21.7.2024

Porin Hevosluodossa tapahtuu

ensi viikolla aarin palstoilla


Kateviljelyllä hyvä sato perunoista.

#arvontaa #vieraslajitorjuntaa #kompostineuvontaa #kasvukunto-opastusta #Hevosluoto #Pori


Yhteisöllisyys

Parhaimmillaan palstaviljely on yhteistä tekemistä muiden harrastajien kanssa. On kiva vaihtaa kuulumisia kulkiessaan omalle palstalle, siinä oppii tuntemaan monenlaisia ihmisiä ja jokaisella on aina jotain erilaista kokemusta ja jaettavaa muille viljelijöille. 


Auringonkukka on hyvä muokkaamaan maata juurillaan.



Olen ylläpitänyt palstalaisten Fb-ryhmää ja sain siihen nyt avukseni todella aktiivisen palstalaisen Noora Ylimyksen. Nooran kanssa on ollut valtavan hauskaa vaihtaa ajatuksia ja ideoita. Nyt alkavalla viikolla järjestämme palstatapahtuman, jossa kerron kompostoinnista, maan kasvukunnon parantamisesta ja on meillä arvontakin ja vieraskasvien kitkentää. Noora on saanut arpajaisvoittoja paikallisesta Hankkijasta ja S-Osuuskaupasta.

Porin kaupungin vuokraamia aarin palstoja sijaitsee monessa ei paikassa. Eri alueilla on omat erityispiirteensä. Joillakin alueilla kynnetään syksyllä ja äestetään keväällä isoilla koneilla, joillakin alueilla on jokivesipumppu kastelua varten, joillakin ei ole kumpaakaan jne. Porissa on siitä erilainen tilanne, että palstoja on vapaana, heti otettavaksi, mutta se ei tarkoita, että heti otettavaksi käyttöön, valitettavasti. Tämä kirjoitus koskee Hevosluodon monivuotisia aarin palstoja.


Pressulla voi suotaja aluetta, jota ei vielä ehdi kunnostaa.


Millä alue saataisi siistittyä?

Monissa kaupungeissa palstoja joutuu odottamaan vuosia. Moni ajattelee, että se on huono juttu, mutta Porissa voisin todeta, että se olisi hyvä juttu. Jonossa ihminen ehtii pohtia, että riittääkö innostus ja oma aika  palstan hoitamiseen. Lisäksi, kun tietää tulijoita olevan jonoksi asti, jos itse laiminlyö velvoitteet, pitää se viljelijät niin sanotusti kurissa ja nuhteessa.

Omalta palstaltani siivottua roskaa ennen käyttöönottoa.


Rikkaruohoja ja oheiskasveja

Porissa palstojen alue on päässyt villiintymään ja ränsistymään. Tyhjiä palstoja, joita ei ole ole kukaan viljellyt vuosiin, on monia. Lisäksi varattuja palstoja, jotka silti ovat olleet vailla mitään hoitoa useita vuosia, on vielä enemmän. Toki oli kiva havaita, että luontokasvien lajikirjo on moninaistunut hoitamattomana olevilla alueilla. Aiemmin oli lähinnä ohdakkeita, heinää ja voikukkia, sekä haitallista vieraslajia jättipalsamia. Nyt löytyy vaikka mitä, unohtamatta jopa puita. Kuitenkin alue on tarkoitettu hyöty-ja koristekasvien viljelyyn.

Aiemmin luonnonkasvien lajikirjo oli vähäistä.


Roskaa muovista metalliin


Käyttöönottoa eivät oheiskasvit toki estä, lähinnä hidastavat, mutta vaikeaa on peruskaupunkilaiselle maanmuokkaus puunjuurien seasta. Sekin vielä toki onnistuu vaikka vuokraamalla joitain koneita konevuokraamosta, mutta seinä tulee vastaan viimeistään silloin, kun palsta on täynnä sinne kuulumatonta roskaa. Joko edellinen palstalainen on jättänyt maahan mansikkamuovit, rikkoutuneet ämpärit, työkalut ja kaikkea vuosien aikana palstalla käytettyä tavaraa tai tyhjälle aarille on alkanut kerääntyä muilta aareilta käyttöönotossa esille tullutta roskaa, koska isoja muovijätteitä, metalleja ja lahonneita puurakennelmia ei saa laitettua mihinkään lähialueen roskikseen ilmaiseksi. Roskat siis kasaantuvat ja kulkeutuvat palstalta toiselle, poistumatta alueelta.

Kylvöura. No-Dig viljelyssä ei käännetä koko maata.


Kaupunki jättää vastuun uudelle palstalaiselle


Itse jouduin luopumaan muutama vuosi sitten palstoistani, sillä äitini ei enää jaksa hoitaa mökkiä. Oma aikani ei riitä näihin kaikkiin. Omien palstojeni osalta pidin tärkeänä, että vein kaiken pois, mitä uusi vuokralainen ei halunnut hyödyntää. Olin itse tehnyt niin valtavan siivouksen aloittaessani, etten halunnut kenelläkään samaa enää koskaan.

Kaupunki on sitä mieltä, että jos lähtijä ei ole hoitanut hommiaan, pitää uuden palstalaisen tehdä siivous. Logiikka ontuu mielestäni pahasti. Eihän missään muussakaan vuokrasuhteessa tapahdu näin, vaan vuokranantaja siivoaa ja laskuttaa kulut edelliseltä vuokralaiselta. Palstaviljely pitäisi olla hauska harrastus, jossa saa omaa satoa työnsä palkaksi. Jos palstaelämän joutuu aloittamaan umpikasvaneesta kaatopaikasta, jää sato saamatta vähintään ensimmäisenä vuonna. Usein uusi palstalainen väsyy, palstamotivaatio katoaa ja kierre jatkuu. Tuntuu myös kohtuuttomalta, että uusi vuokralainen joutuisi maksamaan jätemaksut muiden roskista. Toivon, että Porin kaupunki heräisi vaikkapa tämän postauksen myötä ajattelemaan asiaa uudelta näkökulmalta. 

Kitketyistä rikkaruohoista saa hyvää multaa aikanaan.


Toki palstaelämä vaatii avarakatseisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Kaikki eivät tykkää samoista asioista ja eri kulttuureissa on erilaisia viljelytapoja. Kunhan noudatetaan yhteisiä palstasääntöjä, ei muiden tekeminen kuuluisi olla muiden asia. Palstaviljely on valtavan hauskaa harrastusta ja aivan mieletön mahdollisuus kaupunkilaisella kasvattaa omaa ruokaa.

20.7.2024

Kasvihuone--projekti käynnistyi

 Rekka toi tarvikkeita pihaan 

Kasvihuone saa lecaharkoista sokkelin.


Tilasin uusin kasvihuoneeni keväällä, kun maassa oli vielä lumet. Nettikaupassa oli hurjat alennukset. En olisi niitä itse huomannut, mutta sisareni kertoi, sillä hän tiesi, että olin haaveillut uudesta kasvihuoneesta jo kauan. Tilauksessa oli vähän haasteita, kun ensimmäisessä kuljetuksessa osa paketeista oli vahingoittunut. Kuljettaja oli tehnyt niistä jo ilmoituksen, sillä vahingot olivat syntyneet ennen hänen kuljetusosuuttaan. Nettikaupassa oli oikein ystävällinen asiakaspalveluja kaikki sujui hyvin. Sama kuljettaja, joka oli tuonut paketit, haki sitten paketit pois. Hänelle oli sanottu, että ota kaikki laatikot. Parin viikon päästä jälleen sana kuljettaja saapui uusien pakettien kanssa, tosin nyt niitä  puuttui pari. Hänelle oli toimitettu vain ne, jotka aluksi olivat vahingoittuneet. Soitin saman tein hänelle ja kerroin, että nyt muutaman laatikon haluaisin vielä lisää. Eipä hätää, sillä löytyivät vielä terminaalista ja sainkin ne heti seuraavana päivänä. Soitin kuljettajan esimiehelle, sillä kuljettaja oli todella poikkeuksellisen ihana asiakaspalvelija ja kaikki hoitui valtavan mutkattomasti. Naureskelimme kuljettajan kanssa, että meidän piha on kohta hänen vakikuljetuskohteensa, sen verran monta kertaa ehti vierailla meillä.

Kevät eteni, mutta meillä ei ollut aikaa kasvihuoneen tekemiseen, joten tämän kasvukauden olin vielä vanhan kasvihuoneen varassa. Hyvin se on toiminut, vaikka onkin kovin pieni.

Monenmoista tarviketta tarvittiin.

Uusi rekka saapui torstaina. Olimme alkuviikosta käyneet paikallisessa rautakaupassa tilaamassa sokkeliin tarvittavat tarvikkeet. Sisareltani olin jo oppinut, että tilaamaani kasvihuonetta on hyvä korottaa jonkin verran. Meillä korotus tarkoittaa pohjan alentamista. Olen jo aiemmissa postauksissani kertonut, kuinka piti käsin kaivaa kasvihuoneen pohja. Samalla paikalla oli aiemmin kokokasvipenkki, eli kaivettavaa oli todella paljon, Lopulta syvyyttä tuli 50 senttiä kaivaukselle maanpinnasta alaspäin, ja kun kohopenkki oli noin 25 senttiä maan yläpuolella, kaiken kaikkiaan kaivettiin 70 senttiä. Leveyttä kaivauksella on noin 260 senttiä ja pituutta 360 senttiä. Ylimmät kerrokset, noin 40 senttiä oli tekemääni kompostimultaa ja se sijoitettiin uuteen maissipenkkiin ja tasoitin vähän kasvimaata, kun siinä oli takareuna etureunaa alempana. Kaivauksesta loput 30 senttiä oli tontin pohjamaata, eli tosi savista mineraalimaata. Nyt maat ovat jättisäkeissä, ja ne pitäisi jotenkin saada käytettyä jossain vaiheessa. En näe mitenkään järkeväksi viedä niitä mihinkään kaatopaikalle.


Kerrosten välissä on kuivabetoni ja betoniraudat.

Lecaharkkoja tuli kolme kerrosta, eli 60 senttiä. Korkeuden oli tarkoitus olla 50 senttiä, mutta kun yksi harkko on 20 senttiä, niin tavoite ei ollut mahdollinen meidän työvälineillämme. Opin käyttämään sivuleikkuria. Katkaisin nurkkiin tarvittavat harkot ja tein kulmiin betoniraudoille kääntöurat. Luulin, että koneen käyttö olisi ollut vaikeaa tai raskasta, mutta hauskaahan se oli.


Päivän urakka valmis.


Kolme kerrosta on nyt valmiina ja laitoimme sivuseiniin tuet betonin kuivumisen aluksi. Seuraavana päivänä laitetaan vielä eristeet ja patolevyt. Niistä kuulet toisessa postauksessa.




17.7.2024

Soijasadosta

 arvaa montako papua nyt tulossa?

Tässä palossa on kaksi papua.


Muistatko tämän kelani? Siinä olin juuri huomannut, että yhdessä soijassa on palkoja. En ole niitä tässä välissä käynyt sen kummemmin tarkastelemassa, mutta nyt kävin katsomassa, että mitä paloille kuuluu.

Sen verran palkojen sisällä on alkanut pavut turvota, että palon päältä pystyy nyt laskemaan, montako papua on tulossa. 


Tässä palossa on kolme papua.




Näissä paloissa on molemmissa yksi papu.


Ei tästä sadosta vielä ihan ruuaksi asti ole seitsemässä  pavussa, mutta toivottavasti muistakin taimista tulisi edes jotain. Ja jos vielä palot tuleentuisivat, voisin kasvattaa niistä ensi vuonna lisää. Olisi todennäköisempää saada satoa, kun siemenpavut ovat lähtöisin juuri samasta puutarhasta, eli perimä vastaisi paremmin tämän puutarhan olosuhteita.





Muissa taimissa ei vielä palkoja näy, mutta ne on kylvettykin paljon myöhemmin. Tässä on kyllä kummallista se, että molemmat siemenpussit olivat ihan samaa soijapapua merkintöjen mukaan, mutta ei niistä kyllä samanlaisia kasveja tule. Palkoja tuottava on tuollainen pyöreälehtisempi ja lehdissä on hienoista karvaa, kun myöhemmin kylvetyt ovat ihan tavallisen pavun näköisiä lehtien muodon ja pinnan suhteen.




15.7.2024

Peruskunnostusta ja touhua puutarhassa

 käytäville haketta ja suojauksia

Uusi hakekate käytävällä ja penkissä ruohokate.


Naapureilta risut lahjoituksena

Naapurilahjoitukset muuttuivat vihdoin hakkeeksi tai ainakin osa niistä. Kasvimaan ja kohopenkin välissä on kulkukäytävä, jota pidän jatkuvasti hakkeella. Samoin makeasinikuusamoiden ja mustikoiden alue on hakepinnoitteella. Siitä on niin helppo kitkeä kaikki rikkaruohot. Juuret eivät ole syvällä, vaan ihan siinä hakkeen alla ja sen lisäksi juuret eivät ole kovin paljon edes maassa kiinni. Kulje kanssani hakkeella.


Marjarosvot puutarhassa

Olen monesti sanonut viime aikoina, että ei meillä linnut mustikoita syö. Nyt joudun itse syömään sanani, sillä heti kun naapuri kaatoi ison kuusen aidan tuntumasta ja suojaamasta mustikoita, löysivät harakat sinertyvät mustikat. Tänä vuonna on myös räkättirastaita paljon enemmän kuin aiempina vuosina ja ryökäleet käyvät varastamassa ruukkutomaateista raakileet. Jouduin hakemaan harsot varastosta ja suojaamaan pensaat ja tomaatit. Kaaliverkkoja olisi vielä, mutta en ole ommellut niitä vielä yhteen leveämmäksi verkoksi, enkä halua likastaa niitä ennen ompelua, ettei ompelukoneeseen mene multaa.


Näillä mustikoilla on vielä vanha hake ja suojana verkko, joka ei kestä kauan.


Nämä mustikat ovat saaneet uudet hakkeet ja nyt tuli harso suojaksi.


Ruukkutomaatit saivat harson suojakseen. En vain tiedä, miten ne nyt pölyttyvät. Pitää ehkä raottaa harsoa, kun on itse paikalla vahtimassa raakileita.


Kukkapenkkien peruskorjaus vol 2

Toinen kukkapenkki on nyt täydessä kukassa, eikä sitä voi ihan vielä peruskorjata. Siinä on samalla tavalla reunuslaudat ihan lahonneet. Toisessa reunassa on laudat jo kokonaan pois ja toisessa on vielä vähän jäljellä. En ole nyt edes kitkenyt rikkaruohoja, kun koko penkki menee uusiksi joka tapauksessa ja vanha multa kaivetaan pois rikkoineen päivineen.


Vähän vielä reunalautaa jäljellä kukkapenkissä.