Valkosipulit itusipuleista talvehtineet hyvin

 Kasvihuoneen pohjan multa hyvää kasvualustaa

Olen monena vuotena laittanut syksyllä maahan jonkin verran valkosipulien itusipuleita. Menestyminen talven jälkeen on ollut huonoa. Viime syksynä vaihdoin kohopenkkeihin uutta multaa suuret määrät, kun kasvihuoneen pohjalla oli kahden vuoden mullat. Pohjahan muodostuu minulla palaneesta hevoskasta eli hevosenlanasta, kompostista ja kasvukerrokseen laitetusta mullasta. Ravinteita jää vielä kasvukauden jälkeenkin ja maa on hyvin multavaa. Tämä näyttää olleen hyvä ratkaisu. Itusipulit ovat ilmeisesti juurtuneet jo syksyllä ja tumma maa lämpesi keväällä nopeasti.

Yksikyntisiä syksyllä

Itusipuleista ei tule niin sanottuja normaaleja valkosipuleita, vaan ne jäävät yksikyntisiksi. Ne ovat hyviä ja syömäkelpoisia, mutta jos haluaa monikyntisiä, niitä pitää kasvattaa vielä toinen vuosi. Nämä itusipulit kasvavat nyt hyvin tiheässä, sillä sipuleita oli valtavan paljon ja toisaalta en uskonut niiden menestyvän näin hyvin. Pitää varmaan vähän miettiä, että olisiko näitä syytä harventaa kasvukaudella. Muutoin voi tulla aika ahdasta.

Vanhat kasvusäkit valkosipulipenkkiin

Aloin miettiä, että miten aiemmin toimin valkosipulieni kanssa ja muistin, että laitoin aina syksyllä tomaattien kasvusäkit valkosipulipenkkeihin. Tämä oli siis ennen kasvihuoneen rakentamista. Kasvusäkeissä on valtavan paljon lannoitteita ja osa tuntuu olevan ihan lähes sulamattomina vielä kasvukauden lopussa. Olin siis samalla tavalla lannoittanut vahvalla mullalla penkit. Sato oli aina tosi menestynyttä. Palstaviljelmien takia omaa kompostimultaakaan ei riittänyt enää kovin paljon kotipihaan, sillä palstalla tarvittiin sitä kipeämmin. Edelliskasvukaudella, kun aikataulusyistä jouduin luopumaan palstoista, riittää kompostia niin paljon, että olen jälleen omavarainen mullan suhteen. Saan varmaan valkosipulitkin taas kukoistamaan entiseen malliin.

Alakuvassa yksi valkosipulin kynsi. Ymmärrät varmaan, miksi näitä kasvatan. Makukin on aivan toisenlainen, kuin kaupasta ostetuissa. Omaan suuhuni ikävimpänä koen sellaisen pistävän metallisen maun. Itse kasvatetuissa sitä ei ole ja valkosipulin oma aromi on monivivahteisempi. En myöskään saa migreeniä itsekasvatetuista, vaikka tuontivalkosipuleista saan.

Biojäteastia sisällä hajuttomaksi

 Mihin laitan ja miten saan hajuttomaksi?

Monet keittiöt on rakennettu sellaisiksi, että biojätteen keräys ei ole ollut ajankohtaista ja mitenkään omassa mielessä. Niin on ollut meilläkin. Keittiön rakensivat edelliset asukkaat. Roskille on sinänsä tilava vetokaappi, mutta siellä on jo metalli-, muovi-, paperi- ja sekajäteämpärit. Biojäte ei mahdu ja muutenkin olisi epäkäytännöllistä laittaa biojätteitä pöytätasoa paljon matalammalla olevaan tasoon.

Itse rakentaen bioastialle vetohylly kaappiin

Olen ratkaissut ongelman poistamalla tiskipöydän alla olevasta kaapista yhden hyllyn ja kiinnittämällä tilalle mekanismin, joka on monella roskaämpärissä. En ole mikään rakennustaitaja, vaan todella poropeukalo, mutta niin vain onnistuin. Uskon, että onnistut siis sinäkin.

Pellettejä biojäteämpärin pohjalle

Biojätteistä kertyy usein nesteitä, ja mitä lämpimämpää, sitä nopeammin haju on kamala. Olen kokeillut monia eri vaihtoehtoja, kaikki sanomalehtisilpusta kananmunakennoihin. Mihinkään en ollut tyytyväinen. Nyt olen kohta kaksi vuotta käyttänyt puupellettejä pussin alla ämpärin pohjalla. Samoja pellettejä, joita voi polttaa tai käyttää eläinkuivikkeena. Ratkaisu on halpa ja riittoisa. Pellettejä ei tarvitse vaihtaa joka tyhjennyskerta, vasta sitten kun ovat turvonneet kosteudesta täyteen tai ovat likaantuneet liikaa.

Miten sinä kerään biojätteet sisällä?

vielä ehdit: Kasvimaan perustaminen, lavakaulus-webinaari

 Tämän viikon torstaina

Ilmoittaudu mukaan!! Omasta maasta -hanke järjestää webinaarin ja Satakunnan puutarhaseuran Jarmo Lainiala Toejoen Taimialasta pitää esityksen. Olen kuvaajana mukana hankkeen edustajana. Webinaari on kaikille avoin ja ilmainen.

Kannattaa tulla mukaan, sillä Jarmon lavoissa kasvaneet valkosipulit ovat kerrassaan upeita ja monet muut kasvikset. Hän on ammattipuutarhuri ja puutarhaseuran monivuotinen aktiivi ja puheenjohtaja. Vuosien kokemus ja avoin mieli uusille asioille on ollut aina matkassa mukana.

Facebookissa tapahtumailmoitus 

Satakunnan puutarhaseuralla on myöhemmin keväällä vielä toinen lavakaulustapahtuma seuran kummipuistossa Porissa Kiertokadulla, Toive-puistossa. Päivämäärä on vielä avoin, joten kannattaa seurata seuran tapahtumakalenteria.

Oma lavakaulus-ohjeistus löytyy myös blogistani.

Älä häiriköi kompostimikrobeja koko ajan

 Älä sekoita usein

Moni tuskailee, että ei saa kompostia toimimaan. Lämpö ei nouse koskaan riittävän korkeaksi, että massa hygienisoituisi. Osasyynä saattaa olla, että häiritsee prosessia ihan koko ajan ylenmääräisellä sekoittamisella. Monissa ohjeissa nimittäin käsketään sekoittamaan vähintään kerran viikossa.

Olen harrastanut kompostointia nyt 20 vuotta ja voin kertoa, että sekoitusta ei pidä tehdä. Tärkeintä on, että rakennat kompostisi oikein heti alusta alkaen, eli levitä uudet biojätteet tasaisesti koko pintaan ja laita seosaine tasaisesti päälle. Teet ikään kuin kerrostäytekakkua. 

Kompostimassan happamuus

Kompostin pH muuttuu myös prosessin aikana ja alussa syntyvät hapot laskevat pH:n hetkellisesti, mikä hidastaa prosessia. Sitä voi helpottaa maltillisella määrällä tuhkaa.

Miten onnistun?

Mitä seosaineeksi?

Millainen kompostiketju pihaan?