Tulkoon halla, tulkoon pakkanen, ei haittaa lain!

Kevään kylvökset turvassa hallalta ja pakkaselta

Lämpöpatjalla on hyvä olla.

Kausarin eli kausikasvihuoneen lämmitys hevoskalla

näyttää onnistuvan tänä vuonna yli odotusten. Viikonloppuna pääsin koulimaan edelliset kylvökset ja ruukut pääsivät lämpöpedille kausariin. Samalla kylvin styrox-laatikoihin lisää herkkuja. Latva-artisokkaa, parsakaalia, salaatteja, rucolaa ja vaikka mitä. Niistä tarkemmin myöhemmin. Nyt kevään odotus on ihan huikeaa!!! Omat taimet näyttäisivät onnistuvan tällä kertaa tosi hyvin.

Indoor = ilman lämpötila

Outdoor = sensorin mittaama lämpötila hevoskamassassa.

Ihan hetikään ei sammu 44.3 asteisen patterin voima.

Lierokäytävä vesiputkena maassa

Oikea vastaus viikon kysymykseen on 10 000 putkea

Kysymys siis oli:

"Jos putken (huokonen maassa, esim. lieron kaivama tunneli) halkaisija on 10 mm eli sentti. Siinä mahtuu virtaamaan tietty määrä vettä.

Montako pientä putkea (esim. juuren tekemää huokosta) tarvitaan, jotta sama vesimäärä mahtuu menemään samassa ajassa, jos tällaisen pienen putken halkaisija on kymmenesosa, eli 1 mm?"

Kasvimaalla kompostia ja katetta ja päällä matto eristämässä talven ajalla

Tämä ehkä herättää miettimään, että lierojen hyvinvoinnista kannattaa olla huolissaan. Ne tarvitsevat hyvään elämään happea ja ruokaa. Jos maa on veden kyllästämää, ei siellä ole lieroillakaan kivaa, eivät tosin kasvitkaan kasva, sillä niidenkin juuret tarvitsevat happea. Toisaalta, vaikka olisi paljon happea, kuten vaikka kevyessä hiekkamaassa, niin ilman ruokaa on kovin kurjaa.

Kateviljely

Katteilla saat ylläpidettyä maan kosteutta tasaisena, lämpötila ei vaihtele niin rajusti kuin ilman katetta. Näistä olen monesti kirjoitellut eri postauksissa. Kate on myös lieroille hyvää ruokaa. Sekin on tullut usein esille, mutta nyt kun tiedät, että tarvitaan 10 000 putkea, joiden halkaisija on yksi millimetri, jotta samassa ajassa menisi yhtä paljon vettä kuin yhdessä putkessa, jonka halkaisija on 10 mm eli yksi sentti, varmaankin säästät ensi kesänä kaikki lierot ja hoivaat niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Eikä vesitaloudesta huolehtiminen ole se ainoa hyvä juttu. Muistat varmaan lieronkakan hyvät ominaisuudet.

Onko kaikki putket eli huokoset samanarvoisia, jos lukumäärä on riittävä?

Kaikki huokoset eivät ole saman arvoisia. Oikein pienet huokoset pitävät veden niin tiukasti kiinni, että kasvit eivät saa vettä käyttöönsä, näin voi olla savimaassa. Isot huokoset tyhjenevät painovoiman vaikutuksesta, eli taas vesi on poissa kasveilta. Tyhjeneviä ovat sellaiset, joiden halkaisia on 30 mikrometriä (1 millimetri on 1000 mikrometriä eli 30 mikrometriä on 0,03 millimetriä). Aika pieniä siis nekin silmälle.

Mitä on routa?

Jokakeväisiä uutisia ovat toteamukset teiden routavaurioista

Mitä se tarkoittaa että maa routii?

Maassa on aina enemmän tai vähemmän vettä, mutta siis jonkin verran kuitenkin aina. Routa tarkoittaa sitä, että maahuokosissa, niissä maassa olevissa onkaloissa, vesi jäätyy ja aiheuttaa maan jäykistymistä ja pintakerroksen kovettumista.

Mistä routiminen johtuu?

Routimisessa maassa oleva vesi jäätyy ja sulaa vuoronperään ja siitä aiheutuu maan pinnan liikkeitä ja rakenteen muutoksia. Routiminen on siis se keväisin teitä möykkystävä ilmiö.

Routa nostaa maan syvyyksistä kiviä ylös.

Miten syvältä maa jäätyy?

Maan jäätyminen alkaa maan pinnalta. Maa ei jäädy pohjiaan myöten metritolkulla syvälle, vaan routaraja on jonkin verran maanpinnan alapuolella. Kuinka paljon, riippuu pakkasesta, maan ominaisuuksista ja kosteudesta. Maan sulaminen sijaan tapahtuu sekä maan pinnalta, että routarajan kohdalta samaan aikaan.

Routivatko kaikki maat?

Kaikki maat eivät roudi ja sitä käytetään hyväksi rakennustekniikassa. Maalajitteet, jotka ovat raekooltaan (ne maan pienimmät osat, joita et saa mitenkään murskattua) 0,2 - 0,06 mm, eivät roudi, sillä maat ovat helposti kuivuvia. Sen sijaan maalajitteet, joissa on 0,02-0,002 mm raekoko, routivat tosi paljon. Jos raekoko on vielä tätä pienempää, niin routiminen taas loppuu, sillä vesi on siinä niin tiukasti kiinni, että veden liikkeitä ei samalla tavalla pääse tapahtumaan, kuin tuossa edellisessä raekoossa.

Miksi vesi ja jää eivät mahdu samankokoiseen purkkiin?

Veden tiheys (eli paljonko tietty vesimassa vie tilaa) on suurinpiirtein sellainen, että litra vettä painaa noin kilon. Kun sama vesimäärä jäätyy, se ei mahdu enää samaiseen litran kannuun vaan pursuu pois ja useimmiten halkaisee kannun (tai talveksi ulos unohtuneen vesisaavin), jää on siis vähemmän tiheätä. Tilavuus kasvaa 10 % eli sama vesimäärä jäätyneenä tarvitsisi itselleen 1,1 litraisen kannun. Tämän vuoksi jätät mehuja pakastaessasikin pulloon jäätymistilan.

Pitääkö routaa estää kasvimaalla?

Routaantunut maa voi olla hyvä juttu. Jos kasvimaassasi on mururakenne kunnossa ja se sisältää hienojakoista (=pieni raekoko) maa-ainesta, jäätyminen tapahtuu onkaloiden eli huokosien seinämissä ja tuloksena on murustunutta maata keväällä. Et tarvitse paljoakaan työtä aloittaessasi taas kevään kasvatustouhut.

Jos kasvimaasi on sen sijaan tiukkaan pakkautunutta savipitoista maata, voi jäätyminen ensin murentaa maata, mutta sulamisvedet ja sateet rikkovat murut ja tuloksena on taas huonorakenteinen, tiivistyvä maa.

Mitä tarkoittavat maalaji ja  maalajite?

Maan pienimmät muruset (=raekoko=, joita et saa murskattua vaikkapa huhmareessa, määrittävät, millä nimellä maata kutsutaan. Maassa on aina monenlaista raekokoa ja se, mitä on eniten, määrittää koko maalajin eli maalajitteiden yhdistelmän nimen. Jos sinua kiinnostaa tämä, niin voit ottaa kasvimaaltasi maata, kuivata sitä uunissa yön yli 100 asteessa, murskaat huhmareessa ja otat erikokoisia sihtejä ja sihtaat maan. Tuloksesta näet, että millaisia raekokoja sinulla on kasvimaallasi.

Maalajitteiden kokojakaumat

Saves on kaikkien hienojakoisinta, alle 0,002 mm, hirmuisen pientä siis.

Hiesu on seuraavaksi pienintä, 0,002-0,02 mm, jonka jälkeen tulee

Hieta 0,02-0,2 mm

Hiekka on jo 0,2-2 mm eli ihan sormiin tuntuvia hippusia.

Jos maassa on orgaanista ainesta eli eloperäisestä lähtöaineksesta olevaa ainetta alle 20%, sanotaan, että maa on kivennäismaata.

Multamaa on sellaista, jossa orgaanista ainesta on 20-40 %.

Onko väliä kumpi tapahtuu ensin, maan jäätyminen vai tulee lumipeite?

Jos maan pinta jäätyy ensin ja vasta sitten tulee lumipeite, kevään sulamisvedet eivät pääse herkästi imeytymään maahan ja tuloksena on vesilammikot ja vedenvirtaukset, jotka kuljettavat mukanaan hienojakoista maata ja ravinteita.

Jos maahan sataa ensin hyvä lumipeite eikä maa ole ehtinyt jäätyä syvältä, eristää lumi koko talven maata ja jäätyminen on vähäisempää myöhemminkin. Kevään sulamisvedet parhaimmillaan imeytyvät maahan samalla tavalla kuin normaalisti sulan maan aikaan.

Kuivemmaksi vai märemmäksi?

Miten voin vaikuttaa haihtumiseen?

Kun miettii haihtumista ja sen säätelyä, niin pitäisi ensin tietää, että haluaako haihtumista lisätä vai vähentää. Molemmat tilanteet voivat tulla puutarhassa vastaan. Keväällä saattaa maa olla ihan liejuna sulamisvesistä ja kesällä kasvimaa voi muistuttaa kuivaa korppua.

Liejutilanteessa toivoo yleensä nopeampaa kuivumista ja korppuvaiheessa suurempaa kosteutta. Ei ole sinällään väliä, kumpi tilanne on kun opettelee periaatteita. Jos  ymmärtää, mistä on kyse, osaa ratkaista pulman jatkossa oikealla tavalla tai ainakin pienentää mahdollisesti ongelmaa tulevina vuosina.

Rakkolevän alla maa pysyy koko ajan märkänä.

Maan pinnan muotoihin

Isot kaivannot eli kyntöurien tyyppinen muokkaus lapiolla tai äestys eli pinnan haraaminen tasaiseksi vaikuttavat eri tavoin vesimäärään. Isot muodot keräävät vettä lammikoiksi, mikäli maa ei pysty imeyttämään vettä riittävän nopeasti. Jos maa on kaltevaa, voi varsinkin kyntöurien mallisista syntyä virtauksia ja vesi kuljettaa maata ja ravinteita mukanaan. Pienet muodot eivät kerää suuria lammikoita ja vedenvirtailu on nopeammin mahdollista. Tärkeää onkin huolehtia maan rakenteesta ja murujen kestävyydestä. 

Huonorakenteinen, tiivistynyt maa.

Hyvä mururakenne.

Maan pintamateriaalin ominaisuuksiin vaikuttaminen

Katemateriaalin karkeus

Karkea katekerros esimerkiksi oljista, maamuruista tai sorasta vähentää haihtumista maan pinnasta. Soran pitää olla halkaisijaltaan 1-5 mm. Haihtuminen vähenee, koska säteily maan pinnasta vähenee ja tuuli ei pääse vaikuttamaan niin voimakkaasti ihan maanrajassa. Tällainen karkea aines ei myöskään alunperin pidätä kovin paljon vettä eikä nosta kapillaarisesti (mehupilli-ilmiö) vettä syvemmältä maan pintaan, joten niin sanotusti ei ole mitä haihtuisi pois. Sateella tästä on myös hyötyä, saapuva vesi imeytyy nopeasti syvemmälle maahan suojaan.

Jos materiaali on todella karkeaa, esimerkiksi sora edellämainittua isompaa, lisääntyy tuulen vaikutus. Tuuli alkaa pyörteillä ihan maan pinnassa ja se puolestaan lisää haihtumista. Haihduttavaa pintaa on myös tällaisessa tapauksessa enemmän.

Olkipinta estää haihtumista. ja antaa lieroille työrauhan.

Katemateriaalin väri

Tumma pinta imee enemmän auringonsäteilyä ja lämmin maa haihduttaa enemmän myös vettä. Vaalea sitä vastoin pitää pinnan viileämpänä ja haihtuminen on vähäisempää. Väri ei tietenkään vaikuta sateen imeytymiseen mitenkään.

Katemateriaalin aine

Katemateriaali voi itsessään sitoa kovasti vettä, kuten materiaalin karkeudessa vähän vihjasinkin jo. Mitä märempi pinta, sitä enemmän siitä on mahdollista haihtua vettä poiskin. Siksi kannattaa kosteutta sitovan katteen päälle levittää aina vähän karkeampaa, jotta vesi pysyy suojassa haihtumiselta, eikä tee kasvimaalleen karhunpalvelusta katteellaan.

Paljonko kuuluu kastella kerralla?

Karkeilla mailla 20-30 mm, hyvin vettä pidättävillä mailla, jossa suuret juuristosyvyydet, 40-50 mm. Kauden alussa voi olla vähäisempää, ei kuitenkaan koskaan alle 10-15 mm.

Kasteluveden määrää kuvastaa seuraava laskuesimerkki: perunan kastelutarve kuivana vuotena on 1500 m3/hehtaari, eli sademillimetreinä ilmaistuna 150 mm. Kun tämän muuttaa litroiksi neliömetriä kohden, on helpompi ymmärtää, mitä se tarkoittaa omalla kasvimaalla. Määrä on 150 litraa/neliömetri! Siis todella paljon vettä kannettavaksi ja näin suurta vesimäärää ei voi kovin nopeasti edes kaataa maahan. Imeytyminen pitää olla yhtä nopeaa kuin kaadettava vesimäärä, jotta vesi ei valu noroina pintaa pitkin pois. Tyypillinen kertakastelumäärä ammattiviljelijöillä on 30 mm/tunnissa eli 3 litraa/neliömetri/tunti. Viisi tuntia siis kuluisi kasteluun.... No, tässä laskelmassahan oli onneksi koko kasvukauden vedestä kyse, eli ei kerralla annettavasta määrästä. Silti koko kasvukaudelle tarvittava määrä on huikea ja yleensä kasvimaa on suurempi kuin yksi neliömetri. Kolme kertaa kolme metriä olevaan kasvimaahan eli yhdeksän neliön alueelle tämä merkitsee 9*150 litraa = 1350 litraa vettä kasvukaudella.

Nyt on helpompi ymmärtää, että mitä paremmin saa estettyä turhaa haihtumista, hoidettua maan rakennetta niin, että vesi ei valu liian nopeasti alaspäin ja nousee mahdollisimman hyvin kapillaarisesti ylöspäin, sitä vähemmän on kastelun tarvetta.

Kastelulla voi olla myös muita tarkoituksia kuin pelkkä kasvin vedentarpeen kattaminen. Esimerkiksi savimailla ja savisilla hiesumailla maan kuivuminen aiheuttaa kovettumista ja kasveilla on vaikeuksia kasvattaa juuriaan. Kastelulla ylläpidetään maan pehmeyttä jo alkukesästä, jolloin muuten vettä voisi olla vielä riittävästi kasvien käyttöön.

Käytetyt lähteet:

• Linnér, H. Maatalousmaan kastelu 351-372. Teoksessa. Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R. & Vakkilainen. 2016. Äijö, H. (toim.) Man vesi- ja ravinnetalous, Ojitus, kastelu ja ympäristö 2. painos. Salaojayhdistys ry.