15.2.2024

Nestemäisen lannoitteen helppo mittaustapa

 Ohjeen mukaan 1 ml litraan vettä eli kymmenen tippaa


Eli siis miten? Tippoja tulee pullosta niin nopeasti, etten ehdi mitenkään laskea niitä, ja toisaalta ei aina ole tuota litraa vettä. Kasvatan kaupan yrttejä ja salaatteja keväällä sisällä valon alla ja niiden kasvua joudutan nestemäisellä lannoitteella. Puutarhassani ja viherkasveillani käytän omaa kompostimultaa ja tukena tarvittaessa kanankakkarakeita. Rakeet eivät toimi kovin hyvin keittiössä yrteille... jonkin verran nimittäin saattaa tulla tuoksuja.

Siivoilin keittiön kaappia ja löysin vanhan lääkeruiskun. Uusi ruisku tulee aina tarvittaessa lääkkeen mukana, joten näitä vanhoja ei yleensä tarvi enää. Laitan niitä silti aina säilöön, niin sanotusti vastaisen varalle. Nyt tulin ajatelleeksi, että sehän on oiva väline nestemäisiin lannoitteisiin. Ehkä ajatustani herätti taannoin katsomani Tanskalaisen maajussin jakso, jossa hän leikkasi tällaisen ruiskun ja mittasi betonilaatan seokseen tulevan pigmentin määrän tarkasti. Hassua, miten joku asia voi jäädä alitajuntaan ja sitten putkahtaa esille aivan toisessa yhteydessä.



Lääkeruiskun täyttäminen käy kätevästi ja tein siitä pienen videon. Riippuen annosteluun tarvittavasta määrästä kannattaa valita sopivalla mitta-asteikolla oleva ruisku. Siitä on myös helppo tiputtaa ihan pikkiriikkisen vähän salaatille ja yrteille.



Tämä on kaupan salaatti, joka on kertaalleen syöty. Nyt sisällä kasvaa toinen sato ja keväällä sitten mullassa puutarhassa kolmas sato, varhaisemmin, kuin siemenestä kylvetyt. Kasvatan näitä aina keväisin muutaman, jotta saamme omaa satoa aikaisin. Tavanomaisesti laitan kasvihuoneen lämpenemään hevoskalla maaliskuussa ja silloin saan myös nämä jälkikasvatukset sinne lämpimään, pois sisältä. Joinakin vuosina maaliskuussa on vielä niin paljon pakkasia, että lämmitys käynnistyy vasta huhtikuussa, eli vähän aikataulut vaihtelevat eri vuosina.

Viime keväänä kirjoitin tästä jälkikasvatuksesta näin.



Tämäkin on alun perin sisälle ostettu timjami, joka jatkoi elämäänsä puutarhassa ja lopulta myös talvehtii siellä, harsolla suojattuna toki, viinirypäleen kanssa samassa penkissä. Timjamin voi muuten pakastaa talven käyttöä varten kätevästi. Leikkaat vain varret, laitat pussiin ja ripottelet varsista irtoavat lehdet ruokaan. Maku on todella vivahteikas, aivan eri, kuin talven kasvihuonekasvatetut kauppayrtit.

Pohdin lehtilannoitusta, kun kylvetyt latva-artisokat oli koulittava. Tiedustelin Leena Luodon @Puutarhan parhaaksi Facebook-ryhmässä, pitääkö ostaa erikseen lehtilannoitteeksi myytävää nestemäistä lannoitetta, jotta voisi suihkuttaa lehdille. Ei tarvitse, sain vastaukseksi. Annostus pitää kuitenkin puolittaa pienille taimille. Jos et vielä ole kyseisen ryhmän jäsen, niin suosittelen liittymistä, sillä siellä vastaukset eivät perustu "musta tuntuu" tai mummokin jo teki näin -tietoihin. Maailma ja säännökset muuttuvat ja siksi kaikkea vanhaa perinnetietoa ei kannata noudattaa kritiikittä. Lannoitusannostelun puolittaminenkin on helppo tehdä tuolla ruiskulla, koska asteikko on niin pienille määrille tehty.













11.2.2024

Miten käy marjasinikuusamoiden?

 Lumikuorma painaa todella pahasti pensaita

Aiemmin kerroin jo, että pensasmustikat ovat hätää kärsimässä lumen kanssa. Marjasinikuusamat ovat nyt vielä pahemmassa jamassa. Suojasää lisäsi lumen painoa niin hurjasti, että pensaat lyyhistyivät  totaalisesti. Jälkeen tullut pakkanen on tehnyt peitteestä kivikovaa. Linturyhmässä Fb:ssa on ollut tietoa, että esimerkiksi pöllöt kärsivät tästä samasta syystä nälästä. Jyrsijät ovat kovan hangen alla, eivätkä nouse jään päälle, josta pöllöt voisivat ne saalistaa.



Ei näistä edes tunnista, että on kesällä ollut ihan oikea pensas. Satoakin tuli mukavasti. Nähtäväksi jää, miten paljon oksia on mennyt poikki lumen takia. Marjasinikuusaman kukat ovat meidän pihassa varsinkin kimalaisten suosiossa. Vaikka satoa on kiva saada, niin eniten olen näiden osalta murheissani, jos kukinta kärsii.

Nyt ollaan vasta helmikuussa, joten lunta tulee varmaan paljon lisää. Vahingoilta tuskin voi enää välttyä.


Marjasinikuusaman marjat ovat, ainakin meillä, hyvin piilossa lehtien alla. Kuvaan tulee aina vain muutama, vaikka niitä olisikin paljon. Marjan pitää antaa kypsyä ihan kypsäksi asti, muuten maku ei ole kummoinenkaan. Makeus kehittyy vasta ihan lopussa.

Meillä oli pensaita alun perin kolme, mutta tila loppui kesken ja kaivoin keskimmäisen ylös. Se piti vielä mökille, mutta kyseinen pensas on tehnyt todellisen katoamistempun. Kukaan ei muista, vietiinkö se lopultakaan koskaan mökille asti ja jos vietiin, mihin se istutettiin. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, niin todellakaan sitä ei löydy mistään. Oman logiikkani perusteella olisin istuttanut sen metsän reunaan, mutta eipä ole löytynyt, vaikka koko tontin olen kiertänyt. 



7.2.2024

Haastava talvi mustikoille

 Miten käy pensaille?

Pensasmustikoille näyttää olevan vaikea tällainen talvi, jossa lunta tulee runsaasti ja sää vaihtelee pakkasesta suojaan. Paksu lumipeite painaa suojasäällä niin paljon, että hennot varret eivät kestä painoa. Meillä on pihassa runsaasti pensasmustikkaa, koska nämä nykyiset lajikkeet tuottavat herkullisen makuisia marjoja ja eri lajikkeiden sato kypsyy kivasti eri aikaan, jolloin satokausi on tosi pitkä. Pensasmustikka kukkii myös melko aikaisin keväällä, mikä on mielestäni hyönteisille hyvä juttu.




Ensimmäiset pensaat istutin isoon kuoppaan, jonka täytin kalkitsemattomalla turpeella. Pensaat juroivat pitkän aikaa, eikä satoakaan oikein tullut. Sittemmin ymmärsin, että naapurin kuusi estää sateen pääsemisen maahan. Nykyään tyhjennän vieressä olevan leikkimökin sadevesitynnyrin lapon avulla mustikoille ja kasvu on virkistynyt ja satoakin tulee kivasti. Myöhemmin en enää tehnyt perustuksia samalla tavalla, vaan seuraavaksi kokeilin kaivaa kuopan, johon pohjalle laitoin soraa salaojaksi, sillä maa on savipitoista ja vettyi kylläiseksi tosi helposti. Nykyään maan rakenne on niin hyvä monivuotisen katekäytön ja lierojen vaikutuksesta, että maa pysyy kosteana, mutta ei vety, vaan läpäisee riittävästi, suurimmankin kaatosateen. Hyväkuntoiseen maahan, myöhemmin laitetut pensaat, ovat saaneet enää normaalin kuopan ja katteet. Hyvin ovat lähteneet kasvuun ja satoa on alkanut tulla heti alusta asti. Maaperän kunto on siis tosi tärkeää!

Vanhimmat varret ovat puutuneet jo riittävästi ja pystyvät vastustamaan lumen painoa. Uudemmat oksat ovat liian hentoja ja ovat täysin lumen painamina maassa. Vielä ei pysty tarkistamaan, onko oksia katkennut. Toivottavasti ei, sillä se merkitsisi huonompaa satoa.

Nurinkurisesti, uusimmat pensaat, joissa ei vielä ole monia haaroja, ovat selvinneet ainakin toistaiseksi paremmin. Yleensähän vanhemmat ovat paremmin sopeutuneet ja selviävät koettelemuksista helpommin.



Kevättä odotellaan.



4.2.2024

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #2 Vuosi 2024

 Omavaraisuus voi olla ihan pientäkin

Joissakin erikoisvihanneksissa on usein hinta aika korkea ja tarve vähäistä. Niissä omavaraisuus eli itse kasvattaminen voi olla erittäin palkitsevaa. Meillä omavaraisuus oli ensin valkosipuleissa ja tavallisissa sipuleissa. Myöhemmin tuli maissi. Jossain vaiheessa oli joulun laatikoiden juurekset täysin omia. Latva-artisokkaa olen yrittänyt pari kertaa, mutta sadon hyödyntäminen on jäänyt. Tänä vuonna se on uudessa kokeilussa. Eri vuosina vaihtelee, mistä riittää omavaraisuuteen asti. Joskus sato onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Sellaista puutarhanhoito on, ammattilaisillakin.


Omavaraisuus voi tarkoittaa tavoitetta säästää rahallisesti, mutta meillä suurin motivaatio on itse kasvatetun sadon maussa. Toki se itse kasvattaminenkin on kivaa, emmehän me muuten harrastaisi puutarhanhoitoa. Puhun me-muodossa, sillä minulla on varsinainen vaki-apupuutarhuri ja muita tilapäisiä apureita. Monet työt sujuvat nopeasti ja helposti, kun on vähän apukäsiä. Hakesäkin liikuttelu, kompostimassan tyhjennys, kylvöt, harvennukset jne. ovat yhdessä paljon kivempia kuin yksin.

Osallistuin taas tänä vuonna vegaanihaasteeseen, vaikka olenkin sekaani, eli syön myös lihaa. Vegaanihaasteessa tulee valtavasti uusia reseptejä ja vinkkejä, joilla lihaa voi korvata. Yritän saada lihan käyttöä nimittäin vähemmäksi ja siksi olen kasvattanut papujakin jo monena vuonna. Pavut ovat myös helppo tapa lisätä omavaraisuutta ja saada taloudellista säästöä. Papujen kuivaaminen on ehkä kätevin tapa säilöä niitä. Kuivina ne vievät vain vähän tilaa ja säilyminen on pitkää. Vegaanihaasteen innoittamana kaivoin papupussukan ja tein pienen ruuan. Kourallinen papuja muuttuu liotuksessa kahdeksi desiksi ja siitä saa juuri sopivan pienen ruuan. Sekaan voi laittaa mitä tahansa. Kun lapset olivat pieniä, lisäsin papuja jauhelihakastikkeeseen. Hyvin maistuivat. Vegaanihaasteessa toivoisin saavani enemmän vinkkejä myös sadon säilöntään. Haluaisin osata paremmin hapattaa, muutakin kuin kaalia. Umpioiminenkin olisi hyvä osata. Siihen perehdyn paremmin kyllä tänä keväänä.

Jos haluaa nopeasti ruokaa liotetuista, voi laittaa sekaan jonkin valmiskastikkeen, joita on hurja määrä tarjolla kaupoissa. Tällä kerralla laitoin paseerattuja tomaatteja, joissa oli hieman tulinen chilikastike mukana. Helppoa ja maukasta.


Joululaatikkojen omista jämäjuureksista ja pakkasen sulatuksessa vastaan tulleista pakasteista tein maukkaan juuressosekeiton. Tykkään täyteläisestä pähkinäisestä mausta, joka soseeseen tulee, kun juurekset paahtaa uunissa ennen keittämistä. Keittoaika myös lyhenee, kun juurekset ovat jo osittain kypsyneet uunissa. Juuressosekeittoja on tosi helppo tehdä oman puutarhan sadosta. Edullista talviruokaa, vaikka ihan omavaraisuutta ei saavuttaisikaan niiden osalta. Erikoisjuureksia, kuten kaurajuurta ja palsternakkaa olen säilönyt pieniksi kuutioiksi pilkottuna pakkasessa. Omavaraisuuden saavuttaa näissä helposti.


Omissa kasvatuksissa toisaalta on hauskaa kylvää itse, mutta toisaalta joissakin on ihan hyvä vaihtoehto hankkia valmiit taimet. Jos haluaa esimerkiksi eri tomaattilajikkeita, voi olla hankala löytää siemeniä. Toisaalta, silloin myös kertyy helposti paljon käyttämättömiä siemeniä, sillä yhtä lajiketta ei voi laittaa kuitenkaan vallan monta. Olisi hyvä, jos voisi vaihdella siemeniä paikallisesti. Laitoin palsta-alueen, jossa aiemmin viljelin, Facebook-ryhmään uuden keskustelun juuri tämän vuoksi. Siementen ja taimien vaihto. Esikasvatettuja taimiakin tulee yleensä enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.


Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/tavoitteena-taloudellinen-riippumattomuus?

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/mita-omavaraisuustavoite-on-opettanut-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-nikseja-ja-kuulumisia

Apilan kukka https://apilankukka.fi/umpiointi/

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/02/mita-loytyy.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/02/toimiva-komposti-varmistaa-sadon.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-helmikuu.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-2/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18117

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/02/helmikuun-yhteispostaus.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-2-niksit.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelon-kiintopisteet

Purolan kyläkoulu https://purolankylakoulu1933.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-omavaraisuus-blogeissa.html

Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/02/vinkkeja-omavaraisempaan-elamaan.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-niksi-omavarisuuteen

Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisempaa-elamaa/

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/omavaraisempi-elama-riippumattomuus-ja-vapaus

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/02/04/helmikuu-2024-pienet-teot/