Suunnitelmasta on helppo poiketa

 Latva-artisokka kylvetty

Kotitarpeiluun tehdyt suunnitelmat ovat siitä kivoja, että niistä saa poiketa, jos itse niin päättää. Tein hyvin maltilliset kylvösuunnitelmat, jotta ei tule mitään stressiä asiasta. Suunnitelmia voi aina muuttaa, jos tuntuukin siltä, että jaksaa tehdä enemmän tai haluaakin kokeilla jotain uutta.

Olen kasvattanut latva-artisokkia aiemminkin ja saanut ne jopa talvehtimaan. Sadon hyötykäyttö jäi erinäisten epäonnisten sattumusten vuoksi huonoksi. Kasvit ovat todella isoja ja vievät paljon tilaa, joten jätin ne sen vuoksi välillä pois kasvatuksesta. En halunnut käyttää tilaa satoon, jota ei sitten hyödynnetäkään. Nyt yritän kerran vielä. Pidän latva-artisokasta esimerkiksi pizzan päällä ja yritän säilöä sadon siihen tarkoitukseen, ellei tule käytetyksi tuoreeltaan.

Yleensä ei ole jaksanut laittaa muistiinpanoihin lajikkeiden nimiä talteen. Nyt päätin korjata senkin tilanteen ja otan kuvan siemenpussin kanssa. Siinähän se tulee sitten samalla dokumentoitua myöhempää käyttöä varten.

Nyt on siis kylvö tehty ja odottelen itämistä, joka voi kestää 1-2 viikkoa. Siemenet on toki peitetty kuvaamisen jälkeen, kuvaan halusin samalla tallentaa siemenien määrän. Kaksi kärpästä siis samalla iskulla, eli lajike ja siementen määrä. 

Itämiseen meni lopulta vain viikko ja nyt niiden kasvua autetaan kasvivalolla, joka onnistuneesti kasvatti viime keväänä myös lehtisalaatit.

Hyvin pöhisee

 Kompostointikierron aika

Multaa tulossa kevään kasvimaille. Talven aikana tuotettu kompostimulta pääsee keväällä kylvösten taimettumisen jälkeen katteeksi. Maan mikrobitoiminta moninkertaistuu ja kasvien kasvuolosuhteet paranevat. Lierotkin saavat herkkuhetken talven jäljiltä.

Kahdella lämpökompostorilla on kätevä hoitaa kompostointi. Toinen on täyttöä varten ja toinen jatkokäsittelyä. Aiemmin näytin, miten täyttökompostiin saa lämmöt päälle, vaikka käyttäisikin jäätyneitä biojätteitä. Nyt tuli aika tehdä kompostin kääntö eli massan siirto täyttökompostorista jatkokäsittelyyn.

Olin jo aiemmin tyhjentänyt jatkokäsittelykompostorin, eli muhituskompostorin kuten sitä kutsun koulutuksissani, joten en tarvinnut sitä tyhjentää tällä kertaa. Kääntö hiljentää hetkellisesti lämmön, laski nyt 30 asteeseen, mutta toiminta tehostuu käännöstä ja lämpö nousee sen jälkeen hygienisoinnin tasolle, eli yli 60 asteeseen, uudelleen. Normaalisti, kun en laita yhdellä kerralla noin suurta määrää jäätynyttä bioa, on myös täyttökompostorissani yli 60 astetta. Nyt lämpö ei ehtinyt vielä nousta niin paljon, kun piti tyhjentää, jotta saan mahtumaan bioja lisää. Tuo jäätyneiden kerääminen teki vähän mutkan normaaliin kiertoon. Eipä tuo haittaa mitään. Muuta sekoitustahan en tee komposteissani. Tämä kääntö on ainoa.

Kompostointi onkin melkein ainoita "puutarhatöitä", joita voi tällä hetkellä tehdä. Ensimmäiset kylvöt odottavat itämistään, niistä kerron toisessa postauksessa hetken kuluttua.

Märän biojätteen käsittely helpoksi keittiössä

  Pelletit kätevä apu

Harmitteletko, että jäi nestemäistä kastiketta tai keittoa, mutta et tiedä, mitä sille voisi tai kuuluisi tehdä? Viemäriin jätevesilaitoksen käsiteltäväksi on turha laittaa mitään ylimääräistä. Eikä mahdollisten viemäriongelmien välttäminen varsinkaan ole mikään vähäpätöinen syy myöskään. Kovat, eläinperäiset rasvat, ovat nestemäisiä lämpiminä, mutta kovettuvat jäähtyessään, kuten esimerkiksi kinkkurasva jouluna, ja aiheuttavat tukoksen viemäriin. Sen sijaan, että heittäisit kovettuneena sen sekajätteeseen, voit kompostoida sen itse helposti. Nestemäisetkään eivät sovi sekajätteeseen, mutta kompostiin kylläkin.

Ratkaisu löytyy pelleteistä, joiden imukyky on aivan valtaisa. Nesteen määrästä riippuen, kourallinen tai kaksi, riittää nesteen hallintaan.

Puu- ja olkipellettejä myydään eläinsuojakuivikkeiksi ja polttoon. On ihan sama, kumpia käytät. Valintaan vaikuttavat varmastikin hinta, pakkauskoko ja saatavuus lähelläsi olevissa kaupoissa. Itse olen käyttänyt niin poltto- kuin kuivikepellettejä, sekä puusta että oljesta tehtyjä. Kaikki toimivat aivan yhtä hyvin.

Säilytän pellettejä pienessä kipassa kompostikaapissa ja tarvittaessa laitan nesteeseen imeytymään. Alla olevassa kuvassa näkyy lihapullista jääneen kastikkeen imeyttäminen. Nyt massa ei ole enää liian märkää ja kuivikkeet turpoavat ilmavaksi massaksi, joka omalta osaltaan myös edistää kompostin toimintaa.

Samoja pellettejä voi myös yhdistää itse tehtyyn hakkeeseen, jos hake on kovin isojakoista, eli huonosti nestettä imevää. Yhdistelmä, jossa on pellettejä ja tuota isojakeista haketta, on loistava talven kompostoinnissa.

Kuumeneeko komposti jäätyneistä biojätteistä talvella?

 Talvellakin komposti kuumenee

Täytin jälleen kompostini jäätyneillä biopusseilla. Massat olivat kivikovia möykkyjä, joita ei pystynyt rikkomaan pienemmiksi. Välit täytin hakkeella. Talvella tämä on usein tilanne, sillä kompostoin myös kahden naapurin biojätteet. Tyhjennän keräystynnyrit yhdellä kerralla, jotta saan paljon massaa per täyttökerta. Kokemus on opettanut, että tällä tavalla myös jäinen massa käynnistyy, sillä kompostorissa on aina myös sulaa materiaalia alapuolella ja mikrobisto aktiivisessa toiminnassa. Kun massa sulaa ja alkaa kompostoitua, mataloituu säiliö puoliväliin vähintään. Käytössäni on kaksi 270 litran kompostoria, jotka riittävät hyvin ympärivuotiseen kompostointiin kolmelle kotitaloudelle, yhteensä 5 aikuista ja 2 lasta. 

Moni tuskastelee usein, että talvella kompostori jäätyy. Syynä lienee useimmiten juuri biojätteen liian vähäinen määrä, jotta mikrobeilla olisi riittävästi hajotettavaa ja toiminnasta tulisi niin laajaa, että kompostori kuumenee. Otin nyt kuvasarjan massan kuumenemisesta.

Tässä on lähtötilanne 17.12., jossa täytin säiliön ääriään myöten täyteen jäisellä materiaalilla. Eikun siis vain luukku kiinni ja odottelemaan pöhisemisen alkamista.

Komposti oli ennen tätä täyttöä puolillaan sulaa massaa, jonka lämpö ei ollut enää kovinkaan korkea parissa kymmenessä asteessa, sillä se oli jo aikansa kompostoitunut.

Massan sulaminen kesti aikansa, sillä jäätyneitä bioja oli reilusti. Lämpö alkoi nousta pikku hiljaa ja kuvat aloitin noin viikko sitten eli 5.11.

Tässä lämmön nousu 5.-11.1. eli 40 asteeseen oli jo ehtinyt nousta välillä 17.12. - 5.1. ja sen jälkeen nousu näkyy kuvista 50 asteeseen. Tämä kaikille kannustukseksi ja rohkaisuksi, talvella kyllä kompostit toimivat moitteetta, myös itsetehdyt, kunhan eristeet ja ilman saanti on kunnossa.

Onko sinulla kompostin kanssa ongelmia? Laita kysymys kommenttikenttään, niin katsotaan, josko saisimme lämmöt nousemaan.

Mukavaa kevään odotusta sinulle.

Löysin arkistostani tällaisen vanhemman kirjoitukseni samasta aiheesta. Kurkkaapa tätä testiä.