Juksaa rikkakasvejasi

 ja helpota kitkentätyötäsi

Keväällä kannattaa vähän jekuttaa rikkakasveja. Sinulla on nimittäin kaksi keinoa, joita kasveilla ei ole, nimittäin ennakointi ja suunnitelmallisuus. 

Tuumaustauko on aina paikallaan.

Mitä pitää tehdä?

Keväällä kannattaa houkutella rikkakasvit kasvamaan ennen kuin sinä aiot kylvää tai istuttaa taimia. Ihan tosi, tämä on paljon parempi keino, kuin yrittää päästä rikkaruohoista eroon viikkojen kitkennällä. Laita harso tai muovi maan päälle. Aurinko teholämmittää kasvualustan ja innostaa rikkaruohojen siemenet itämään ja juolavehnän sekä muut juurilevintäiset kasvamaan. Nyt seuraa se paras juttu! Sinä pääset haraamaan ja kitkemään nämä innokkaat kasvajat.

Mitä järkeä tässä on?

Kun juolavehnässä on enintään 3 lehteä, se on käyttänyt juuren kasvuvoimaa, mutta ei ole vielä pystynyt siirtämään auringosta voimaa juureen. Nyt kun heiluriharalla katkaiset kaikki juolavehnät, joutuu se kasvattamaan pelkällä juurivoimalla taas uudet varret. Jälleen katkaiset heiluriharalla juolavehnät, ohdakkeet yms. ja tässä vaiheessa juuri on jo menettänyt tosi paljon voimaa talven jäljiltä. Jokaisella harauskerralla lähtee myös siemenestä itäneet. Kun et sekoita pintaa syvemmältä, vähenee itävät siemenet hurjasti ja maasi puhdistuu. Kun otat tällaisen maan kasvimaakäyttöön, pääset paljon helpommalla tästä eteenpäin.

Mikälie juurilevintäinen katteesta napsittuna.

Entä tästä eteenpäin?

Jos nyt tämän jälkeen jyrsimellä, lapiolla tai millä tahansa työvälineellä sekoitat maan, pilaat ihan kaiken. Siemeniä nousee valtavasti pintaan ja joudut aloittamaan kaiken alusta. Sen sijaan, jos laitat katetta maan päälle, loputkin siemenet jäävät sen alle, eikä pienestä siemenestä riitä kasvuvoimaa niin paljon, että varsi ylettyisi katteen päälle. Jos maahan jäi vielä elinkelpoisia juolavehnän juuria, kate harhauttaa ja houkuttelee kasvattamaan juurta hyvin lähelle pintaa. Sinä hyödyt tästä, sillä katteen alla juuri ei ole paljon mitään maassa kiinni ja pystyt vetämään kaikki loput kasvavat juolavehnät ilman työkaluja, pelkin sormin kokonaisina juurakkoina. Montaa juolavehnää tai ohdaketta ei tämän jälkeen enää kasva. Helppoa kuin heinän teko!

Ohdake katteessa

Painekattilapulmia

 ostaako vaiko eikö osta, tai millainen?

Onko sinulla painekattila? Olen tässä nyt jo tovin suunnitellut, että sellainen pitää hankkia. Kasvimaassa kasvaa varsinkin papuja, joita haluan umpioida talveksi ja varmaan paljon kaikkea muutakin tulee vielä mieleen. Eritoten kuulemma tomaatteja voi umpioida ja tehdä sitten talvella vaikkapa tomaattikastikkeita, keittoja ja vaikka mitä. Olen lukenut, että papujen ja muiden ei-happoisten raaka-aineiden umpioimisessa ei riitä tavallinen kattila-menetelmä botuliiniriskin takia. Ei-happoisiin pitäisi laittaa ainakin etikkaa, mutta kun en halua etikkasäilykkeitä, vaan raaka-aineita talven ruokiin.

Olen toki "kuukkeloinut", yrittänyt kysellä tutuilta ja tuntemattomilta. Laittanut viestejä Fb:ssa ja blogeissa. Silti en ole vielä saanut sellaista tuntumaa, että tietäisin:

1) miten suuri pitää olla, jotta on kätevä?

2) mitä ominaisuuksia siinä tarvitaan?

3) millaiset paineet siihen pitää saada?

4) mikä vaikuttaa laatuun, eli mistä tietää sen olevan hyvä?

5) mitä olet umpioinut, mitkä reseptit ovat olleet kaikkein parhaita niissä?

Jos sinulla on näihin jotain tuntumaa tai vastauksia, olisi tosi kiva, jos laittaisit kommenttina ajatuksesi. Kesä kuuluu hurjaa vauhtia ja hankinta pitäisi tehdä varmaan jo piakkoin, että saisin sadon täysimääräisesti hyödynnetyksi, vaikka en heti saisikaan sitä syötyä.

#Suuntanaomavaraisuus 6 2024

 Projektia pukkaa

Jos harrastaa puutarhurointia tai varsinkaan omavaraistelua, kulutuksen vähentämistä ja kierrätyksen tehostamista, ei voi välttyä jatkuvalta pyörremyrskyltä erilaisista projekteista. Pieniä ja isoja voi olla käynnissä samaan aikaan. Kaikkia projekteja ei välttämättä pysty perustelemaan taloudellisesti. Rahaa suurempia arvoja on luonnonvarojen säästäminen ja saastuttamisen vähentäminen, sekä ilmastomuutoksen torjuminen. Tavallaan kaikki projektimme taitavat jollain tavalla vastata näihin arvoihin.

Energia

Käytämme sähköä hyvin maltillisesti. Ostaessamme tämän asunnon muutos kulutuksessa edellisiin asukkaisiin verrattuna oli niin suuri, samalla asukaslukumäärällä, että sähköyhtiöstä tuli mittarinlukija tarkistamaan ilmoittamani lukeman. 

Aurinkopaneelit

Viime vuoden tammikuussa teimme seuraavan askeleen ja asensimme 7 kWh aurinkopaneelit. Energiantuotto on ollut hyvää ja osa on mennyt myyntiin. Myynti ei ole tavoitteemme, sillä suurimman säästön saa käyttämällä itse oman tuotantonsa. Silloin säästyy energiahinnan lisäksi myös siirtomaksu. Emme tietenkään ole lisänneet kulutusta vain sen takia, että saisi käytettyä kaiken tuotannon itse. Ennen kuin teimme päätöksen aurinkokennojen tuottokapasiteetista, kävimme läpi energiakulutuskäyrämme koko vuodelta tuntitasolla ja vertasimme sitä alueemme auringon tuottokäyriin. Emme tietenkään vertailleet niitä silmämääräisesti, vaan tekemällä laskennan kulutuksen ja tuoton eroista eri vuoden- ja vuorokaudenaikoihin.

Auto

Toinen autoistamme romuttui hirvikolarissa käyttökelvottomaksi ja jouduimme pohtimaan, mikä oli seuraava automme. En itse tykkää asioissa ns. välimuodoista, eli hybridi ei tullut siksi kysymykseen. Emme myöskään vaihda autoa jatkuvasti, vaan ajamme auton loppuun asti. Siksi valitsimme uudeksi autoksemme täyssähkön. Auton lataus on muuttanut totaalisesti tietenkin kulutuslukemat ja aurinkosähkökin tulee nyt paremmin omaan käyttöön, jolloin kokonaissäästö on huima, kun polttoainekulut jäävät lähes kokonaan pois.

Latausasema

Oman energiantuotannon täysimääräistä hyödyntämistä helpottaa oma latausasema, jolloin lataustehon saa riittäväksi, vastaamaan tuotantoa, eli nyt saamme ladattua akun tavoitetasoon juuri auringon paistaessa, emmekä joudu lataamaan ostosähköllä lähes ollenkaan.

Sadevedenkeruu

Sadevedenkeruustani oletkin ehkä jo lukenut. Olen kirjoittanut lappojärjestelmästäni sekä sittemmin käyttöönottamastani uppopumpusta monessa kirjoituksessa. Vaikka keväällä oli 2000 litraa sadevettä kerättynä, siitä ei ole enää yhtään jäljellä ja olen joutunut kastelemaan johtovedellä. Selkeästi tässä on vielä parannettavaa. Ongelmaksi vaan on muodostunut, että uutta 1000 litran säilötä ei oikein mahdu enää minnekään. Aion hankkia vielä pienen pumpun, jonka avulla saan 1000 litran säiliöstä veden paineella kasteluun. Nyt se tulee painovoimaisesti ja välillä hankaluutena on joko hitaus tai säiliön korkeusasema verrattuna kasteltavaan tasoon. Vesi valuu nimittäin vain alaspäin painovoimaisesti.

Kasvihuoneet vol 1, 2, 3 ja 4

Kasvihuone lisää kasvatusmahdollisuuksia monella tavalla. Pystyy esikasvattamaan taimet paremmissa olosuhteissa, kuin että taimet olisivat sisällä huonelämpötilassa. Kasvihuoneella saa myös pidennettyä kasvukautta, vaikka ei edes lämmittäisi sitä. Lämmittämällä pidentyy kausi vielä enemmän. Itse lämmitän kasvihuoneen keväällä hevosenlannalla eli hevoskalla. Näiden lisäksi on vielä yksi etu, joka ainakin tulee mieleeni. Kasvihuoneessa voi kasvattaa sellaisiakin kasveja, joille oma kasvuvyöhyke tai oman puutarhan pienilmasto on liian kylmää. Ennen kuin päättää, minkä kasvihuoneen hankkii, pitäisi olla joku ajatus siitä, mitä aikoo kasvattaa, miten hoitaa kastelun, miten paljon rahaa aikoo sijoittaa ja miten paljon on valmis tekemään työtä sen hoitamiseksi.

Ihan aluksi minulla oli vain niin sanottu tomaattihuone. Siihen mahtui yksi kasvatussäkki. Edesmennyt appiukkoni teki sen. Se kesti vaikka kuinka monta vuotta ja sain siinä yllättävän hyvin onnistumaan kasvatuksen. Se tuli kuitenkin pieneksi, kun halusin enemmän kuin yhden säkin. Alla olevassa kuvassa siinä on maissit, varmaankin ensimmäistä kertaa kokeiluna silloin.

Seuraava oli valmis muovikasvihuone. Se oli kyllä hyvä siihen asti, kunnes Tapanin-myrsky rikkoi sen. Pidin pienen hallan poissa öljylampulla.

Ensimmäisen varsinaisen kasvihuoneen tein itse keväällä 2017. Olen ollut siihen tavattoman tyytyväinen. Uusina materiaaleina olivat vain nuo valkoiset kaaret, jotka ovat sähköjohtojen suojaputkia, sekä muovi, joka oli pisaroimatonta, ammattilaatua.

Ovea on korjattu moneen kertaan. Ensimmäinen versio oli tuollainen roikkuva, mutta myöhemmät mallit ovat olleet saranallisia.

Nyt on jo ostettuna seuraava malli ja se on ihan valmistuote, pitää vain koota. Pinta-alaltaan se on yli kaksinkertainen, ja kun jätän vielä vanhankin kasvihuoneen olemaan, lisääntyy kasvatustila aivan valtavasti. Ilman automaattista tihkukastelujärjestelmää ei näitä pysty hoitamaan.

Kompostoiva vessa

Mökillä on itse tehty kompostivessa. Haluan välttää puhtaan veden käyttämistä vessan vetämiseen ja toisaalta, vessasta saa hyvää multaa kaikille koristepensaille ja kukille. Syötäville käytettäessä on muistettava riittävän pitkä kompostointiaika.

Haaveprojektit

Haluaisin lisätä vielä enemmän elämämme ympäristöystävällisyyttä. Haluaisin, että meillä olisi harmaavesijärjestelmä suihkusta wc-käyttöön. Lisäksi olisi tosi kiva, jos myös kaupunkiasunnossa voisi käyttää kompostivessaa. Sadeveden talteenottojärjestelmä olisi hienoa saada upotettua maahan, jolloin se ei veisi pinta-alaa, esimerkiksi laatoituksen alle mahtuisi vaikka miten monta tankkia. Ja viimeinen liian kallis haave on oma kaivo kaupungissa. 

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/06/muistelua-mokilla.html/

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/06/kesakuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/06/etanaeste-siruetanoille-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-6/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/rakennusprojekteja

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/helppo-ja-halpa-kasvihuone/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/06/02/kesakuu-24-rakentaminen/

Syyskylvöistä kohtalainen itävyys

 parantelin penkkiä Tanskalaisen maajussin opein

kuva

Rivit kuntoon

En ollut ennen tajunnut, että jos on esimerkiksi kahdessa rivissä samaa kasvia ja molemmissa on huono itävyys, voi taimettumisen jälkeen siirtää taimet yhteen riviin ja vapauttaa toinen rivi uuteen kylvöön. Hassua, että on paljon asioita, jotka ovat aivan yksinkertaisia, mutta jostain syystä "tarvitsee" toisen henkilön vinkkaamaan niistä. Vähän oikein harmittaa, että eikö tosiaan tämmöistä keksinyt itse monen vuoden jälkeen.

Hajakylvö mutta ryppäinä

Syksyllä kylvimme tilliä, sillä tilli itää usein tosi hitaasti, tai ainakin minulla on sellainen kokemus. Syyskylvö tehtiin eri tavalla kuin mitä yleensä kylvämme tillin. Yleensä teen jatkuvan rivin, mutta syyskylvöön laitettiin riviin tiheitä ryppäitä. Ajattelin, että siitä on sitten helppo napata niput ja laittaa pakkaseen. Viime talvena nimittäin meillä loppui pakastettu tilli ja perhe muistutti, että ensi talvena tällaista ei saa missään nimessä päästä tapahtumaan.

Keväällä laitoin lisää tilliä ja se on nyt kokonaan hajakylvö ilman mitään rivitystä. Siitä ei ole yhtä helppo ottaa nippuja, joten testaan, miten tällainen tapa toimii. Todennäköisesti laitan vielä uudenkin kylvön, jotta vajetta ei voi tulla. Kylvän vähän myöhemmin, niin saa myös keittiöön tuoretta tilliä kasvukaudella. Muutenhan käy niin, että puutarhasta löytyy enää kukkivia versoja loppukesästä.

Palsternakka

Porissa on poikkeuksellinen naakkayhdyskunta ja siksi kai kutsumme palsternakkaa perheessämme palsternaakka -nimellä. Jotenkin sopii paremmin suuhun kaksi vokaalia ennen kaksoiskonsonanttia. Yllätyin, miten hyvin se iti syyskylvöstä. Kevätkylvöt ovat nimittäin epäonnistuneet useana vuotena. Tänä vuonnakin on vähän kevätkylvöistä palsternakkaa, vielä en tiedä miten se onnistuu. Luin eräästä blogista, että palsternakkakylvös ei saa missään nimessä kuivua taimettumisen aikaan. Uskon, että se on keväällä ongelmana, kun monena vuonna on toukokuu ollut aivan valtavan kuiva. En ole myöskään kastellut. Syyskylvön etu on se, että siemenet saavat hyödykseen talven lumien sulamisvedet. 

Mustajuuri ei ole itänyt lainkaan

Laitoin vähän kokeilumielessä syksyllä mustajuurtakin. Siemenpussi oli jo vanha ja voi olla, että siemenet olivat jo menettäneet itävyytensä. Odottelen vielä pari päivää ja jos ei vieläkään näy mitään, niin istutan jotain esikasvatettua siihen kasvihuoneesta.

Heikko itävyys keltajuuressa

Taaimmaisena syyskylvöissä oli keltajuuri, joka on itänyt vain jonkin verran, tosin taimet ovat todella heikkoja ja huonoja, tuskin tulee satoa. Vika on ollut ehkä siemenissä tai keväällä on vahingossa kuljettu siitä ja tallottu kylvös. En ole koskaan ennen yrittänyt kasvattaa keltajuurta, joten ei ole myöskään kokemusta, miten vaikeaa itäminen on  ylipäätään sillä.