Taitaa olla kasvuolosuhteet kunnossa

 Ainakin sato on rehevää ja maku kohdillaan

Kasvihuoneen tihkukastelu on siitä kiva juttu, että kosteus on tasainen. Lehtisalaatista tulee mielestäni kitkerää kuivuudessa. Nämä ovat todella rapeita, mietoja ja maukkaita, vaikka ovat näin suuria. Lehdissä ei myöskään ole juurikaan mitään pestävää likaa, koska multaan ei tarvitse roiskia kastelukannulla.

Yleensä en edes kasvata lehtisalaattia, koska kasvimaalla ulkona niistä tule joko letkuja tai kitkeriä. Voi kun kasvihuone olisi isompi, saisi mahtumaan monenmoista kivaa koko kasvukauden. Nyt varsinaisia satokasveja on vain tomaatti ja kurkku. Näitä salaatteja tms. on vain ihan alkukaudesta, kun kasvukauden pidennys tapahtuu kasvihuoneessa, ennen tomaattien ja kurkkujen istutusta.

Olen kyllä jo katsellut uutta, nykyinenhän kärsi talvella kovasti ja lähinnä sain ensiavulla tekohengitettyä täksi yhdeksi kaudeksi vielä. Pelkkien mainoskuvien avulla on oikeasti melko vaikeaa vertailla tuotteita keskenään, varsinkin eri merkkisiä. Parasta olisi, jos saisi vierailla oikeasti käytössä olevissa ja kysellä itselle tärkeistä valintakriteereistä kokemuksia

Ei pysty kävelemään ohi

 vai pystyykö?

Meillä on töissä kerran kuukaudessa koko henkilökunnalle tietty Teams. Viime perjantaina oli viimeksi. Palaverin jälkeen kahvipöydässä juteltiin eräästä esiintyjästä ja havaitsimme taas kerran, että eri ihmiset kiinnittävät todella erilaisiin asioihin huomiota ja jälkikäteen muistetaan asia eri tavalla. No siitä sitten jatkui keskustelu ja kerroin, että työmatkallani on eräs hyvin sotkuinen kadunpätkä, jossa Bubin kävijät roskaavat ja sotkevat.

Perjantaina katu oli täysin roskaton. Ihmettelin itsekseni, että mitä ihmettä on tapahtunut. Onnekseni huomasin kadunpätkästä huolehtivan kiinteistönhuoltoyrityksen auton ja työntekijän sen vieressä harjoineen. Kerroin hänelle, että arvelin siivouksesta huolehtivan nyt eri henkilön. Hän sitten totesi, että joo, xx on lomalla. Keskustelu työkahvipöydässä jatkui ja toinen työkaveri totesi, ettei hän mitään roskia maassa näe. Näinhän se on, toinen näkee ja toinen ei näe. Näkijöistäkin toinen voi kävellä ohi, toinen ei voi. Minä kuulun niihin, jotka näkevät ja eivät voi kävellä ohi. Joissakin tilanteissa on pakko, en voi olla koko ajan poimimassa kaupungin kaduilta roskia, mutta koiralenkillä voin ja niin teen.

Mökillä tämä luonteenpiirre merkitsee, että aina on tehtävä kierros ja poimittavat kaikki lupiinit ja rohtoraunioyrtit, sekä mahdolliset jättipalsamit. Työ tuottaa tulosta, ja nyt rohtoraunioyrttiä on enää vain vähän. Lupiinia nousee vielä maan siemenpankista ja totta kai juurista, sillä kivimaasta niitä ei saa millään pois. Yhtäkään ei kuitenkaan koskaan pääse kukkaan asti, joten kauaksi ne eivät pääse leviämään. Nyt tuli enää tällainen pieni multasäkki reilun puolilleen. Muistan vielä ajan, kun sain 8 mustaa isoa jätesäkkiä aivan täyteen. Mädätän vieraslajit ensin auringonpaahteessa ja vasta siten laitan kompostiin, joka on osittain lämpöeristetty, mutta ei talvikäyttöinen. En koe sitä ihan yhtä turvalliseksi näin vakavassa asiassa, kuin miten toimivat kotonani olevat lämpökompostorit. Niihin voin laittaa kitketyt suoraan ja tiedän, etteivät leviä eteenpäin.

Vähän lisää kesäkurpitsaa

 Lavakaulus"kompostiin" istutettuna

Joskus tulee kaikenlaista multaista roipetta niin paljon, että en viitsi laittaa lämpökompostoriin. Multa täyttäisi sen turhaan, mutta toisaalta mullassa on kaikenlaista rikkaruohoa sen verran, ettei sitä kannata laittaa myöskään kasvimaalle. Tällaisen ongelman ratkaisen aina niin, että teen kuormalavakauluksista monikerroksien tornin, tällä kertaa neljä kerrosta kauluksia. 

Ylimääräiset kesäkurpitsan taimet pääsivät tähän torniin. Pinnalle laitoin vähän multaa ja taimille ruohosilppukatteen. Alla olevassa kuvassa taimen vasemmalla puolella näkyvä hassu rulla on sisäkasvina olevan traakkipuun varren kuori. Sisältä on maatunut "puuaines", mutta kuori näyttää olevan melko hitaasti maatuvaa.

Tornin juurella kasvaa ruohosipuli, joka sai myös ruohosilppukatteen ympärilleen. Ruohosipuli kasvaa aina nopeasti isoksi ja vähän kuin valtaa tilaa muilta. Siirsin sen nyt pois kasvimaasta kokonaan. Istutuskuoppaan se sai tietenkin kompostia, mitäs muutamaan, minun puutarhassani.

Jostain pitää vielä löytää paikka purjosipuleille, jotka on taimetettu ja ihan hirveätä tunnustaa, mutta hernemaa on tekemättä. Vahinko pitää korjata ihan ensi tilassa.

Melkein loput taimet maahan

 vain taimetetut purjosipulit odottavat vielä istuttamista

Viikonloppu oli oikein työntäyteinen. Kasvihuoneessa oli taimetettuja kasveja ja niiden kasvuvoima ruukuissa oli loppunut jo ajat sitten. En ole vielä tottunut palstattomaan elämään ja haluaisin kasvattaa pihassa vaikka mitä. Realiteetit yrittävät tulla koko ajan vastaan, mutta aina löytyy joku pieni paikka, johon vielä yhden taimen voi laittaa ja toivoa samalla, että eri lajit kasvavat sopivasti eri tahtiin ja saan kaikki mahtumaan.

Ruusukaalia, parsakaalia ja lanttua oli ilmeisesti osassa ruukuista. Kylvölaput oli kadonnut omille teilleen. Ne saavat nyt luvan kasvaa perunan ja sipulin välissä. Jossain vaiheessa pystyy tunnistamaan, mikä kukin oli. Jos näyttää siltä, että millään ei mahdu, otan riskin ja siirrän jonnekin.

Vähän vain katetta syrjään, kuoppa istutuskuokalla, hyvää multaa  kuoppaan ja taimi paikoilleen. Huomaan tuntevani oikein erityisen suurta iloa, kun nyt on katteet paikoillaan ja tehtyä oikeaoppisesti.

Avomaankurkut oli vielä kokonaan laittamatta maahan. Niitä varten piti tehdä ihan uusi maa. Olin kaivanut kohopenkin tyhjäksi uutta isompaa kasvihuonetta varten. No, mahdollinen kasvihuoneen hankinta menee joka tapauksessa syksyyn, joten maan voi ottaa käyttöön. Kaivoin pohjaan uran, johon tyhjensin kuukauden vanhan kompostin. Olen nyt alkanut merkitä kompostin kiertovälin ja huomasin, että kerran kuussa itse asiassa teen vaihdon, eli muhituksesta valmis komposti menee käyttöön, täyttökomposti siirtyy muhitukseen ja täyttökomposti alkaa tyhjästä. 

 Taimet näyttävät kovin pikkiriikkisiltä, sellaisia ne kyllä olivat. Ehtivät kyllä kasvaa vielä.

Tämä on yksi niitä parsa-/ruusukaali/lanttu-sekoitusta lähikuvassa.

Pinaattikiinankaali pääsi porkkanoiden ja väliin, sillä rivit olivat aika kaukana toisistaan. Sopu sijaa antaa.

Tässä yksi taimi ilta-auringossa, joka vaalensi lehdet hassun keltaisiksi.