9.1.2020

Huomasithan muuttuneet tuontimääräykset?

Meillä jokaisella on yhtäläinen vastuu kasvisairauksien ja tuholaisten torjunnassa


"Ei omenaakaan EU:n ulkopuolelta" -uutisoi Tulli!





Kotitarveviljelijät, puutarhaharrastajat ja moni näihin lukeutumaton matkaaja, saattaa ajattelemattomuuttaan tuoda maahan uuden kasvitaudin tai -tuholaisen. Koska etukäteen ei voi tietää ilman tutkimusta, onko tuotavaksi aiottu siemen/kasvi/hedelmä terve tai vapaa tuholaisista, on nyt säännöksiä tiukennettu. Tämä voi tulla monelle vähän yllätyksenä, että matkalaukussa ei voi tuoda Thaimaan tuliaisena kivoja koristekasvin siemeniä, pistokkaista tai edes eväsomenaa. Itselleni tämä on iso juttu Brexitiin liittyen. Muistatko vielä papukokeiluni viime kesältä?

Muuttuva ilmasto on osasyy näihin uusiin säännöksiin todennäköisesti. Tauti tai tuholainen, joka ei ole aiemmin kyennyt talvehtimaan pohjoisissa oloissa, ei enää kuolekaan leutojen talvien vuoksi tai jos leviää kasvukaudella alueellemme, kykeneekin nykyään tuottamaan uusia sukupolvia kasvukauden aikana, vaikka ei silti talvehtisikaan. Tällainen voi tuhota sadon ja tuottaa suuria tappioita ruoantuotantoomme, myös ihan omassa puutarhassamme!

MTT kasvintuotannon tutkimus/Päivi Parikka, Saara Karhu ja Tarja Hiekkaranta ovat tehneet erään esityksen asiasta "Kasvintuhoojat muuttavassa ilmastossa". Esitys on saatavilla verkossa.

Ollaan yhdessä tarkkana!


Ennakkoon varovaisuus on paljon helpomaa, kuin luontoon tai tuotantokasveihin tarttuneen sairauden tai levinneen tuholaisen poistaminen.

Muistatko vielä nämä uutiset?



Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että niinkin arkinen kasvi/juures kuin peruna, tarvitsee ensin sen siemenperunan. Jos siemenperuna on tautinen, siirtyy tauti eteenpäin. Terveen siemenperunan tuotanto on tämän vuoksi kansantaloudellisesti erittäin merkittävä asia. Suomessa on poikkeuksellisen hyvä tilanne vielä toistaiseksi ja meillä on siksi EU:n myöntämänä suoja-alueita tiettyjen tautien osalta. Näin pystymme säätämään tiukennuksia kansallisesti tuontirajoituksiin. Rajoituksilla ei pyritä hankaloittamaan toimintaa, vaan nimenomaan turvaamaan hyvä tilanne jatkossakin. Perunan osalta meillä on erityinen korkelaatuisen siemenperunan tuotantoalue, jossa on voimassa vielä tiukemmat rajoitukset kuin muualla maassa.


Tässä linkit Tullin sivuille uusista säännöksistä tuonnissa.


5.1.2020

Omavarainen puutarhan maan parantaminen, miten se onnistuu?

Aurinko sen kertoi viikonloppuna, kevättä kohden olemme menossa


Seuraavan kasvukauden valmistelujen touhu täytti perheen päivän


Mikäpä sen tärkeämpää voisi olla kasvukautta ajatellen, kuin maan parantaminen. Se on muutenkin lähellä sydäntäni, ja tänä vuonna aihe on punaisena lankana tiiviimmin kuin aiemmin blogissani. Käyn hyvän maan ominaisuuksia pikku hiljaa läpi ja kerron, miten sitä voit omassa puutarhassasi huomioida. Yritän välttää liian raskaita kertapläjäyksiä, ettei tule ihan ähkyä lukiessa. Jonkin verran tulee tietenkin kertausta, jos olet seurannut blogiani jo aiemmin, mutta nyt kun asioita käydään läpi vähän rauhallisemmin, niin uskon kaikille tulevan jotain uutta ja helpotuksia omaan puutarhaan.


Kompostin hoitaminen ja seosaineen tynnyreihin täyttäminen


Syksyllä saimme onneksemme taas ihanilta naapureilta paljon oksia ja risuja haketusta varten. Hakettahan käytän todella monessa paikassa puutarhassani. Suurin jatkuva kulutus on kuitenkin kompostorin seosaineena, sillä teen itse kaiken tarvitsemani seosaineet. Harmiksemme vuosia palvellut suurin hakettimemme meni rikki, ja työt jäivät vähän kesken. Jäi myös osa tehty hake vielä säkkeihin odottamaan tynnyreihin siirtämistä, sillä tynnyreissä se pysyy kuivana ja on myös kätevää säilyttää aina yhtä käyttötynnyriä kompostorin vieressä. Tänään vihdoin tyhjensimme loput suursäkit, ja nyt on tynnyrit täynnänsä haketta.

Kompostoreja on käytössäni kaksi, kuten olen kertonutkin. Tänään tyhjensin muhimassa olevan suursäkkiin odottamaan kesän käyttöä ja täyttökompostorin käänsin muhimiskompostoriin. Ihan samanlaisia kompostoreita molemmat ovat, mutta tällainen kääntö tekee hyvää massalle ja auttaa tasalaatuisen kompostimullan valmistamisessa. Vaivatonta, sillä muuta kääntämistä kompostorit eivät tarvitse, kunhan on huolehtinut riittävästi seosaineesta säännöllisesti ja on levittänyt biojätepussien sisällöt kerroksittain. Kompostimassa kannattaa säilyttää säkeissä suojassa sateelta ja kevään lentäviltä rikkaruohonsiemeniltä. Myöskään ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan, kun sade ei piiskaa massaa.


Miksi tämä työ kannattaa tehdä?


On valtavan mielenkiintoista nähdä, miten paljon multaa syntyy lapsiperheen ja lähipiirin biojätteistä vuosittain. Tällä hetkellä minulla on 800 litran suursäkki täynnä viime kasvukauden jälkeen kompostissa syntynyttä uutta massaa. Siis ns. talvikauden aikana! Aika paljon siis. Kompostiin eivät riitä täytteeksi oman perheemme biojätteet, vaan saamme "avustusta" lähipiiristämme. Mietipä, mitä maksaisi sen ostaminen. Pitäisi ostaa paljon enemmän kaupan multaa, jotta saisi saman määrän orgaanista ainesta, sillä tässä ei ole lainkaan hiekkaa sekoitettuna. Myöskään ei-uusiutuvaksi määriteltyä turvetta ei tällöin tule käytetyksi mullan täyteaineena. Kompostimassa on myös ravinteikasta, sillä keittiöjätteen mukana niitä tulee melko paljon. Ravinteiden määrän olen todennut suurista sadoista, sillä vuosikausia kompostimulta oli ainoa ravinnelähde puutarhassani. Olen kyllä miettinyt massan ravinnearvojen mittauttamista joskus.





Nyt viljelykset ovat laajentuneet niin paljon, että multa ei riitä enää yksinomaan lannoitteeksi ja joudun käyttämään jonkin verran ostettua orgaanista luomulannoitetta, merileväkanankakkarakeita. Enää en nimittäin pysty vahvistamaan riittävästi kasvualustoja uudella kompostimullalla vuosittain, että se riittäisi ravinteiden antajaksi täysimääräisesti kaikkiin alueisiin. Vadelmat ja marjapensaat ovat nykyään joutuneet tottumaan ostolannoitteeseen.

Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa multaa. Maan pieneliöt rakastavat tällaista ainesta ja maa pysyy elävänä, mikä tarkoittaa tehokasta ravinteiden kiertoa. Maassa olevista muistakin aineksista kuin annetusta kompostista, vapautuu tällöin ravinteita. Lierojen määrä lisääntyy ja niiden kaivamat reiät pitävät maan happitilannetta kunnossa, ne kakkaavat ravinteikkaita papanoita ja muodostavat kestäviä maanmuruja, jotka eivät liejuunnu kovallakaan sateella.

Kerron näistä tutuista aiheista vähän tarkemmin vuoden kuluessa. Jos sinulla on jokin tietty asia, joka askarruttaa, niin laita kommenttikenttään kysymys tai lähetä se yksityisviestillä. Käyn kysymyksien aiheita sitten läpi.



Ja ruoka kasvaa sydämellä!


Tämä on osa yhteiskirjoitussarjaa ja alla kirjoitukset kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuina.
Kasvuvyöhyke 1 

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 3

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

2.1.2020

Kohta se alkaa taas! Kirjoitussarja usean bloggaajan yhteistyönä omavaraistelusta


Kolmas kausi on ihan käsillä, pysy siis kuulolla!



Suuntana omavaraisuus sarjan esittely


Kunkin kuukauden

ensimmäisenä maanantaina 

aamulla 9:00

julkaistaan kirjoitukset







25.12.2019

Vuoden viimeinen tuorepersiljakeitto kasvihuoneesta

Jouluruokien jälkeen tekee mieli jo vähän kevyempää syötävää

Tämän sadonkorjuun jälkeen voin kaivaa loputkin lämpöpohjasta pois ja kasvihuone on valmiina odottamassa uutta hevoskasatsia helmi-maaliskuussa.




Lämpimästä syksystä ja talvesta on se hyöty, että pakkanen ei ole purrut persiljaa lainkaan ja vielä on poimittavaa satoa joulupäivänä.