja kateviljelyä saat kasvimaallesi näitä ravitsemuksellisesti hyvin tärkeitä ravinteita, joita määrällisesti kasvit ja sinä tarvitsette kuitenkin vain vähän, siitä tulee nimi hivenravinne.

Papuja kuivattuina talvea varten.




Maailmalla on alueita, joilta puuttuu tiettyjä ravinteita ja niitä pitää lisätä maahan, jotta ihmiset ja eläimet saavat kaiken tarvitsemansa. Tietyllä alueella esiintyvää paikallista sairautta kutsutaan endeemiseksi sairaudeksi ja maaperän ravinnepuutokset ovat eräs endeemisten sairauksien syy.

Suomessa tällainen maaperästä puuttuva aine on seleeni. Tämän vuoksi kotieläinten rehuun lisätään seleeniä. Seleeniä emme kuitenkaan lisäile kotipuutarhoissamme maahan, mutta otin tämän yhtenä esimerkkinä esille.

Kullakin ravinteella on oma merkityksensä kasvin kasvussa ja kehityksessä. Siksi tasapainoinen ravinnetila on kokonaisuudessaan paras. Viljelykierto-postauksessani kerron kasvivaihtelun merkityksestä ja kateviljelyn eduista.

3.1.2019

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.



Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.



* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.


There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.