Pajukorit rakenteilla

 Harjoitelmia pajusta

Rottingista ja pajusta punominen on todella erilaista. Rottinki kastellaan aina uudelleen märäksi punontaa varten. Työtä on helppo jatkaa tauon jälkeen, sillä soirot vettyvät hyvin nopeasti lämpimässä vedessä. Vettynyt rottinki on melko helppoa käsitellä. Se taipuu helposti, sen voi leikata tavallisilla saksilla ja se on melko tasalaatuista jo valmiiksi.

Pajuissa jokainen varsi on yksilö eli paksuus ja väri vaihtelevat, vaikka olisikin samaa lajia. Pajun ostan aina valmiiksi käsiteltynä eli liotettuna, sillä itselläni ei ole niin pitkää kaukaloa, että voisin pajua liottaa. Liotettuja pajuja säilytetään muovipussissa, jotta kosteus säilyy, mutta punottaessa soirot kuivuvat mielestäni liian nopeasti. Tällaisella vasta-alkajalla homma ei nimittäin suju kovin nopeasti. Kuivaa pajua ei pysty taivuttamaan katkeamatta. Tähän tarvin vielä vähän opastusta lisää.

Nyt kokeilen tekniikkaa, jossa pohjaksi tulee vanerilevy. Työ on ihan alkuvaiheessa, sillä jouduin jättämään sen viikonloppuna kesken. Yllättävän kauan tähänkin meni. Pajut piti taivuttaa pohjan alapuolella aina edellisen pajun alle. Paksut kannat olivat tosi raskaita taivutettavia, niitä olisi ehkä pitänyt liottaa lisää tai leikata tai jotain... tai sitten en vain osannut oikeaa tekniikkaa. Hankalaa oli joka tapauksessa.

Muovipussissa varastossa liotetut pajut.

Perinteinen pajutyö, jossa pohjalla on tukikepit ja punonta tehdään niiden lomaan. Seuraavaksi pujotetaan niiden lomaan pitkät pajut, jotka sitten taivutetaan sivuiksi ja punonta jatkuu niiden lomaan. Kaksi pitkää on jo laitettuna, kuvassa "kello 10:ssä" ja "kello 16:ssa". Tässä näkyy jo kivasti värivaihtelu eri pajunoksien välillä, vaikka kaikki ovatkin samaa lajia.

Riittääkö voimat kuokkimiseen?

Tiivistyneestä maasta ei tykkää kasvit eikä puutarhuri

Muistan elävästi kaksi erityistä kertaa, kun olen miettinyt, miten kovaa maa voikaan olla. Ei meinannut riittää käsivoimat ja kuokka, että olisi saanut perunat nostettua maasta. Ensimmäinen kerta oli kotipihassa, kun olimme kaivaneet pihaan asennettavien kiipeilytelineiden turvahiekka-alueen ja kärränneet saven laajennetulle kasvimaalleni. En ymmärtänyt lainkaan, että rakensin lähes sementtisen kasvimaan itselleni. Karu totuus selvisi ensimmäisenä kasvukautena. Perunamaa oli aivan kivikovaa. Onneksi olin jo silloin intohimoinen kompostoija. Ongelmana vain oli, että oman perheeni ja äiditi biojätteet eivät riittäneet ns. mihinkään. Tovin pohdin ja tartuin puhelimeen. Rekrytoin pari perhettä biorinkiin mukaan. Se oli hyvin aktiivinen talvi, sillä kompostoin 11 aikuisen ja 4 lapset biot. Kompostorin kapasiteetti oli melko äärimmillään, mutta selvisin siitä. Tehosatsaus maanparannukseen kannatti, sillä seuraavana kasvukautena maa oli jo olennaisesti kuohkeampaa. Nyttemmin maa on jo runsasmultaista kaikkialla pihassamme.

Palstamme Hevosluodossa oli myös hyvin savista alussa, ja siellä oli kokemani toinen kerta, kun sato oli tosi raskasta nostettavaa. Sinne ei pystynyt viemään samalla tavalla hurjaa määrää kompostia, vaan oli keksittävä muita ratkaisuja. Ratkaisuiksi tulivat naapurin lehti-/nurmikkojätekomposti, joka oli parissa vuosikymmenessä todella iso kasa. Käytännössä siitä tuli kaksi 800 litran säkkiä täyteen. Lisäksi sain hevostilalta pilalle menneitä olkipaaleja peräkärryllisen kahtena vuotena. Tämän kaiken sekoitin pintamaahan, ja kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, melkoista "sotkua" maa oli sen jälkeen. Nämä isot sekoitukset joutuu tekemään jyrsimellä, vaikka muuten vältänkin kaikenlaista maan muokkausta. Joskus on vain pakko, jotta muutosta saa riittävän nopeasti aikaiseksi. Tuohon sotkuun olikin sitten jo ihan helppo tehdä perunavaot ja sato oli todella runsas. Pieneliöiden määrä runsastui räjähdysmäisesti ja biologinen aktiivisuus kasvoi hurjasti.

Kasvukauden aikana katetta lisättävä

Vaikka maahan olisikin lisätty edellä mainitulla tavalla runsaasti pehmentävää orgaanista materiaalia, pitää silti koko kasvukauden lisätä pinnalle katetta. Moisen myllerryksen aktivoima pieneliöstä on tosi nälkäistä ja jos sille ei tarjoa koko ajan hajotettavaa, se nääntyy eikä muutoksia synny. Itse käytän aina saadessani merilevämörskää, eli rakkolevää (rakkohauru nyk.), jonka seassa on järviruokoa, simpukankuoria, pieniä kaloja ja mitä nyt meren tuomassa massa sattuu olemaan. Raaka-aineen saan kummisetäni mökin pihasta.

Lavakaulusviljelmän multaresepti

 Kunnon perustus auttaa koko kasvukauden

Olin kuvaamassa Omasta maasta hankkeen Lavakaulusviljelmä-webinaaria Toejoen Taimialassa, jossa hortonomi Jarmo Lainiala Satakunnan puutarhaseuran edustajana toimi opettajana. Hänellä on 30 vuoden ura taimitarhassa ja näitä oppeja saimme webinaarissa kuulla.

Multaa voi kierrättää

kunhan huolehtii lannoituksesta kasvukauden alussa riittävästi. Kasvin juurien jäänteet eivät haittaa. Ne maatuvat kyllä ja lierot syövät niitä mielellään.

Kompostia ja vähäravinteisempaa multaa kannattaa sekoittaa ensin erillisessä astiassa, josta sitten lapioi lavakaulukseen.

Lannoitus ja mullan parannus on tärkeää. Tässä multaresepti kaksikerroksiseen lavakaulusviljelmään.

Kalkitukseen webinaarissa käytettiin hidasliukoista raekalkkia.

Pohjalle voisi laittaa ensin kaikkea roipetta, kuten risuja, kasvimassaa ja muuta, vielä kompostoitumatonta orgaanista massaa.

Samaan lavakaulukseen voi kylvää ja istuttaa monia eri asioita. Papua, perunaa, tilliä, korianteria ja samettikukkaa. Voi hyödyntää kumppanuuskasviajatteluakin.

Heti kylvöjen ja istutusten jälkeen näytti tältä. Pavut ja perunat ovat nyt vielä mullaan alla, kasvua vasta odotellaan parin viikon päästä, lämpötilasta riippuen.

Webinaarin kuvaukseen pitää varautua, mutta aina ei riitä edes tuplavarustus. Tällä kerralla piti loppuosa kuvata käsivaralta puhelimella. Onneksi nykytekniikka sallii monenlaisia sovelluksia ja pääasia, että webinaari saatiin jatkumaan tietokoneen tietoliikenneongelmasta huolimatta.

Kompostointi-luento Eurassa 4.5. klo 18:00 Anttilantie 4.

Saatko kompostisi toimimaan kunnolla?

Haluaisitko kompostoida keittiön ja puutarhan biojätteet, mutta jostain syystä kompostointi ei tunnu onnistuvan?

Tule luennolleni torstaina Euraan Invapirtille. Pidän Alasatakunnan viherpeukaloille luennon ja se on kaikille avoin.

Luennon jälkeen tiedät, mihin kiinnittää huomiota ja miten saat korjattua ongelman. Käyn läpi myös Bokashointia.

Tervetuloa!