Jättikurpitsat uhkarohkeasti jo avomaalla

 Esikasvatus tehtiin kasvihuoneessa

Viime vuonna epäonnistui jättikurpitsan kasvattaminen. Ensimmäinen kylvö ei itänyt lainkaan. Sää kylmeni heti kylvön jälkeen, eikä juuri mitään itänyt. Toinen kylvö onnistui vähän paremmin, mutta aikaa ehti mennä hukkaan ja sadontuotanto käynnistyi kovin myöhään. 

Ehkä aika olisi vielä johonkin satoon riittänyt, mutta en ehtinyt huolehtia raakileiden karsinnasta ajoissa, joten kasvuvoimaa haaskaantui turhan moneen kurpitsaan. Viimeinen niitti sadolle oli, kun vihdoin menin karsimaan liikoja varsia, katkaisin sen SUURIMMAN kurpitsan varren. Kyllä harmitti aivan vietävästi, varsinkin, kun taimi ei ollut suoranaisesti omani, vaan poikani. 

Nyt yritän suoriutua omasta osuudestani paremmin. Kasvukuoppa vahvistettiin kompostilla ja olen muistanut kastellakin.  Kohta voi laittaa katteita ja suojella maata kuivumiselta.

Mustikoissa runsaasti kukkia

 Sato näyttää lupaavalta

Pihassamme on runsaasti pensasmustikoita. Osa on jo monta vuotta vanhoja ja osa ihan nuoria. Lajikkeitakin on monia, sillä luin aikoinaan lajikemäärän lisäävän satoa kaikissa lajikkeissa, myös niissä, joissa riittää yksi pensas sadontuotantoon. 

Ikävä kyllä en ole merkinnyt mitenkään lajikkeita, joten ei ole enää mitään muistikuvaa, mitä kaikkea löytyy. Osa tuottaa isoja laakeita mustikoita ja osa sellaisia metsämustikan kokoisia. Yleensä, jos mustikka on iso, ne eivät ole ryppäinä, mutta jos mustikan koko on pieni, marjat ovat enemmän ryppäinä.

Meillä lapset tykkäävät mustikan kukkien mausta ja joudunkin aina vähän toppuuttelemaan, etteivät syö kaikkia kukkia. Haluan mustikoita!!!

Puutarhaharrastus tutustuttaa kivoihin ihmisiin

Puutarhaseuran kautta monessa mukana

Nyt viikonloppuna on museoiden superviikonloppu. Lauantaina Porissa museoiden ympärillä on monenmoista kivaa tapahtumaa. Satakunnan puutarhaseura, jonka toiminnassa olen mukana, oli Porin kaupungin kanssa yhdessä järjestämässä Kulttuuritalo Toivon pihassa tapahtumaa. Tuulikki Kiilo piti esityksen Pihat, portit, aidat -teemasta. Itse pidin alla näkyvän oman ennalta sovitun luennon ja pioniluennon peruunnuttua lisäsin aiheita kompostointiin ja No Soap in Garden-teemaan. Aika kului aivan siivillä. Tupa oli täynnä kuulijoita ja oli oikein mielenkiintoisia kysymyksiä. Itsekin aina innostuu vielä lisää, kun kuulijat ovat hengessä mukana näin voimakkaasti. Kaksi tuntia putkeen täyttä asiaa ja silti oli kivaa. 

Itselläni oli myös myytävänä perennojen jakotaimia. Myyntikin sujui kivasti. En ole koskaan aiemmin myynyt kasveja. Nyt innostuin siitä toden teolla. Minulle on nimittäin ihan mahdoton ajatus, että heittäisin taimia pois, kun niitä pitää jakaa kukkapenkissä. Tutuilla on jo kaikkea riittävästi, eli heillekään ei voi enää niitä tyrkyttää. Nyt olen alkanut ruukuttamaan niitä ja ensi kertaa sain myyntiin ne. Syksyllä on taas seuran peräkonttikirppis ja aion valmistaa sinne myyntiartikkeleita lisää. Tosi hauskaa. Aion kunnostaa nimittäin kukkapenkkini tänä vuonna. Niiden lautareunukset ovat aivan lahonneet ja rikki. Samalla jakotaimia tulee runsaasti ja on kiva, kun ei tarvitse edes miettiä, mitä niillä tekisi. Ruukkuun vaan.

Kaalikasvien taimet istutettu ja harsotettu

 Ötököiden on turha yrittää hyökkäystä!

Viime vuonna kylvin lehtikaalin kolmeen kertaan, kun ne tulivat syödyiksi jonkun öttiäisen toimesta. En koskaan tunnistanut niitä varmaksi, mutta ilmeisesti kirpat olivat asialla. Kolmas kylvökerta onnistui ja satoa tuli hyvin. Ruusukaaleja enkä parsakaalia kasvattanut viime vuonna lainkaan. Nyt esikasvatin kaikki kausarissa verkon alla ja lauantaina istutettiin taimet maahan.

Tänä vuonna päätin onnistua näissä kaikissa kolmessa, loppuun asti, lisäksi myös lantussa. Eli huolellinen esikasvatus verkon alla ja tänään taimet suojattiin korkeilla kaarilla ja harsolla.

Kaaret ovat niin korkeita, että kasvit mahtuvat olemaan siellä loppuun asti. Kirjoitin aiemmin siitä, miten herkullista on itse kasvatettu parsakaali. Samaa voi sanoa myös ruusukaalista. Ruusukaalit ovat harvojen mielestä herkullisia. Itse olen tykännyt niistä aina, mutta itse kasvatettuja sain myös perheeni syömään. En osaa sanoa, mitä on suurin vaikuttava tekijä makuun. Maan ominaisuudet luonnollisesti vaikuttavat aina, mutta uskon tässä olevan muutakin. Ehkä se, että en käytä väkilannoitteita, vaan kompostimultaani, on kasvutahti maltillisempia ja aromien kehittyminen erilaista kuin nopeasti väkilannoitteilla kasvatetuilla.